Toissa yönä Seikku Pohja, 41, oli sairaalan yövuorossa. Hän hoitaa Jorvin päivystyspoliklinikalle tulevia potilaita ja on myös ottanut covid-19-testejä.

Koronaepidemian takia hän käyttää töissä suojavarustusta. Siihen kuuluvat visiiri, hattu, täyspitkä essu, kasvosuoja ja hanskat.

Suojavarustus vaihdetaan jokaisen potilaan hoidon jälkeen

Sairaaloissa ollaan nyt koronaviruksen takia erityisen varovaisia. Sen takia hoitajat käyttävät suojavarustusta. Jos joku tulee yskäisenä tai flunssaisena päivystykseen, hoitohenkilökunta ei voi tietää ennen testituloksia, onko potilaalla koronavirus vai ei.

Suojavarustus puetaan ylle ja riisutaan tietyssä järjestyksessä, jotta minimoidaan taudinaiheuttajien leviäminen. Se pitää myös vaihtaa jokaisen potilaan hoidon jälkeen.

Seikku vaihtaa yhden työvuoron aikana suojavarustusta useita kertoja.

– Sen sisällä on kuuma, ja vaihtaminen vie aikaa ja on työlästä. Se kuormittaa työtä tällä hetkellä, hän sanoo.

”Kyllä me hoitajat olemme jo pitkään tienneet”

Seikku on jo kuukausia seurannut koronaviruksen uutisointia.

– Kyllä me hoitajat olemme jo pitkään tienneet, että virus tulee myös Suomeen. Koska työskentelen päivystyksessä, tiesin, että olen ensimmäisten joukossa ottamassa sitä vastaan.

Tartuntariski mietityttää.

– Olemme uuden edessä, eikä kukaan vielä tiedä taudista kaikkea. Välillä käy mielessä, että tulipas sitä ala valittua.

Seikulla on aviopuoliso ja kolme lasta. Lapset ovat 7-, 10- ja 11-vuotiaat. Perheensä hyvinvoinnin suhteen hän on luottavainen.

– Onneksi olemme kaikki perusterveitä.

Päivystyksen ensiarviohuoneessa vaihdetaan suojalakana ja -tyynyliina jokaisen potilaan jälkeen.

Kotona ei käy ulkopuolisia

Sen sijaan hän on huolissaan siitä, että saa viruksen ja siirtää sen tietämättään eteenpäin. Covid-19 voi tarttua niin, ettei sen kantajalla ole oireita.

– Pelottaa. Minulla on iäkäs äiti, jota en aio tavata kuukausiin. Enkä tapaa appivanhempiani. Ja entä jos saan viruksen, ja joku kävisi meillä ja tartuttaisi sen johonkuhun riskiryhmään kuuluvaan?

Sen takia kotona ei käy perheen ulkopuolisia lainkaan.

– Lasten kavereiden vanhemmat tietävät, missä olen töissä. Ei ole kauheasti ollut meille tunkua viime aikoina, hän sanoo ja naurahtaa.

Kahvitauko.  – Juon yövuoron aikana noin kuusi kuppia kahvia. Se on aine, jolla hoitajat käyvät.

”Rivimme ovat tiivistyneet”

Koronaviruksen takia terveydenhuolto on kovalla koetuksella.

–  Mutta me olemme täällä yhteisessä rintamassa, tuntuu kuin rivimme olisivat vain tiivistyneet. Hoito-alalla ihmiset kyllä muutenkin kannustavat toisiaan, työyhteisön merkitys on valtava, Seikku sanoo.

Hän on työskennellyt hoitoalalla 20 vuotta. Sairaanhoitajana vuodesta 2004 lähtien. Nykyisin hän työskentelee osa-aikaisena sairaanhoitajana, muun ajan hän opettaa hoitotyötä ammattioppilaitoksessa.

–  Vaikka todella pidän hoitotyöstä, en enää kestä kolmivuorotyötä. Saan rytmihäiriöitä ja voin huonosti.  En näe mitenkään, että hyvästä fyysisestä kunnostani huolimatta jaksaisin tässä työssä eläkkeelle asti.

Vuorot vaihtelevat viikon sisällä, ja pisin vuoro on 12-tuntinen yövuoro. Lyhyemmän vuoron aikana lounastauko on 20 minuuttia, toinen tauko 10 minuuttia.  Työ on raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. Siihen kuuluu paljon kävelemistä ja potilaiden nostamista. Hoitaja näkee myös kovia ihmiskohtaloita.

–  Olen aina kantanut sairaanhoitajan natsoja ylpeydellä, mutta palkka ei vastaa työn vaativuutta, Seikku sanoo.

Hän tienaa kuussa bruttona 2500 euroa. Vuorotyölisät tuovat bruttopalkan päälle muutamia satoja euroja kuussa.

Tippakärryssä on kanyylinlaittovälineet.

”Kyllä me tämä hoidetaan”

Seikulla ja hänen kollegoillaan on yksi viesti päättäjille: Lisää palkkaa, kiitos.

–  Meidät laitetaan koviin paikkoihin. Ei meiltä ole kukaan kysynyt, haluatteko etulinjaan. Kiva, että meitä kehutaan sankareiksi, mutta milloinkohan arvostus alkaisi näkyä palkoissamme? Kyllä me tämä koronatilanne hoidetaan, mutta sitten kun on tästä selvitty, pitäisi toden teolla aloittaa palkkaneuvottelut, Seikku sanoo.

Kun nainen ei käytä hormonaalista ehkäisyä, kuukautiskierto on säännöllinen ja ovulaatio tapahtuu normaalisti, progesteronin eli keltarauhashormonin tuotannon hiipuminen saa aikaan kuukautisvuodon alkamisen 12–14 päivää ovulaation jälkeen.

Jos ovulaatiota sen sijaan ei tapahdu, ei keltarauhashormonia ala erittyä, mutta estrogeenitaso nousee edelleen. Se paksuntaa kohdun limakalvoa tavallista pidempään, mikä tavallisesti lopulta johtaa sekin vuodon alkamiseen.

Mutta mitä jos kuukautiset eivät ala, vaan kierto kestää useamman kuukauden? Tällaisessa tilanteessa kannattaa hakeutua asiantuntijan eli gynekologin pakeille, neuvoo naistentautien erikoislääkäri Sari Ahonkallio Mehiläisestä.

– Kuukautiset eivät sinänsä ole tarpeen, jos haaveena ei ole raskaus. Mutta jos kohdun limakalvoon kohdistuu pelkkä estrogeenivaikutus pitkään, se voi johtaa ensin kohdun limakalvon hyvälaatuiseen liikakasvuun eli hyperplasiaan ja pitkittyessään pahimmillaan jopa kohdun runko-osan syöpään, Ahonkallio sanoo.

Keltarauhashormonikuuri varmistaa, ettei limakalvo paksune liikaa

Pillereinä nautittavalla keltarauhashormonilla voidaan estää se, ettei limakalvo paksune liikaa. Vaikka keltarauhashormonikuuri ei saa aikaan ovulaatiota, sillä voidaan saada aikaan vuoto, mikäli niin halutaan.

– Keltarauhashormonia voidaan antaa joko jaksoittain, jolloin kuukautisvuototyyppinen tyhjennysvuoto alkaa muutaman päivän kuluessa kuurin päättymisen jälkeen, tai jatkuvasti, jos halutaan, että kuukautisia ei tule lainkaan.

Keltarauhashormonia saatetaan joutua käyttämään kertaluonteisen kuurin sijaan säännöllisesti, jos kuukautiset jäävät hedelmällisessä iässä kokonaan pois.

– Näin voi käydä esimerkiksi joillekin PCOS-potilaille. Heille suositellaan kymmenen päivän keltarauhashormonikuuria kolmen kuukauden välein. On suositeltavaa, että sen pidempään kohdun limakalvoille ei kohdistuisi pelkkä estrogeenivaikutus.

Yhdistelmäehkäisypillerit sisältävät kahta hormonia: estrogeenia ja keltarauhashormonia.

Aina keltarauhashormonikuurikaan ei saa vuotoa alkamaan. Esimerkiksi anoreksian takia loppuneet vuodot eivät ala, vaikka anoreksiaa sairastava söisi keltarauhashormonikuurin.

– Keltarauhashormonista ei ole anoreksiaa sairastavalle mitään hyötyä, koska anoreksiassa estrogeeninkin eritys laskee niin, että kohdun limakalvo ei paksuunnu. Anoreksian takia kuukautisten puuttuminen on pitkittyessään elimistölle hyvin haitallinen tilanne, jossa riskinä on muun muassa osteoporoosi. Anoreksiaa pitäisikin hoitaa hyvin monialaisesti, jos kuukautisten puuttuminen johtuu siitä.

Jos toiveena on raskaus, ratkaisu voi olla ovulaatioinduktiohoito

Jos kuukautisia ei tule ja haluaa tulla raskaaksi, keltarauhaskuuri ei edesauta asiaa. Tärkeää on kartoittaa, mistä ovulaation puuttuminen johtuu ja keskittyä siihen, että nainen saataisiin ovuloimaan.

– Tällaisessa tilanteessa keltarauhaskuurin sijaan pitää usein aloittaa ovulaatioinduktiohoito eli munarakkulan kypsytys.

Lue myös:

Kuinka pitkään yhdistelmäehkäisypillereitä voi syödä putkeen? Asiantuntija vastaa

Mitä kuukautiskierto kertoo hedelmällisyydestä? Kysyimme asiantuntijalta

Mistä lyhyt tai pitkä kuukautiskierto kertoo? Kysyimme asiantuntijalta

1. Palautumisesta puhutaan paljon, mutta mitä palautuminen tarkoittaa?

Palautuminen tarkoittaa aivojen, kehon ja mielen elpymistä rasituksesta. Se on aivojen joutokäyntiä, hermoston rauhoittumista ja irrottautumista työ-asioiden ajattelusta.

Päivämme ovat täynnä asioita, jotka kohottavat vireystilaamme ja käynnistävät elimistössä stressireaktion. Palautuminen suojaa elimistöä stressin haitallisten vaikutusten kertymiseltä. Palautumisella ei tavoitella stressitöntä elämää, sillä stressi on eteenpäin ajava voima. Tavoitteena on, että kuormitus ja voimavarat eli toiminta ja lepo ovat tasapainossa.

2. Miksi palautumisesta puhutaan niin paljon?

Palautuminen on entistä tärkeämpää.  Yhteiskunnan teknologistumisen vuoksi arjessa on entistä enemmän ärsykkeitä. Työhön usein liittyvä häly, kiire, keskeytykset ja usean asian tekeminen yhtä aikaa kuormittavat. Vapaa-aikakin voi viedä voimavaroja.

Nykyihminen ei aina huomaa levätä, vaikka hänellä olisi siihen mahdollisuus. Muutama vuosikymmen sitten käytimme bussimatkat katselemalla ikkunasta maisemia. Nyt selaamme puhelinta ja pidämme itsemme jatkuvasti viritettyinä.

3. Miten elimistö palauttaa itsensä tasapainoon?

Autonominen, tahdosta riippumaton hermosto säätelee elintoimintojamme. Se jakautuu kahteen osaan: sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon.

Sympaattinen hermosto on elimistömme kaasu, joka stressitilanteessa muun muassa kiihdyttää sydämen sykettä ja hengitystä. Parasympaattinen hermosto on jarru, joka pyrkii rauhoittamaan elimistön.

Palautuminen aiheuttaa sen, että parasympaattinen hermosto toimii sympaattista aktiivisemmin, jolloin voimavarat palautuvat.

4. Mitä tapahtuu, jos palau­tuminen jää vajaaksi?

Jos palautuminen on pitkään riittämätöntä, sympaattinen hermosto on koko ajan aktiivinen ja elimistö ylivirittynyt. Tällöin puhutaan palautumisvajeesta, jonka seurauksena elimistön puolustusjärjestelmä heikkenee ja monen sairauden riski kasvaa. Työkyky heikkenee, työt kasaantuvat ja pahimmillaan tilanne etenee työuupumukseen.

Riittävän pitkä ja laadultaan hyvä yöuni riittää useimmille palautumiseen silloin, kun myös valveillaoloaikaan sisältyy palauttavia hetkiä. Iäkäs ihminen tarvitsee nuorta enemmän aikaa palautuakseen kuormituksesta. Hyvä kunto lisää kaikenikäisten jaksamista.

5. Mistä tietää, että tarvitsee lisää palautumista?

Jos jaksaa suoriutua päivän vaatimuksista ja viettää myös aktiivista vapaa-aikaa, yleensä on palautunut riittävästi. Mutta jos päivät ovat yhtä selviytymistä ja ihminen alkaa jo maanantaina odottaa viikonloppua, palautuminen on jäänyt riittämättömäksi.

Unihäiriöt, keskittymiskyvyttömyys, muistiongelmat ja asioihin reagoiminen voimakkaasti tunteella voivat olla merkkejä siitä, että palautuminen on ollut pitkään puutteellista.

6. Pystyykö palautumista mittaamaan?

Kuormitus ja kiihtyminen vaikuttavat autonomisen hermoston toimintaan, mikä näkyy sydämen lyöntien välisissä ajoissa eli sykevälivaihtelussa. Sykevälivaihtelu on levossa suurta. Kuormituksessa se vähenee.

Esimerkiksi työterveyshuollossa sykevälivaihtelua seurataan usein kolmen vuorokauden mittauksella. Hyvinvointiteknologiaa löytyy myös älykelloista ja -sormuksista, puhelinsovelluksista ja aktiivisuusrannekkeista.

Sykevälivaihtelun seuraaminen auttaa ihmistä tekemään arjessaan muutoksia, jotka parantavat palautumista. Unenaikaisesta sykevälivaihtelumittauksesta voidaan esimerkiksi havaita, jos alkuyöstä sykevälivaihtelu on vähäistä verrattuna loppuyöhön. Tällöin unen palauttava vaikutus jää heikoksi. Se paranee yleensä, kun pyrkii rauhoittamaan illan viimeiset tunnit.

7. Miten hermostoa voi rauhoittaa?

Kun ihminen asettuu aloilleen ja lepää, mielen ja elimistön toiminta rauhoittuvat. Jo taukojen pitäminen ja ärsykkeiden välttäminen lisäävät parasympaattisen hermoston aktiivisuutta. Tutut arkirutiinit, kuten käsin tiskaaminen tai pyykkien ripustaminen, ovat usein palauttavia. Jos tiskivuoro tuntuu rangaistukselta, kierrokset saattavat päinvastoin kasvaa.

Oman hengitysrytmin tietoinen hidastaminen ja rauhoittava kosketus laskevat kierroksia. Myös luontoympäristöillä on havaittu olevan rauhoittava vaikutus.

8. Kiireessä palautuminen voi olla hankalaa. Miten sitä voisi parantaa?

Työn huokoisuus edistää palautumista. Sillä tarkoitetaan työn tauottamista ja sitä, että työtehtävästä toiseen siirtymiseen jää tarpeeksi aikaa. Keskittymiskyky palautuu, kun tehtävien välillä on viitisen minuuttia aikaa rauhoittua.

Vartin nokoset ovat varma, mutta monesti mahdoton keino palautua kesken työpäivän. Vastaavaan olotilaan pääse rentoutumalla, ja itselle sopiva rentoutusmenetelmä löytyy kokeilemalla. Yhteistä menetelmille on keskittyminen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen johonkin rauhoittavaksi koettuun asiaan – vaikka kuulokkeista kuuluvaan musiikkiin.

Työpäivänä rentoutumiseen käytettyjen minuuttien ansiosta vapaa-aika ei kulu pelkkään palautumiseen, vaan virtaa riittää muuhunkin.

9. Millaista on viisas vapaa-aika?

Vapaa-aika palauttaa, jos sen aikana pääsee irrottautumaan kunnolla töistä. Siksi vapaalla kannattaa tehdä eri asioita kuin töissä. Jos töissä käyttää paljon älylaitteita, vapaalla voi olla viisasta pitää niistä taukoa.

Sykevälivaihtelumittausten mukaan suomalaiset ovat kuormittuneimpia lauantaisin, jolloin moni esimerkiksi puuhaa perheen kanssa ja käy ostoksilla. Myös vapaa-ajalla tekeminen kannattaa suhteuttaa omiin voimavaroihin.

10. Mitä kannattaa tehdä joka päivä, jotta palautuminen olisi riittävää?

Kannattaa huolehtia siitä, ettei ahda päiviin liikaa tekemistä, pitää pieniä palauttavia taukoja ja mahdollisuuksien mukaan etsii rauhoittavia ja mielihyvää tuottavia asioita.

Kun on hyvässä fyysisessä kunnossa eikä käytä runsaasti alkoholia, jaksaa paremmin. Rankka työ ja rankka liikunta ovat huono yhdistelmä palautumisen kannalta. Jos töissä on kiirettä, liikuntaa kannattaa keventää.

Asiantuntijana stressiin ja palautumiseen työelämässä perehtynyt psykoterapeutti Harri Peltomaa

Lue lisää:

Palautuminen fyysisestä ja henkisestä kuormasta helpottuu, kun otat avuksesi palautumispiirakan – asiantuntija neuvoo 6 asiaa, jotka tasapainottavat oloasi

Rovaniemeläinen Anna-Stina Määttä, 42, on pysynyt tiukasti kotona viimeiset kaksi viikkoa. Määtällä on vaikea astma, joka lääkehoidosta huolimatta oireilee. Hän kärsii lähes päivittäin hengenahdistuksesta, yskästä ja keuhkojen vinkumisesta. Hän kuuluu vaikean astmansa vuoksi koronavirustaudin riskiryhmään, ja jos hän sairastuu, hän saa sairauden vaikean muodon todennäköisemmin kuin perusterve ihminen.

– Koronavirus pelottaa. Tiedän, että jos saan sen, se on minulle tosi paha juttu. En tiedä, selviäisinkö siitä, Anna-Stina sanoo.

Anna-Stina Määttää mietityttää koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvana covid-19-taudin leviäminen.

Sairaalaan monta kertaa vuodessa

Jo tavallinen nuha aiheuttaa Anna-Stinan astman pahenemisen ja saattaa johtaa jopa sairaalahoitoon.

– Hengitys menee niin ahtaaksi, etten pysty enää puhumaan tai toimimaan. Juuri puolitoista kuukautta sitten olin sairaalassa flunssan vuoksi. Yleensä niin käy kahdesta neljään kertaa vuodessa, hän kertoo.

Anna-Stina asuu normaalioloissa kahdestaan 15-vuotiaan tyttärensä Emman kanssa, mutta kaksi viikkoa sitten tytär joutui muuttamaan isänsä luokse suojellakseen äitiään tartunnalta.

– Totta kai on kauhea ikävä. Soittelemme ja viestittelemme monta kertaa päivässä ihan tavallisista asioista, kuten miten etäkoulu sujuu ja onko hän muistanut syödä. Onneksi Emma on hyvin ymmärtänyt, miksi nyt ei voi mennä kavereiden kanssa ostoskeskuksiin tai Mäkkärille hengailemaan.

Kuka tahansa voi olla covid-19-taudin tartuttaja

Anna-Stinalla on myös kaksi jo aikuista poikaa, ja lapset ovat tietysti huolissaan äidin puolesta.

Eristäytynyt elämä tuntuu sosiaalisesta ihmisestä välillä raskaalta. Henkilökohtainen avustaja tuo ruokatarpeet ja lääkkeet kotiin, ja ulkona Anna-Stina käy vain lenkittämässä koiraa.

– Mietin joka kerta koskiessani vaikkapa ovenkahvaan, että tästä voi saada viruksen. Ulkona liikkuessani ajattelen, että kuka tahansa voisi olla tartuttaja. Pidän tietysti turvavälin muihin ulkoilijoihin.

Lue myös: Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Videopuhelut soimaan

Sosiaalinen Anna-Stina pitää itsensä kiinni ystävien elämässä puhelujen, viestien ja videopuheluiden avulla. Myös kissa ja koira pitävät seuraa, ja käsitöiden parissa aika kuluu nopeasti.

Hyvää ajankulua ovat myös viime syksynä etäopiskeluna aloitetut coaching-opinnot. Coachingin ajatuksena on auttaa ihmisiä saamaan selkeyttä elämäänsä ja tukea esimerkiksi elämänmuutoksissa.

Anna-Stina on aloitellut ensimmäisiä harjoituspuheluitaan coaching-asiakkaidensa kanssa ja huomannut, että monet tekniikat auttavat hyvin koronaviruksen herättämään huoleen ja ahdistukseen.

– Esimerkiksi rentoutus- ja hengitysharjoitukset voivat auttaa, jos tilanne huolestuttaa kovasti.

Lue myös: Kokeile Sanna Mämmin ihanasti piristävää loving kindness -meditaatiota – alle 3 minuutissa parempi olo

Koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvan toive

Jos Anna-Stina haluaisi yhden asian viestittää koko Suomelle, hän toivoisi ihmisten pysyvän nyt kodeissaan mahdollisimman paljon.

– Että ihmiset ottaisivat vakavasti tämän asian ja hoitaisivat esimerkiksi pakolliset kauppa-asiat vain kerran viikossa, jotta taudin leviäminen saataisiin kuriin, eikä tilanne pääsisi yhtä pahaksi kuin Italiassa ja Espanjassa.

Anna-Stina kokee, että alkuun koronaviruksen vaaraa myös vähäteltiin.

– Minua ärsytti, kun ihmiset sanoivat, että koronavirus on kuin mikä tahansa flunssa. Olen tyytyväinen, että rajoituksiin on ryhdytty ja tämä otetaan vakavasti.

Kaaoksen keskellä Anna-Stina näkee kuitenkin myös paljon hyvää: ihmiset auttavat toisiaan, ja esimerkiksi vapaaehtoiset vievät vanhuksille ruokaa kotiin, ettei heidän tarvitsisi lähteä kodeistaan.

Silti tulevaisuus mietityttää.

– Kuukausi tai kaksi sujuu varmasti hyvin. Mutta mitä jos tämä venyy vaikka puoleen vuoteen? Sitä en oikein osaa edes ajatella.

Synnytys- ja naistentautiopin dosentti Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta vastasi kysymyksiimme gynekologisesta ultraäänitutkimuksesta:

Mikä gynekologinen ultraäänitutkimus on?

”Gynekologinen ultraäänitutkimus on gynekologisen tutkimuksen yhteydessä tehtävä lisätutkimus.

Ultraäänilaite on gynekologin vastaanottohuoneessa tutkimuspöydän vieressä. Sitä käytetään tutkimuksen yhteydessä, jos tarvitaan lisätietoa oireesta tai muussa tutkimuksessa havaitusta löydöksestä.

Tutkimus voi antaa lisätietoa esimerkiksi alavatsakivun tai poikkeavan verisen vuodon syistä. Joitakin gynekologisia sairauksia voidaan seurata ultraäänitutkimuksen avulla, esimerkiksi myoomien kasvua ja munasarjakystia.

Ultraäänitutkimuksella seurataan raskautta: ensin sitä, onko raskaus oikeassa paikassa, sitten sikiön kasvua, rakennetta ja tarvittaessa myös sikön hyvinvointia. Lapsettomuuden syiden tutkimisessa ja hoidossa tarvitaan myös ultraäänitutkimusta.”

Mitä asioita gynekologisella ultraäänitutkimuksella voidaan nähdä?

”Tutkimuksella nähdään kohdun ja munasarjojen rakenne, esimerkiksi kohdussa mahdollisesti olevat myoomat ja polyypit sekä munasarjakasvaimet. Vatsaontelossa oleva poikkeava neste voidaan myös nähdä ultraäänitutkimuksessa.

Ultraäänitutkimuksella nähdään kohdun sisäiset muutokset, jotka ovat pääsääntöisesti hyvälaatuisia. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa vuotohäiriöitä. Ultraääni on todella hyvä työkalu juuri vuotohäiriöiden tutkimisessa.”

Mitä asioita gynekologisella ultraäänitutkimuksella ei nähdä?

”Gynekologisella ultraäänitutkimuksella ei tutkita muita kuin kohtuun ja munasarjoihin liittyviä asioita, kun taas suolistoa sillä ei voi tutkia. Esimerkiksi vatsakalvon pinnan endometrioosipesäkkeet ja kohdunsuun solumuutokset eivät näy gynekologisessa ultraäänitutkimuksessa.”

Voidaanko joitain sairauksia todeta pelkän gynekologisen ultraäänitutkimuksen avulla?

”Kyllä, hyvin monet kohtuun ja munasarjoihin liittyvät sairaudet todetaan juuri ultraäänitutkimuksen avulla. Aina todetun muutoksen pahanlaatuisuus ei selviä ultraäänitutkimuksella, vaan voidaan joutua ottamaan kudosnäytteitä tai tekemään muita lisätutkimuksia.”

Voidaanko gynekologinen syöpä poissulkea pelkän gynekologisen ultraäänitutkimuksen avulla?

”100 prosentin varmuudella ei mitään syöpää voi poissulkea ultraäänitutkimuksella. Pahanlaatuinen kasvain on aluksi pieni tai voi alkaa solumuutoksesta, jota ei pysty näkemään millään muulla tutkimuksella kuin kudosnäytteellä ja mikroskooppitutkimuksella.

Jos oireita ei ole ja kohdun limakalvo on normaali, on kohdun runko-osan syöpä kuitenkin epätodennäköinen. Samoin munasarjasyöpä on mahdollinen mutta epätodennäköinen, jos munasarjat ovat normaalit eikä oireita ole.”

Tekeekö gynekologi ultraäänitutkimuksen aina sisäkautta?

”Gynekologinen ultraäänitutkimus tehdään tavallisimmin sisäkautta eli emättimen kautta. Tutkimus voidaan tehdä myös vatsan päältä, mutta emättimen kautta kohtu ja munasarjat nähdään tarkemmin.”

Gynekologinen ultraäänitutkimus tehdään tavallisimmin emättimen kautta.

Pitäisikö gynekologinen ultraäänitutkimus tehdä vuosittain?

”Gynekologista ultraäänitutkimusta ei tehdä aina gynekologikäynnin eikä raskauden seurannan yhteydessä. On gynekologin asia haastatella potilasta ja tehdä gynekologinen tutkimus sekä näiden kahden asian perusteella päättää, onko syytä tehdä ultraäänitutkimus.”

Onko potilaan otettava ultraäänitutkimus puheeksi vastaanoton aikana?

”Ei ole potilaan vastuulla pyytää ultraäänitutkimuksen tekemistä. Potilaan kannattaa kuitenkin kertoa mahdollisista aiemmista tehdyistä ultraäänistä ja niissä tehdyistä mahdollisista löydöistä.

Jos menee uudelle lääkärille, vanhat lausunnot ja kuvat kannattaa ottaa mukaan.”

Milloin gynekologisen ultraäänitutkimuksen tekeminen ei ole tarpeen?

”Jos poikkeavia oireita, tutkimuslöydöksiä tai riskitekijöitä ei ole ja gynekologinen tutkimus tehdään esimerkiksi ehkäisyn tai vaihdevuosien hormonilääkityksen seurannan takia, ei ultraäänitutkimus tavallisesti ole tarpeen.

Papakokeen ottamisen yhteydessäkään ultraäänitutkimusta ei tarvita, jollei ole tarpeen selvittää potilaan oireita tai muissa tutkimuksissa tehtyjä löydöksiä.”

Voiko ultraäänitutkimuksella korvata papakokeen?

”Ei voi. Ne tutkivat eri asioita. Papakokeella seulotaan kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. Toki kookkaaksi kasvanut kohdunkaulan syöpä  näkyy ultraäänessäkin, mutta papakokeella tutkittavia solumuutoksia, syövän esiasteita ja varhaisvaiheen syöpää  ei voi ultraäänellä todeta.”

Lue myös:

Täytyykö gynekologilla käydä vuosittain? 10 syytä, miksi käyntiä ei kannata jättää väliin

Käytkö papakokeissa turhaan? Asiantuntija kertoo, milloin papakoe on tarpeellinen

Miten munasarjasyöpää voi ennaltaehkäistä? Asiantuntija vastaa 11 kysymykseen munasarjasyövästä

Sahaava kuume esiintyy usein virusinfektion kuten tavallisen flunssan jälkeen. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa parantumisesta huolimatta kehon lämpö alkaa nousta yllättäen.

Mutta mistä sahaava kuume kertoo ja miten sitä tulisi hoitaa? Kysyimme asiaa Terveystalon yleislääkäri Toni Vänniltä.

Mistä sahaava kuume kertoo?

Sahaava kuume on melko harvinainen ja yleensä vaaraton vaiva. Sahaavassa kuumeessa kehon termoregulaatio, eli lämmön säätely, menee sekaisin.

– Puhutaan niin sanotusta termostaattilämpöilystä. Silloin itse tauti on parantunut, mutta kehon lämpö pysyy yleensä siinä 37–37,5 asteessa. Harvoin parantumisen jälkeen kuume onkaan kovin korkea, vaikka sekin on mahdollista, Vänni sanoo.

Mikä aiheuttaa sahaavan kuumeen?

Kuumeen tarkoitus on parantaa elimistön puolustuskykyä, vaikkakin pitkään jatkuva korkea kuume on vaarallinen. Syytä sahaavaan kuumeeseen ei Vännin mukaan täysin tiedetä. Autonomisella hermostolla on kuitenkin osansa, sillä se säätelee kehon lämpöä.

Kuumeessa ruumiinlämpö kohoaa normaalia korkeammaksi, koska lämmönsäätelykeskus tulkitsee normaalin ruumiinlämmön liian alhaiseksi ja lämmönsäätelymekanismit pyrkivät nostamaan ruumiinlämmön uudelle tavoitetasolle. Tällöin ihon verenkierto vähenee ja iho kalpenee.

Kun kuume alkaa laskea, lämpöä poistuu hikoilun kautta, kunnes ruumiinlämpö on normaali.

– Esimerkiksi infektiotaudissa vereen vapautuu sytokiineja ja prostaglandiineja, jotka välittävät keskushermostoon viestin, että jokin on vialla. Se taas vaikuttaa lämmönsäätelykeskukseen ja sitä kautta autonominen hermosto alkaa säätelemään verisuonia ja verenkiertoa. Mitä laajemmat verisuonet, sitä enemmän lämpöä haihtuu ja kehon lämpö laskee. Mitä pienemmät verisuonet taas ovat, sitä vähemmän lämpöä karkaa kehosta ja lämpötila nousee. Tähän perustuu myös kuumeilun tunne: kasvot voivat punoittaa ja tulee vilunväristyksiä.

Kenellä sahaavaa kuumetta voi esiintyä?

Vännin mukaan tyypillisimmin sahaavaa kuumetta esiintyy nuorilla naisilla. Syytä sille ei kuitenkaan tiedetä.

Myös kroonisten sairauksien, kuten väsymysoireyhtymän, yhteyttä sahaavaan kuumeeseen on pohdittu.

– Väsymysoireyhtymään voi liittyä lämpöilyä virusinfektioiden jälkeen. Tutkimuksissa on tarkastelu, kuinka väsymysoireyhtymä liittyy sahaavaan kuumeseen, etenkin, jos tulee jotain muuta oireita, kuten uupumusta. Tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia.

Sahaavasta kuumesta puhutaan, kun parantuneen infektiotaudin jälkeen potilaalla ilmenee pientä lämmönvaihtelua. Termi fever unknown origin tarkoittaa Vännin mukaan puolestaan, että ihmisellä esiintyy korkeaa, sahaavaa kuumetta, mutta syytä lämpöilylle ei tiedetä.

– Tutkimuksessa yleensä selviää, että taustalta löytyy muita sairauksia, kuten sidekudossairaus, infektio, HIV tai reumasairaus. Myös jotkut syöpäsairaudet voivat aiheuttaa kuumeilua.

Onko sahaava kuume vaarallinen?

Matala sahaava kuume ei ole vaarallinen, eikä sitä itse välttämättä edes huomaa.

– Jos kuume nousee 39–40 asteeseen, niin se alkaa olemaan taas vaarallista, koska voi tulla esimerkiksi kudosvaurioita, Vänni muistuttaa.

On myös hyvä muistaa, että kehon lämpötila vaihtelee ihmisillä paljon.

– Naisilla lämpötila voi vaihdella kuukautisten aikana puolikin astetta helposti. Lämpötila riippuu myös siitä, mistä ihmiset mittaavat lämpöä – suusta, korvasta vai kainalosta – sekä millaisella mittarilla. Pieni lämmönnousu ei ole vaarallista.

Pieni lämmönvaihtelu on lääkärin mukaan usein harmitonta.

Kuinka sahaavaa kuumetta tulisi hoitaa?

Saahava, matala kuume rauhoittuu yleensä itsestään ja sen takia ei esimerkiksi tarvitse jäädä kotiin, jos vointi niin sallii.

– Jos vointi on hyvä, saa puuhastella normaalisti asioita, Vänni sanoo.

Lääkäriin kannattaa Vännin mukaan mennä silloin, jossa lämpöily on jatkunut jo pari viikkoa ja se huolestuttaa itseä.

– Lääkärissä katsotaan verikokeet, tulehdusarvot sekä tarkastetaan, että muun muassa poskiontelot ovat siistit. Poskiontelotulehdus flunssan jälkeen voi hyvinkin pitää lämpöilyä yllä. Jos potilaan vointi on hyvä, tilannetta voidaan hetki myös seurata.

Lue myös:

Miksi toisille nousee kuume usein, toisille ei juuri koskaan? Lääkäri kertoo

Kun flunssa kiusaa ja yskä valvottaa – lääkäri kertoo 6 vinkkiä, miten helpottaa flunssaista oloa

Missä flunssaviruksia on paljon ja missä vähän? Kysyimme asiantuntijalta

Hikeä pukkaa, kiukuttaa ja nukkuminen on yhtä tyhjän kanssa. Alapäätä kirvelee, paino nousee ja niveliin sattuu. Vaihdevuosioireet voivat tehdä naisen elämästä pitkän painajaisen, tai sitten vaihdevuosien hoito voi motivoida kohti entistä terveellisempiä elämäntapoja.

Lue lisää: Nämä asiat naisen kehossa tapahtuvat vaihdevuosien alettua

– Varsinkin liikunta tepsii moneen vaihdevuosivaivaan, naistentautien erikoislääkäri Katja Kero kertoo.

Syy vaihdevuosioireisiin on estrogeenin puutteessa, jota Annan lukijapaneeliin vastanneet lukijat kertovat paikkaavansa hormonihoidolla: 54 prosenttia verkkokyselyn 419 vastaajasta hoitaa vaihdevuosioireitaan vain hormonihoidolla.

– Hormonihoito on tarkoitettu hankalien vaihdevuosioireiden hoitoon, ja joka toisella naisella oireet heikentävät selvästi elämänlaatua.

Vaihdevuosien hoito onnistuu lääkkeiden lisäksi myös kotikonstein, 39 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista kertoo. Listasimme lukijoiden ja lääkärin parhaat hoitokonstit.

1. Hiki valuu ja hikipuuskat valvottavat

Estrogeenin puute aiheuttaa muutoksia aivojen lämmönsäätelykeskukseen. Hiki valuu vähästä, ja kuumat aallot herättävät öisin ja nolottavat päivisin.

Lääkäri neuvoo: Tupakointi ja ylipaino pahentavat hikoilua. Säännöllinen ja reipas kestävyysliikunta tepsii varsinkin yöllisiin kuumiin aaltoihin. Päivällä apua voi hakea kerrospukeutumisesta ja viuhkasta.

Jotkut naisista saavat avun siitepölyuutteesta, jotkut belladonna-alkaloideja sisältävästä valmisteesta, joka tosin vaatii reseptin.

Näin lukijat tekevät: Lasken kodin lämpötilaa ja vähennän kahvin ja mausteiden käyttöä. Hikoilen jumpassa ja salilla ja olen vaihtanut lakanat laadukkaisiin.

2. Uni on rikkonaista

Unihäiriöt, kuten rikkonainen uni, voivat olla ainoa merkki vaihdevuosista. Seurauksena on väsymystä ja muistiongelmia.

Lääkäri neuvoo: Säännölliset nukkumaanmenoajat ja -rutiinit sekä vireystilan laskeminen ajoissa ennen nukkumaanmenoa voivat auttaa. Uniongelmiin liittyvä ahdistus ylläpitää unettomuutta, joten kaikenlainen mieltä rauhoittava puuha on hyväksi.

Jos uni ei parane kotikonstein, pitää lähteä lääkäriin. Uniapnea ja osittainen ylähengitystieahtauma yleistyvät vaihdevuosien aikana.

Näin lukijat tekevät: Uni maistuu paremmin saunan jälkeen. Iltaisin syön pari palaa tummaa suklaata tai banaanin ja juon lasin kauramaitoa tai kamomillateetä. En ota kännykkää makuuhuoneeseen. Käytän melatoniinia.

3. Itkettää ja kiukuttaa

Estrogeenitason romahtaminen laskee mielialahormoni serotoniinin määrää. Mieliala ailahtelee, pinna palaa herkästi ja siipi on maassa. Työssä jaksaminen on koetuksella.

Lääkäri neuvoo: Ihminen väsyy, jos ei palaudu kunnolla. Väsyneenä taas ei jaksa toimia. Omista rajoista kannattaa koettaa pitää kiinni myös vapaalla. Mielenhallintataidot ja jooga tasapainottavat mieltä. Hieman rankempi liikunta puolestaan potkaisee hyvän olon hormonit, endorfiinit liikkeelle.

Näin lukijat tekevät: Lisään kalenteriin mukavia menoja ja tapaan ystäviä. Olen huomannut, että metsässä mieleni rauhoittuu. Kuuntelen musiikkia ja nukun päiväunet. Kun mieheni kysyy, mikä kiukuttaa, havahdun, sillä en halua purkaa kiukkuani häneen.

4. Alapäätä kutittaa ja kirvelee

Estrogeenin puute ohentaa ja kuivattaa limakalvoja. Alapäätä kutittaa ja kirvelee, ja yhdyntä sattuu. Kuivat limakalvot voivat heikentää pissanpidätyskykyä.

Lääkäri neuvoo: Paikallisestrogeeni on tehokkain apu kuiviin limakalvoihin. Tyrniöljy ja hyaluronihappotuotteet voivat myös olla oiva vaihdevuosien hoito. Kun pissahätä yllättää, kouluta rakkoa: istu alas, rauhoitu ja odota viisi minuuttia ennen kuin menet vessaan.

Näin lukijat tekevät: Käytän kookosöljyä voiteena ja suosin puuvillaisia alushousuja. Harvennan alapesuja ja käytän perusvoidetta pesuun.

5. Vaihdevuosien hoito auttaa haluttomuuteen

Jos väsyttää, limakalvot ovat rikki tai parisuhteessa on ongelmia, halut voivat hävitä.

Lääkäri neuvoo: Jos limakalvot ja parisuhde ovat kunnossa ja naisella on turvallinen olo, halua voi viritellä. Tee asioita, joista saat mielihyvää. Ajattele seksiä ja harrasta sitä yksin. Hyväkuntoiset lantionpohjan lihakset lisäävät seksistä saatavaa nautintoa. Jos kivun pelko estää yhdynnän, liukuvoiteen käyttäminen voi lievittää jännitystä.

Näin lukijat tekevät: Hieromme toisiamme ja lisäämme kaikenlaista läheisyyttä. Minulla on klitorista hierova seksilelu, ja harrastan mielikuvaseksiä. Satsaan seksiin lomilla: 8–9 tunnin unien jälkeen jaksan mitä tahansa.

6. Paino nousee nousemistaan

Vaihdevuosien aikana aineenvaihdunta hidastuu ja paino nousee monella 0,5–1 kiloa vuodessa.

Lääkäri neuvoo: Ruokavalion keventäminen ja liikunnan lisääminen helpottavat painonhallintaa. Pikakuurit tuovat kilot takaisin ja heikentävät itsetuntoa. Kiloja tärkeämpää on, että nainen viihtyy kehossaan, sillä kehoviha vie elämästä ilon.

Näin lukijat tekevät: Pyöritän hulavannetta ja syön tasaisin väliajoin. Kokkaan pakastimeen kevyitä keittoja, jolloin ruoka on sulatusta vaille valmiina, kun tulen kotiin. Korvaan tavallisen suklaan tummalla, sillä sitä ei tule syötyä yhtä paljon.

7. Niveliä ja lihaksia särkee

Osalla naisista estrogeenin puute aiheuttaa nivel- ja lihassärkyjä, ja esimerkiksi reumaatikon oireet voivat pahentua.

Lääkäri neuvoo: Lempeä liikunta, kuten jooga ja vesijuoksu, tekee hyvää nivelille. Myös lämpöpakkauksesta voi olla hyötyä.

Näin lukijat tekevät: Käyn säännöllisesti hierojalla ja infrapunasaunassa. Käytän lämpötyynyä ja -geeliä sekä glukosamiinivalmisteita. Suihkuttelen polville magnesiumöljyä.

8. Sydän tykyttää

Estrogeenituotannon väheneminen voi aiheuttaa autonomisen hermoston oireita, kuten rytmihäiriöitä. Niiden laatu kannattaa selvittää lääkärillä, sillä ne voivat olla merkki sepelvaltimotaudista.

Lääkäri neuvoo: Hyvänlaatuisia tykyttelyjä voi hoitaa huolehtimalla riittävästä levosta. Oman mielen rauhoittaminen esimerkiksi hengitysharjoituksilla voi auttaa.

Näin lukijat tekevät: Kävin sydäntutkimuksissa, jotka rauhoittivat mieltä. Olen opetellut ohjaamaan ajatukseni toisaalle: hengittelen rauhallisesti ja keskityn siiihen. Vältän kofeiinia.

Lue myös Kotilieden juttu: Vaihdevuodet muuttavat kehoa ja mieltä – näin tunnistat ja hoidat ne

Asiantuntijana LT, naistentautien erikoislääkäri, kliininen opettaja Katja Kero, TYKS Naistenklinikka, Turun yliopisto ja Aura Klinikka

Lukijoiden vastauksissa lähteenä Annan lukijapaneeli, johon vastasi 419 lukijaa.

Moni alkoholistin läheinen saattaa olla tällä hetkellä huolissaan. Lisääkö sosiaalinen eristäytyminen alkoholin riskikäyttäjien tai alkoholistien juomista?

– Vielä on liian aikaista sanoa. Alkoholin kokoinaiskulutus saattaa jopa laskea, mutta päihteettömän elämän alkutaipaleella oleville korona-aika saattaa olla haasteellista, vastaa Ehyt ry:n Päihdeneuvonta-yksikön päällikkö Minttu Tavia.

Järjestö tekee ehkäisevää päihdetyötä muun muassa tarjoamalla ilmaista päihdeneuvontaa puhelimitse.

Parhaillaan hoito- ja vertaistukisuhteet ovat tauolla, eikä kaikilla alkoholin ongelmakäyttäjillä ole mahdollisuutta osallistua verkkoryhmiin.

– Tilanne vaikeuttaa myös päihteettömien ystävien tapaamista.

Tavia kertoo koronatilanteen näkyvän jo jonkin verran heille tulleissa puhelinsoitoissa.

– Läheiset ovat soitelleet, kun ovat huolestuneet etätöitä tekevien henkilöiden juomisesta. Jonkin verran ovat soitelleet myös ne, jotka ovat huolissaan oman juomisensa lisääntymisestä esimerkiksi lomautuksien myötä.

Jos olet huolissasi läheisesi juomisesta, siihen kannattaa puuttua. Tavian mukaan keinot ovat samanlaiset elettiin sitten koronapandemian aikaa tai normaalia aikaa.

Tärkeintä on puhua.

1. Nosta kissa pöydälle ja puhu ongelmasta

Jos läheisesi juo mielestäsi liikaa, puhu siitä rohkeasti. Kerro hänelle, että juominen huolestuttaa sinua ja kerro, miten se vaikuttaa sinuun ja kenties koko perheeseen. Keskustelu kannattaa ajoittaa rauhalliseen tilanteeseen ja mieluiten niin, että olette molemmat selvin päin.

Joskus liikaa juova tiedostaa ongelmansa, mutta ei myönnä sitä. Tai hän saattaa olla vielä vaiheessa, jossa hän ei edes tiedosta ongelmaansa. Silloin saattaa olla apua siitä, että ongelmalliseen juomiseen puuttuu useampi henkilö. Kun viesti tulee monelta eri suunnalta, se saattaa havahduttaa.

Keskustelun aloittaminen voi tuntua vaikealta, mutta se kannattaa ihan jo senkin takia, että se saattaa helpottaa omaa oloa. Alkoholismi ei ole yksityisasia. Se koskettaa kaikkia alkoholistin läheisiä.

Läheisen ei kannata alkaa salailla päihteiden käytöstä aiheutuneita ongelmia. Sillä tavalla tulee vain rikkoneeksi omia rajojaan. Kukaan muu ei vastaa päihteiden käytöstä seuranneista ongelmista kuin kyseinen henkilö itse. Älä sinä syyllisty niistä.

2. Alkoholistin läheinen voi auttaa avun etsimisessä

Elämäntavan muutos ei ole helppoa, mutta oikeiden toimenpiteiden avulla se on mahdollista. Jokaisella on oikeus saada apua päihdeongelmaan. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota päihdepalveluita, jotka löytyvät oman kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta.

Älä säikähdä monimutkaista tukiviidakkoa. Päihdetyötä tekevät järjestöt auttavat päihdepalvelujen löytämisessä.

3. Oletko huolissasi lapsista tai ikääntyneistä?

Jos olet huolissasi lasten hyvinvoinnista, ole yhteydessä kyseisen kunnan sosiaalitoimeen.

Jos ikääntyneen läheisen juominen huolestuttaa, voit tehdä omassa kunnassasi huoli-ilmoituksen. Huoli-ilmoituksia voi tehdä, jos on ylipäätään huolestunut siitä, pärjääkö ikääntynyt henkilö yksin.

Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita aina hätänumeroon 112.

Kasvokkain tapahtuva vertaistuki on monelle alkoholin ongelmakäyttäjälle tärkeää, mutta alkoholistin läheinen voi tukea päihderiippuvaista myös etänä.

4. Tärkeintä on huolehtia omasta jaksamisestaan

On hyväksyttävä se, ettei päätöstä juomisen lopettamisesta voi tehdä kukaan muu kuin alkoholisti itse. Tue läheistäsi sen verran kuin pystyt ja jaksat.

Pullojen piilotteleminen tai tyhjentäminen ei yleensä johda pidempiaikaisempaan ratkaisuun. Henkilön täytyy haluta itse lopettaa juominen. Hyväksy se, että et voi muuttaa toista.

Sosiaalisen eristäytymisen aikana voi käydä niin, että läheinen alkaa soitella juovuspäissään. Muista, ettei kenenkään tarvitse keskustella päihtyneen henkilön kanssa. Huolehdi omista rajoistasi.

Mitä läheisempi päihteitä käyttävä henkilö on, sitä suurempi on riski, että itse sokeutuu tilanteelle. Jos asut samassa kodissa alkoholin ongelmakäyttäjän kanssa, yritä ottaa välillä etäisyyttä tilanteeseen. Lähde kävelylle, juttele ystävien kanssa, tee sellaisia asioita, jotka rentouttavat sinua.

Läheisen kannattaa hakea apua itselleen. Monesti keskustelu ammattilaisen kanssa saattaa helpottaa omaa oloa. Yllä mainitut järjestöt tarjoavat keskusteluapua myös alkoholistien läheisille.

Lue lisää:

Kirjailija Alex Schulman kertoo, millaiset jäljet äidin alkoholismin salaileminen häneen jätti

Tuleeko sinun tai läheisesi juotua juhlapyhinä päivittäin? Näistä merkeistä tunnistat alkavan alkoholismin

Kotiliesi: Huolestuttaako läheisen alkoholinkäyttö? Tunnista tissuttelu ja puutu oikein ajoissa

Nyt vallitseva koronapandemia synnyttää paljon pelkoa. Mutta altistaako koronapandemia bakteerikammolle?

– On mahdollista, että nykytilanne altistaa bakteerikammolle sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole ennen bakteerikammosta kärsineet, arvioi Plusterveyden psykiatri Leena Jaakkola.

Tilanne ei välttämättä helpota samaa tahtia koronapandemian sammumisen kanssa.

– Kun tilanne on ohi, joillekin saattaa jäädä päälle huoli siitä, mitä kaikkea näkymätöntä pitäisi varoa, arvioi Jaakkola.

Jo aiemmin bakteerikammosta kärsivien oireilu ei Jaakkolan mukaan välttämättä lisäänny nykytilanteen takia.

– Jo aiemmin oireillut ihminen on kokenut, että tällainen tilanne on jo ollut päällä. Heille maailma on näyttäytynyt tämänkaltaisena jo pidempään. Bakteerikammosta aiemmin kärsinyt saattaa kokea jopa helpotusta siitä, että hygieniaan kiinnitetään enemmän huomiota ja ihmiset ovat varovaisempia.

Miten erottaa tehostettu hygienia ja bakteerikammo?

Hygienian tehostaminen ei ole lähtökohtaisesti huono asia.

– Käsien pesun lisääminen on asia, jota infektiolääkärit ovat jo pitkään toivoneet. Lisääntyneen käsienpesun ansiosta flunssakausistakin selvittäisiin ehkä helpommin. Se, että käsienpesusta tulisi ihmisille normaalimpi rutiini, olisi siis ihan hyvä asia, Jaakkola sanoo.

Tehostettu hygienia ja bakteerikammo onkin hyvä erottaa toisistaan.

– Näiden kahden asian erottamisessa oleelliseksi asiaksi nousee luottamuksen tunne ja luottamuksen puute.

Kyse on tehostetusta hygieniasta, kun ihminen noudattaa ohjeistuksia, eli esimerkiksi pesee kätensä ja käyttää käsidesiä ohjeiden mukaan, ja pystyy sen jälkeen luottamaan siihen, että on pessyt kätensä tehokkaasti.

– Bakteerikammoinen sen sijaan ei luota siihen, että kädet ovat puhtaat ohjeiden mukaisen pesun jälkeen. Hänelle voi jäädä epäilys, että käsiin jäi kuitenkin jotain.

Bakteerikammoisen todellisuudentajukin voi hieman hämärtyä hygieniaa koskevien tekemisten suhteen.

– Vaikka bakteerikammoinen tietäisi pesseensä ja desinfioineensa kätensä, hän ei käsien pesemisen ja desinfioimisen jälkeen enää silti ole varma, tekikö hän todella niin tai tekikö riittävän perusteellisesti. Tämän takia käsienpesu on tehtävä uudestaan. Siksi bakteerikammoinen voi pestä kädet vaikka 10 kertaa peräjälkeen.

Lue myös: TM: Käsien pesu saippualla ehkäisee koronan leviämistä paremmin kuin käsidesi

Olennaista on, että bakteerikammoinen ei saavuta toimillaan samaa turvallisuudentunnetta kuin ihminen, joka vain pitää hyvää huolta hygieniastaan.

– Tämän epäluottamuksen takia bakteerikammoisen pelko on jatkuvaa. Pelko voi kyllä hetkeksi rauhoittua, mutta tulee pian uudestaan mieleen. Mielen sisäinen generaattori pukkaa mieleen koko ajan sinne uutta epäilyksen aihetta. Jos käsienpesu ei enää huoleta, saattaa seuraava huolenaihe olla esimerkiksi kengät, joista on voinut tulla bakteereja asuntoon.

Bakteerikammoon liittyvät pelot ovat pakkoajatuksia ja pelkoja lievittävät toiminnot pakkotoimintoja.

Tehostettu hygienia ja bakteerikammo ovat kaksi eri asiaa.

Bakteerikammo kielii yleisestä ahdistuneisuudesta

Jaakkolan mukaan aikuisiällä alkanut bakteerikammo kertoo siitä, että siitä kärsivän ahdistuksen taso on jostain syystä kasvanut. Syy ei välttämättä liity lainkaan hygieniaan.

– Koska jatkuva ahdistuneisuus olisi rasittavaa, mieli pyrkii tiivistämään ahdistuksen johonkin tiettyyn asiaan, esimerkiksi bakteerikammoon.

Bakteerikammo luokitellaan pakko-oireiseksi häiriöksi. Bakteerikammon hoitaminen voi olla haastavaa.

– Näkymätön uhka on psyykkisesti haastava. Se on konkreettista uhkaa vaikeampi hallita, sillä se voi leijua missä tahansa, eikä siltä puolustautumiseen ole niin selkeitä keinoja.

Lähestymistapoja bakteerikammon hoitoon on oikeastaan kaksi.

– Ensimmäinen on se, että ylipäätään tutkiskellaan ja selvitellään, mikä ihmisen elämässä aiheuttaa hänelle ahdistusta. Toinen lähestymistapa on altistaminen.

Se on Jaakkolan mukaan oleellinen osa hoitoa.

– Altistamisessa hoitavan tahon kanssa pohditaan yhdessä, miten bakteerikammoinen voisi kestää sen, että pesee kädet vain ohjeiden mukaan ja kestää sen tuskan, mitä siitä tulee. Käytännössä se tarkoittaa siis taistelua oiretta vastaan. Usein tarvitaan hoidollista tukea, että voima siihen löytyy.

Jos kärsit bakteerikammosta, hakeudu ammattilaisen pakeille

Jaakkola suosittelee ammattiavun piiriin hakeutumista mahdollisimman nopeasti, jos huomaa kärsivänsä bakteerikammosta tai muista pakko-oireista.

– Jotkut saattavat kärsiä oireilusta vuosia ennen hoitoon hakeutumista. Tällöin toistamismalli on niin vahvana muistijälkenä, että työ sen poistamiseksi on hyvin haastava. Mitä nopeammin siihen päästään kiinni ja ruvetaan kamppailemaan sitä vastaan, sitä pienempi vastus on.

Usein pakko-oireiseen häiriöön annetaan lääkitys.

– Se lähtee nopeammin heti helpottamaan oloa. Kun lääkkeen avulla ahdistuneisuus vähenee, on helpompi lähteä murtamaan omia toimintamalleja ja saada ne poikki heti kättelyssä.

Lue myös:

Sosiaalinen eristäytyminen voi ahdistaa – näin vahvistat resilienssiäsi vaikeina aikoina

Miten erotat ohimenevän ahdistuksen ahdistuneisuushäiriöstä? Tarkkaile näitä oireita

Ahdistus on uusi masennus – yhä useampaa suomalaista ahdistaa

Kiireisenä päivänä voi tuntua siltä, että mikään asia ei tahdo pysyä mielessä. Asioiden unohtaminen on kuitenkin luonnollista: Aktiivisena muistisäiliönämme toimiva työmuisti on nimittäin rajallinen. Keskimäärin työmuistiimme mahtuu noin kolmesta neljään asiaa.

Säiliön täyttyminen tarkoittaa siis sitä, että jokin asia väistämättä tippuu työmuistista pois, toteaa aivotutkija ja psykologian tohtori Mona Moisala.

– Ei tarvitse ajatella, että pitäisi olla jokin supermuistaja. On luonnollista, että työmuistista tippuu koko ajan asioita pois – että me unohdamme. Meillä on nykyään miljoona muistettavaa asiaa. Itseään ei tulisi soimata, jos on unohtanut tehdä jonkin asian, Moisala sanoo.

Täynnä oleva työmuisti häiritsee tehokasta työntekoa 

Työelämän hektisyys ja multitaskaus ovat haaste stressiherkälle työmuistille. Koska yritämme mahduttaa monia asioita rajalliseen muistisäiliöömme, rasitumme myös herkemmin.

– Jos työmuisti on koko ajan äärimmäisen täynnä, eli meillä pyörii koko ajan mielessä asioita, se vaikuttaa negatiivisesti todella moneen asiaan: meidän on vaikeampi keskittyä tai oppia. Pitkällä tähtäimellä työmuistin kuormittuminen alkaa tuntua myös stressinä, Moisala toteaa.

Ongelmaan on kaikesta huolimatta olemassa ratkaisu. Mutta aluksi jokaisen olisi Moisalan mukaan hyvä kuulostella, kuinka täynnä oma työmuisti on.

– Jos ajatukset juoksevat koko ajan mielessä ja työmuisti on täynnä, olisi hyvä ottaa sellaisia tapoja osaksi työarkea, jotka tyhjentävät työmuistia ja auttavat keskittymään työhön paremmin.

Töiden järjestämisellä ja suunnittelulla on valtava merkitys siihen, kuinka hyvin työmuistimme toimii. Moisala listaa neljä yksinkertaista keinoa, joiden avulla työmuistin liiallisen rasittumisen voi välttää.

1. Tyhjennä työmuistia kirjoittamalla asioita ylös  

Hyvä keino välttää työmuistin kuormittuminen on Moisalan mukaan ulkoistaa mielessä pyörivät asiat, eli kirjoittaa päivän työt ylös.

Asioiden muistiin paneminen auttaa luomaan tunteen siitä, että asiat ovat hallinnassa ja kaikki päivän työt tulee tehtyä. Näin työmuistille jää paremmin tilaa keskittyä itse työntekoon.

– Kun asiat kirjoittaa ylös, pääsee suunnittelemaan, milloin mikin asia tulee tehtyä sinä päivänä ja itselleen voi laittaa asioista myös muistutuksen. Tämä on tosi simppeli keino, mutta se vapauttaa huomattavasti ajattelukapasiteettia, Moisala sanoo.

Työmuistia voi tyhjentää tehokkaasti kirjoittamalla päivän työt ylös.

2. Huomioi työmuistin kuormittuminen – vältä keskeytyksiä työpäivän aikana

Kun keskitymme vaativaan työtehtävään, käytämme aktiivisesti työmuistiamme. Ajatustyön katkeaminen äkillisesti voi kuitenkin johtaa työmuistin tyhjentymiseen.

– Työskennellessä rakennamme ajatuspilveä tai -himmeliä työmuistissamme. Keskeytys johtaa kuitenkin siihen, että työmuisti tyhjenee ja joudumme aloittamaan rakentamisen alusta, Moisala kertoo.

Sen takia etenkin vaativassa ajattelutyössä, jossa on tärkeä hallita isoja kokonaisuuksia, olisi Moisalan mukaan tärkeä pyrkiä välttämään mahdollisimman paljon ylimääräisiä keskeytyksiä.

– Muun muassa puhelin kannattaa laittaa äänettömälle ja pois näkyvistä sekä sulkea sähköposti.

3. Raivaa työpäivästä aikaa ajatustyölle

Koska keskeytykset eivät ole hyväksi ajatustyölle, Moisala kehottaa raivaamaan työpäivään edes tunnin aikaa, milloin kukaan ei keskeytä tai häiritse työn tekemistä.

– Kotitoimistossa omalta puolisolta voi vaikka pyytää, että menisi lapsien kanssa tunniksi ulos leikkimään, jotta voi keskittyä rauhassa siihen kaikkein vaativimpaan työtehtävään.

4. Työmuisti on rajallinen – pidä taukoja riittävän usein

Työmuistissa voi pyöriä päivän mittaan useita häiritseviä asioita. Jos mieli tuntuu jatkuvasti käyvän ylikierroksilla, pienestä mindfulness-hetkestä voi olla apua.

– Mielen voi antaa tyhjentyä kokonaan, kun pitää muutaman minuutin tauon. Silloin kannattaa laittaa läppärit kiinni, hengittää syvään, haukata parvekkeella raitista ilmaa tai keittää vaikkapa kuppi kahvia.

Pieniä pausseja voi Moisalan mukaan pitää pitkin päivää – jos vain itsellä on tarpeeksi aikaa.

– Sanotaan, että puolentoista tunnin välein olisi hyvä pitää taukoja, jotta mieli pääsisi tyhjenemään ja rauhoittumaan, Moisala toteaa.

Lue myös: 

Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo 5 syytä, miksi etätyöt ovat meille hyväksi – ja antaa vinkin, miten etätyöpäivä kannattaa aloittaa

Onko syytä huoleen, jos muisti pätkii jo keski-iässä? Lääkäri vastaa 10 kysymykseen muistiongelmista

Ruoki muistiasi oikein – kolmekymppisenä tehdyt ruokavalinnat voivat näkyä viisikymppisenä muistissa

Sydän ja liikunta sopivat yhteen – sydän aivan tarvitsee liikuntaa! Säännöllinen liikunta on tärkeää sydämen terveydelle, mutta se on myös hyväksi osana sydänsairauksien hoitoa. Listasimme lajit, jotka tukevat ja ylläpitävät hyvää sydänterveyttä.

Dynaamiset lajit

Sydänterveyttä edistävä liikunta rasittaa sopivasti sydäntä. Dynaamiset liikuntalajit ovat sydänystävällisiä, koska niissä lihas jännittyy ja rentoutuu vuorotellen. Sen sijaan staattisessa suorituksessa työ tehdään jännittyneenä samassa asennossa: siksi verenkierto jännittyneessä osassa heikkenee ja sydän joutuu tekemään entistä kovempaa töitä.

Hyviä dynaamisia liikuntalajeja ovat muun muassa kävely, sauvakävely, hiihto, hölkkä, tanssi ja kuntopiiri, jossa kuormitetaan isoja lihasryhmiä.

Lue vinkit lajeihin:

Kävely kohottaa kuntoa, kun kävelee oikein ja oikeanlaisessa maastossa – kokeile asiantuntijan laatimaa kävelyohjelmaa

Bungypump-kävelysauvat eli vastussauvat – näin saat tehot irti sauvakävelystä

Näin ostat oikeanlaiset sukset ja sauvat – hiihto on laji, jossa välineillä on merkitystä

Yhdistelmäharjoittelu kehittää monipuolisesti kunnon eri osa-alueita – katso videolta ohjeet kotona tehtävään kuntopiiriin

Kestävyysliikunta

Hyvä sydän ja liikunta -yhdistelmä löytyy kestävyyslajien parista. Sopivan kuormittava kestävyysliikunta nostaa sykettäsi, parantaa sydämen verenkiertoa ja laittaa sinut hikoilemaan. Sydänoireiden välttämiseksi liikunta aloitetaan ja lopetetaan rauhallisesti.

Kannattaa myös ottaa huomioon, mitkä ovat liikuntapaikan olosuhteet, kuten lämpötila. Esimerkiksi kova helle ja pakkanen vaikuttavat verisuonten supistumiseen ja kehon nestetasapainoon.

Arkiliikunnan lisäksi kestävyyspainotteista liikuntaa tulisi liikkumisen suositusten mukaan harrastaa vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia reippaasti viikossa tai 1 tunti ja 15 minuuttia rasittavasti.

Sydänterveyttä edistävä liikunta on mahdollista tehdä omaan tahtiin. Sydämelle sopivia kestävyyslajeja edellä mainittujen lisäksi ovat uinti, pyöräily ja patikointi.

Lue vinkit lajeihin:

Opi vihdoin uimaan rintauintia – 10 helppoa vinkkiä

Kannattaako ennemmin pyöräillä ulkona vai mennä spinning-tunnille? 7 pointtia

Lihaskuntoharjoittelu

Voimaharjoittelu vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen. Lihaskuntoharjoittelulla on todettu olevan hyviä vaikutuksia muun muassa verensokeriin ja verenpaineeseen.

Lihaskuntoharjoittelu tukee myös painonpudotusta ja painonhallintaa, sillä sen avulla rasvattoman kudoksen osuus kehossamme pysyy ja kasvaa samalla, kun rasvakudos pienenee. Rasvattoman massan määrä on tärkeää, sillä se puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri on perusaineenvaihdunnan energiankulutus.

Sydänterveyttä edistävä liikunta kehittää siis lihaskuntoa. Tällaisia harjoitusmuotoja ovat erilaiset vapailla painoilla tehtävät dynaamiset koko kehon liikkeet, kuminauhalla tehtävät vastusharjoitukset, kehonpainolla tehtävät liikkeet kuten punnerrukset, istumaan nousut ja kyykyt.

Lue vinkit lajeihin:

Kotitreeni x 7 – joka päivälle omansa! Näihin treeneihin et tarvitse välineitä

10 minuutin lihaskuntotreeni: viiden liikkeen simppeli kotitreeni koko kropalle

Kuminauhan avulla treenaat koko vartalon: tehokas 7 liikkeen lihaskuntotreeni!

Liikkuvuusharjoittelu

Liikkuvuudella tarkoitetaan riittävää nivelten liikelaajuutta, joka mahdollistaa kehon normaalin toiminnan ja ylläpitää hyvää ryhtiä. Liikkuvuusharjoittelu on tärkeää kenelle tahansa.

Kuntoutusvaiheessa sydänpotilaille on erityisen tärkeää rintakehän rentous ja liikkuvuus. Kun hengittäessä vatsa on rento ja pallealihasta käyttää oikein, saavat sisäelimet hierontaa ja riittävästi hapensaantia. Pallealihasten ja kylkivälilihasten oikea käyttö ja kehon ryhdikäs linjaus vähentävät rintakehän ja niska-hartiaseudun jännityksiä.

Hyviä lajeja tuki- ja liikuntaelimistön harjoitteluun ovat jooga, pilates ja asahi.

Lue vinkit lajeihin:

Treenaa itsellesi parempi ryhti – 7 helppoa ja tehokasta liikettä

Joogaa kotona! Listasimme parhaat joogatutoriaalit, joiden avulla joogaat tehokkaasti ja helposti omassa olohuoneessasi

Pilatesta saunassa – viisi helppoa treeniliikettä kotisaunaan

Lue myös: Tämän verran kävelyä päivässä riittää – saavuta 10 mahtavaa terveyshyötyä

Lähteet: Healthline.com, Uutispalvelu Duodecim, Canadian Medical Association Journal CMAJ, Sydänliitto, Terveyskylä, Mehiläinen, Terveyskirjasto

Kuorsaaminen heikentää unen laatua ja saattaa häiritä vieressä nukkuvaa kumppania. Onneksi kuorsaamista voi yrittää taltuttaa kotikonstein. Parasta olisi oppia nukkumaan kyljellään, suu kiinni ja hengittää nenän kautta.

– Kun nukkuu selällään, suu tuppaa helposti aukeamaan. Samalla leuka valahtaa alas ja kieli painautuu nielua vasten. Kielen pitäisi asettua suussa siten, että kielenkärki osuu etuylähampaiden taakse. Silloin kieli lepää kevyesti kitalaessa kielenkärki etuhampaiden takana. Näin on helpompi hengittää kuin jos kieli painuisi nielua vasten, sanoo VoiceWell-hoitaja ja laulunopettaja Marina Salonen.

Mutta entä jos suu ei pysy kiinni? Silloin voi esimerkiksi kokeilla teipata suu kiinni iholaastarilla. Suun lihaksistoa voi myös venyttää ja vahvistaa laulunopetuksesta tutuilla harjoitteilla.

– Yksi yleinen syy kuorsaamiselle on se, että nielun kudokset ja lihakset ovat löystyneet esimerkiksi ikääntymisen tai ylipainon seurauksena, Salonen sanoo.

Seuraavat suun alueen lihaksistoa vetreyttävät liikkeet ovat Marina Salosen antamia. Hän sanoo, että harjoitteita kannattaa tehdä päivittäin.

– Jotkut sanovat, että pitäisi olla kymmenen toistoa (per liike), mutta mielestäni kannattaa pikemmin tehdä vähän ja joka päivä. Tärkeintä on, että saa harjoitteet osaksi arjen rutiineja. Niitä voi tehdä esimerkiksi suihkussa tai illalla hampaiden pesun jälkeen.

Jos kuorsaaminen johtuu lihasten ja kudosten löystymisestä, kokeile näitä harjoituksia:

1. Avaa nielua

Saat tuntumaa tähän harjoituksen niin, että alat haukotella, mutta et hengitäkään sisään. Tunnet, kuinka nielu avautuu ja kudokset venyvät.

Toista liikettä: avaa nielu ja päästä rennoksi. Saat tehoa venytykseen laittamalla huulet soikeaan asentoon ikään kuin sanoisit u-kirjaimen. Tee samalla nielun avaus.

2. Vahvista leukaa

Työnnä leukaa eteen ja rentouta. Toista liikettä. Voit myös liikuttaa leukaa sivulta toiselle  ja käyttää kättä kevyenä vastuksena.

Jos haluat venytellä suun alapuolella olevia lihaksia, laita alahampaat ja alahuuli ylähuulen päälle ja katso kattoon. Leuan alapuolella olevat lihakset venyvät.

Voit tehostaa liikettä laittamalla oikean käden solisluiden alle, rintalastan päälle. Aseta vasen käsi oikean päälle. Kyynärpäät sojottavat alas.

3. Harjoita kieltä

Työnnä kieli niin ulos kuin saat kohti napaa. Vedä kieli sisään. Laita kielenkärki yläetuhampaiden taakse ja piirrä viiva kovaa kitalakea vasten taaksepäin ja takaisin eteen. Työnnä kieli uudestaan ulos ja toista liike.

“Pese” hampaita kielellä eli pyöritä kieltä hampaiden ulkopuolella ensin yhteen ja sitten toiseen suuntaan. Toista liike muutaman kerran.

Voit harjoittaa kieltä myös lausumalla tai laulamalla ai-ai-ai-ai tai oi-oi-oi-oi.

Lue myös:

7 asiaa, jotka kuorsaaminen voi paljastaa terveydestäsi

Kuorsausta, levottomuutta, unettomuutta… Häiritseekö kumppanin unihäiriö omaakin untasi? 7 vinkkiä, jotka auttavat nukkumaan paremmin

Seura: Kuorsaava kumppani vaarantaa sekä oman että puolisonsa terveyden

Varoitus. Tämä juttu sisältää disinformaatiota, valeuutisia ja terveysväittämiä, jotka ovat täyttä huuhaata. Tästä jutusta ne on kuitenkin helppo erottaa, sillä ne on kirjoitettu kursiivilla, kallellaan olevilla kirjaimilla. Näin lukijan ei tarvitse huolestua, syyllistyä eikä menettää yöuniaan turhaan, toisin kuin joskus sosiaalista mediaa lukiessaan.

Rintaliivit voivat aiheuttaa syöpää. Tuo valheellinen terveysväite on vanha, mutta sosiaalinen media on herättänyt sen taas henkiin. Eikä se ole ainut virheellinen väittämä.

– Sosiaalinen media suoltaa terveyshuuhaata taukoamatta, lääkäri ja Instagramissa toimivan Tiedenaiset-yhteisön perustaja Anni Saukkola tietää.

Lue lisää: Kannattaako sitruunalla maustetun veden juominen tyhjään mahaan? Kumosimme 8 vesimyyttiä

Ajatus rintaliivien ja syövän yhteydestä kuulostaa ensi lukemalla kaukaa haetulta. Mutta kun väite saa ympärilleen taitavasti laaditun selityksen, se alkaa tuntua uskottavalta – sellaiselta, että sen voisi kuulla vaikka lääkärin suusta. Väitettä voidaan perustella somessa näin: Rintaliivit saattavat haitata imukudosten verenkiertoa, jolloin kehoon jää myrkyllisiä aineita ja kasvainten muodostumisen riski kasvaa. Liivien aiheuttama paine ja pintamateriaalit voivat nostaa rintojen lämpötilaa. Rintasyöpään tai sen esiasteeseen sairastuneella rintojen lämpötila voi olla normaalia korkeampi.

Perustelujen jälkeen rintaliivien polttaminen alkaa tuntua järkevältä. Kyseessä ei ole enää vain naisen vapaus, vaan terveys – jopa henki. Esimerkki osoittaa, että terveyshuuhaan levittäjät ampuvat kovilla panoksilla.

– Terveysbisneksessä liikkuu raha. Joku hyötyy aina huuhaasta joko tuotteiden tai palveluiden lisääntyneenä myyntinä tai klikkauksina, jotka kerryttävät mainostuloja, Saukkola sanoo.

Kuka valvoo, kun vaikuttaja väittää, että sitruunavesi puhdistaa elimistön?

Sosiaalinen media on hyvä alusta höpöpuheelle, sillä mikään taho ei pysty valvomaan, saati korjaamaan nopeasti ja laajalle leviävän tiedon oikeellisuutta. Koska terveys koskettaa kaikkia, valemedioilla ja valeuutisten jakajilla riittää lukijoita. Suomessa julkisella sektorilla lääkärin vastaanotolle pääsyä joutuu usein jonottamaan, mutta sosiaalisesta mediasta ja netistä saa apua 24/7. Olkoonkin, että auttaja voi olla alalle kouluttamaton henkilö, jonka neuvot pohjautuvat omiin kokemuksiin.

– Koulutuksella ja asiantuntemuksella ei nykyaikana saavuteta automaattista auktoriteettia. Somessa hyvä tarina, omat kokemukset ja karisma tuovat uskottavuuden.

Sosiaalisessa mediassa asialleen omistautunut ihminen saa vaivatta ympärilleen samanhenkisiä ihmisiä. Se on ymmärrettävää, sillä ihminen hakee ja on valmis omaksumaan ympäristöstä tietoa, joka tukee hänen aiempia näkemyksiään asiasta. Tätä kutsutaan vahvistusharhaksi tai -ansaksi. Se saa ihmisen hylkäämään omia ennakkokäsityksiään kyseenalaistavat todisteet ja jättämään jäljelle niitä tukevat. Ja se, joka muuta sanoo, kuuluu väärään leiriin.

– Suodatetun tiedon jakaminen suljetuissa ryhmissä lisää kuplautumista ja vastakkainasettelua. Se ylläpitää salaliittoteorioita lääkäreiden ja lääketeollisuuden ylivallasta.

Aamulla, heti herättyä kannattaa juoda sitruunavettä. Se tasapainottaa aineenvaihduntaa, helpottaa ruoansulatusta ja puhdistaa maksaa. Saukkola huomasi kyseisen väittämän Instagramissa. Sen kirjoittaja unohti, että hapan sitruunavesi syö hampaista kiilteet. Kun Saukkola huomautti, että sitruunavesi ei ole terveysjuoma, alkoi vilkas keskustelu. Keskustelu kuumeni niin, että somevaikuttaja poisti sen tililtään.

– Huuhaalle tyypillistä on, ettei sen esittäjä kestä minkäänlaista kritiikkiä, eikä hänellä ole pokkaa tunnustaa, jos hän on väärässä. Hän ei päivitä väitteitään, jos paljastuu uutta, niiden vastaista tietoa.

Vaikka sitruunavesi aiheuttaisi eroosiota, joka on kurja vaiva, se ei vaaranna vakavasti kenenkään terveyttä. Toisin käy, jos innostuu litkimään vaarallista hopeavettä, kun on nähnyt vaikuttajan virheellisen väitteen: Kolloidihopeavesi on luonnon oma antibiootti, joka tuhoaa mikrobeja elimistöä vahingoittamatta. Käyttökohteita ovat esimeriksi akne, ihottumat, borrelioosi ja niveltulehdukset.

Pahimmillaan väärä tieto saa siis ihmisen leikkimään omalla tai lastensa hengellä. Ei tarvitse pitkään etsiä tietoa rokotteista, kun päätyy valetietoon: Rokotteet aiheuttavat pitkäaikaisia häiriöitä immuunijärjestelmään. Vaikka niillä voidaan ehkäistä lapsuuden tartuntatauteja, niiden vuoksi tietyt sairaudet, kuten astma, allergiat ja syövät, yleistyvät.

Kysy itseltäsi, onko tämä liian hyvää ollakseen totta

Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä, se on harvoin totta. Moni silti uskoo superlatiiveja vilisevää huuhaata.

– Epätoivoinen ihminen tarttuu keinoon kuin keinoon varsinkin, jos se tarjotaan heikoimmalla hetkellä, Saukkola tietää.

Joku voi mennä harhaan, kun tietoa paniikissa etsiessään törmää väitteeseen: Musta salva auttaa ihosyöpään. Energiahoidoista voi olla apua lapsettomuuteen.

Huuhaa houkuttaa, sillä toisin kuin epävarmoja ja varovaisia kommentteja esittävä tiede, se tarjoaa usein helppoja ratkaisuja helpossa paketissa. Lautasmalli ja liikunnan lisääminen jäävät auttamatta kakkoseksi, kun tarjolla on houkuttelevampia keinoja päästä mahamakkaroista eroon. Rasvanpolttokapselit tehostavat kehon omia toimintoja ja luontaisten hormonien toimintaa, jolloin rasvanpoltto nopeutuu. Kuulostaa lupaavalta – muttei pidä paikkaansa.

Terveyshuuhaan levittäjät osaavat asiansa. He tarttuvat lukijan heikkoihin kohtiin, syyllistävät ja herättävät häpeää kirjoittamalla esimerkiksi: Kivuliaat kuukautiset ovat viesti tunnetasolla käsittelemättä jääneistä, yleensä naiseuteen ja seksuaalisuuteen liittyvistä asiois­ta. Jos ne jäävät käsittelemättä, seuraa astetta vakavampia häiriöitä, erilaisia sai­rauksia, kuten endometrioosi.

Myös someseuraaja on vastuussa huhupuheesta

Terveyshuuhaata jakava somevaikuttaja tavoittaa kymmeniä, jopa satoja tuhansia ihmisiä postauksillaan, jolloin disinformaatio ja haitalliset uskomukset leviävät. Ennen pitkää yhteiskunta muuttuu mutuilun kentäksi. Huuhaa ja kokemustieto vievät tilaa tutkitulta tiedolta ja saattavat jopa korvata sen – myös käytännössä.

– Laajalle levinnyt uskomus voi hidastaa sairastuneen henkilön hakeutumista terveydenhuoltoon tai saada hänet valitsemaan vaihtoehtoisen hoidon, Saukkola sanoo.

Kuten potilaslaissa sanotaan, potilasta pitää hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaan oma ymmärrys ei välttämättä aina riitä huomaamaan omien valintojen seurauksia.

– Esimerkiksi rokotuksista kieltäytyminen vaarantaa myös muiden terveyden. Yksi tuhkarokkoon sairastunut ehtii tartuttaa potemisensa aikana kymmenen taudille altista henkilöä, Saukkola muistuttaa.

Yksittäinen ihminen ei välttämättä ymmärrä myöskään omaa vastuutaan huuhaan levittäjänä. Huuhaa elää ja voi hyvin niin k­auan kuin utelias ihminen kurkkaa somessa, mitä mediapersoonalle kuuluu.

– Somevaikuttajat tarvitsevat seuraajiaan, sillä tilin arvo ja vaikuttajan sananvalta ovat seuraajien määrästä kiinni. Harmittoman tuntuinen seuraaminen on ääni terveyshuuhaan puolesta, Saukkola painottaa.

Esimerkit on poimittu suomalaisten somevaikuttajien tileiltä ja valemedioista.

Lue lisää: Hik hik! Häviääkö hikka vesilasikikalla? Asiantuntijalääkäri vastaa

”Kun sain ensimmäisen kohtaukseni, luulin kuolevani. Päässäni takoi kipu, jollaista en ollut koskaan kokenut, ja oikea puoli naamastani roikkui hervottomana. Epäilin aivohalvausta ja hakeuduin sairaalaan tutkimuksiin, mutta aivojen magneettikuvissa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Kun kohtaukset muuttuivat viikoittaisiksi, aloin rampata eri lääkäreillä. Olin kärsinyt 6-vuotiaasta pitkälle aikuisikään migreenistä, ja nyt lääkärit tarjosivat sitä selitykseksi oireille. Tiesin kuitenkin, että siitä ei ollut kysymys. Lopulta eräs neurologi diagnosoi minulle sarjoittaisen päänsäryn eli Hortonin syndrooman [Hortonin neuralgia]. Siinä vaiheessa diagnoosin saaminen oli helpotus, sillä epätietoisuudessa eläminen oli kaikkein raskainta.

Mieheni on sanonut, että tuntuu kuin olisin naimisissa kahden miehen kanssa, hänen ja herra Hortonin. Kun tapasimme parikymppisinä, olin normaali ja terve, nyt en voi tehdä juuri mitään tavalliseen elämään kuuluvia asioita. Viisikin minuuttia television tai tietokoneruudun katsomista laukaisee kohtauksen, joten mieheni hoitaa esimerkiksi sähköposti- ja pankkiasiani. Hän tekee nelipäiväistä työviikkoa voidakseen olla enemmän apunani.

Kaupoissa käyminen on minulle aina riski, sillä en kestä ihmisten hajuja enkä kirkkaita valoja. Kotonakin olen ruokaa laittaessani joutunut jättämään kattilan liedelle, kun jokin yllättävä tuoksu on aiheuttanut päänsäryn. Silti kotiruoka on ainoa vaihtoehtoni, koska valmisruokien mausteet tai ravintoloiden kakofonia johtavat varmasti kohtaukseen. On surullista, että joskus jopa nauruun tyrskähtäminen saa aikaan päänsäryn.”

Hortonin neuralgia aiheuttaa sietämätöntä kipua

”Kuin joku tunkisi sukkapuikkoa silmän läpi aivoihin. Siten olen kuvaillut Hortonin aiheuttamaa kipua, jota ei voi kuvitella, jos sitä ei ole kokenut. Kohtauksen kourissa en voi pysyä aloillani, vaan huojun tai kävelen tuntikausia ympäri asuntoa ja itken. Jotkut hakkaavat päätään seinään, ja minä olen joskus pyytänyt miestäni tappamaan minut kivun yllyttyä sietämättömäksi. Hortonia ei turhaan kutsuta itsemurhapäänsäryksi. Voi olla, että ilman perhettäni olisin yksi luku niissä tilastoissa.

Kun Horton puhkesi 10 vuotta sitten, odotin kuopustani. Vanhemmat lapseni olivat tuolloin 7- ja 11-vuotiaita. He olivat peloissaan rajun oirehdintani vuoksi, mutta hätä helpotti diagnoosin jälkeen. Vaikka Horton ei olekaan kuolemaksi, lapset ovat joutuneet luopumaan paljosta sairauteni vuoksi. Suren sitä, etten voi tehdä heidän kanssaan arkisia asioita, kuten mennä elokuviin tai ravintolaan. Joudun sanomaan liian usein, että minä en nyt pysty. Minua vaivaa se, kuinka he muistavat minut aikuisina. Jäänkö heidän mieleensä pelkästään kohtauksista kärsivänä äitinä?”

Muisti temppuilee – ja siihen on syynä Hortonin neuralgia, uskoo Camilla

”Nykyään Horton iskee kahdesti vuorokaudessa, kerran yöllä ja kerran päivällä. Kohtauksen jälkeen aivoni ovat kuin sumussa. En välttämättä ymmärrä tai vastaa, jos joku puhuu minulle. Epäilen, että aivoni ovat kärsineet vuosikausien kivusta ja stressistä. Olen vasta nelikymppinen, mutta muistini temppuilee jo. Vanhat asiat muistan oikein hyvin, mutta uudet asiat kuormittavat liikaa ja häipyvät saman tien mielestäni. En pärjäisi, jos en kirjoittaisi jokaista muistettavaa asiaa ylös.

Ennen sairastumistani suhtauduin intohimoisesti matematiikkaan, mutta nykyään en selviydy yksinkertaisistakaan laskuista enkä ole voinut jatkaa työtäni verotoimistossa. Minua hoitaneet lääkärit ovat puoltaneet työkyvyttömyyseläkettä, mutta päätöksistä vastaavien asiantuntijalääkäreiden silmissä olen edelleen työkuntoinen. Ellei asia suututtaisi niin kovasti, se naurattaisi. Mikä on työ, jota voisi tehdä ilman tietokonetta, ääniä, valoja ja hajuja?”

”Kaikesta huolimatta nauramme yhä yhdessä”

”Välttelen julkisia paikkoja, sillä kohtauksen iskiessä roikkuva naamani on pelottavan näköinen. Kyläilen ainoas­taan omien vanhempieni ja isovanhempieni luona. Kotimme lähistöllä voin ulkoilla saksanpaimenkoiramme kanssa ja joskus uskaltaudun metsään marjaan ja sieneen. Lasten koulujen päättäjäisjuhliin osallistun joka kerta, vaikka se tietääkin varmaa kohtausta. Ihan kaikesta en sairauden vuoksi suostu luopumaan.”

Kuvassa Camilla 23-vuotiaana. Hortonin neuralgia eli sarjoittainen päänsärky tuli Camillaan elämään 10 vuotta sitten, kun hän odotti kuopustaan.

”Olen kehottanut miestäni päästämään minusta irti, sillä sairaus ei tule otettaan irrottamaan. Hän on kuitenkin valinnut jäädä rinnalleni, enkä voisi toivoa itselleni ymmärtäväisempää miestä. Rakkaus ja toisen kunnioittaminen pitävät meidät järjissämme tässä sirkuksessa. Ihaninta on se, että kaikesta huolimatta nauramme yhä yhdessä.

Sairaus on muuttanut minua armollisemmaksi itseäni kohtaan. En pahoita enää mieltäni sotkuisesta kodista tai pahantahtoisista juoruista. Välillä joudun silti motivoimaan itseäni jaksaakseni eteenpäin. Silloin mietin perhettäni ja asioita, joita haluan vielä kokea. Haluan nauttia tulevasta kesästä, tuntea lämmön, nähdä kukkien kukkivan. Onni on poimittava pienistä asioista.”

Juttu on julkaistu Annassa 19/2020.

Lue myös:

Kroonisesta päänsärystä kärsivä Minttu Murphy-Kaulanen: ”Lääkekannabis teki minusta toimintakyvyttömän”

Ei sittenkään migreeniä? Hortonin syndrooma eli itsemurhapäänsärky aiheuttaa lamauttavia kipukohtauksia – näin tunnistat ja hoidat

Toimiiko ubikinoni migreenin hoidossa? Kysyimme asiaa lääkäriltä

Hyvän seksin tai kunnon juoksulenkin jälkeen maailma tuntuu hetken entistä paremmalta paikalta: olo on levollinen ja voimaantunut. Kiitos siitä kuuluu hormoneille; umpirauhasten erittämille, elimistön kemiallisille viestinvälittäjille. Hikinen hetki vällyjen välissä tai pururadalla aiheuttaa elimistössä melkoisen hormonimyrskyn.

– Oksitosiini-, dopamiini-, serotoniini- ja endorfiinihormo­nien määrä lisääntyy, ja kortisolin, adrenaliinin ja noradrenaliinin määrä vähenee, endokrinologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Reeta Rintamäki Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Osuuttaan veressä kasvattavat hormonit lisäävät mielihyvää. Vähemmistöksi jäävät hormonit ovat stressihormoneja, joiden määrän lasku rentouttaa ja rauhoittaa.

Terveen ihmisen elimistö tuottaa hormoneja niin kauan kuin ihmisessä henki pihisee. Niiden määrän lisääntyminen tai laskeminen tuntuu hyvinvoinnissa. Seksiä ei kuitenkaan voi harrastaa koko ajan, eikä kukaan jaksa juosta määrättömästi. Onneksi hormonitoimintaan voi vaikuttaa hetkellisesti muillakin tavoilla.

Lue lisää: Sotku ja kodin epäjärjestys aiheuttavat tutkitusti stressiä ja vaikuttavat jaksamiseen – raivaaminen kannattaa aloittaa pienin askelin

Oksitosiini auttaa kiintymään

Hyvältä tuntuva kosketus, seksi ja orgasmi kiihdyttävät oksitosiinin eritystä. Sitä erittyy, kun ihminen koskettaa toista tai tulee itse kosketetuksi.

Oksitosiinia erittyy tavallista runsaammin verenkiertoon myös synnytyksen ja maidon­erityksen käynnistymisen yhteydessä.

Mihin tarvitaan?

Oksitosiini vahvistaa hoivaamisen halua ja kiintymystä. Se lujittaa luottamusta toiseen ihmiseen ja saa ihmisen tuntemaan myötätuntoa.

Mistä lisää?

Halaa ja helli. Hiero ja rasvaa jalkoja, pese selkää ja harjaa hiuksia – tai turkkia. Lemmikkieläin helpottaa yksinasuvan kosketuspulaa.

Kokeile kosketushoitoja. Jos ne tuntuvat vierailta, pyydä ammattilaista aloittamaan hartioista ja kämmenistä. Niiden hierominen tuntuu tottumattomastakin mukavalta.

Endorfiini lisää mielihyvää

Endorfiinit ovat morfiinin kaltaisia aineita, elimistön omia opiaatteja. Niitä vapautuu verenkiertoon rankan liikunnan aikana.

Mihin tarvitaan?

Endorfiinit lisäävät mielihyvää, lievittävät kipua ja vähentävät nälän tunnetta. Niiden voimin juostaan maratoneja, sinnitellään sairauteen liittyvän säryn kanssa ja pidetään paino kuosissa. Niiden vapautuminen liikunnassa lisää liikuntamotivaatiota – tosin kaikilla ihmisillä liikunta ei potki niitä liikkeelle samalla tavalla.

Mistä lisää?

Lisää tehoja liikuntaan. Lyhytkin liikuntasessio saa endorfiinit ryöpsähtämään, kunhan se on riittävän rankka.

Myös nauraminen vapauttaa endorfiineja, joten katso komedia tai kerää ystävät kokoon.

Mindfulness-harjoitukset lisäävät hyvän olon hormoneja: hengitykseen keskittyminen on helppo harjoitus.

Dopamiini lisää seksuaalista halukkuutta

Dopamiinia erittyy tavallista enemmän, kun kokee jotain uutta, kiihottavaa tai nautinnollista. Se tekee ateriasta elämyksen ja toisesta ihmisestä haluttavan, sillä se lisää seksuaalista halukkuutta aivoissa.

Mihin tarvitaan?

Dopamiini on elimistön oma keino palkita ihminen suorituksistaan. Se motivoi tavoittelemaan päämääriä, haluja ja tarpeita ja tuo tekemisiin merkityksen. Dopamiininnälkä saattaa selittää riippuvuuksia ja ihmisen elämyshakuisuutta.

Mistä lisää?

Kuuntele mielimusiikkia. Jo oman lempimusiikin odottaminen aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää.

Innostu uudesta. Utelias elämänasenne ja uudet harrastukset ylläpitävät dopamiinin tuotantoa.

Pitkitä nautintoa. Mielihyvä motivoi vain, jos siitä on niukkuutta. Siksi on parempi tehdä joka päivä jotain pientä, joka tuottaa mielihyvää kuin ahmaista – kirjaimellisesti – kerralla koko kakku.

Serotoniini säätelee mielialaa ja unen laatua

Serotoniinia vapautuu, kun tuntee itsensä tärkeäksi. Rakastuneena sen pitoisuudet lisääntyvät voimakkaasti. Serotoniinin puute liittyy mielialan laskuun. Valtaosa serotoniinista muodostuu suolistossa.

Mihin tarvitaan?

Serotoniini osallistuu mielialan ja ruokahalun säätelyyn. Se vaikuttaa unen laatuun ja nukkumiseen.

Mistä lisää?

Hakeudu valoon. Auringonvalo ja pimeän vuodenajan aikaan kirkasvalo lisäävät serotoniinin tuotantoa.

Ruoki suolistomikrobeja. Kuitupitoinen ruoka ja maitohappobakteerit lisäävät suoliston hyviä bakteereita.

Auta muita. Vapaaehtoistyö lisää monesti merkityksellisyyden tunnetta.

Muistele mukavia. Aivot eivät tunnista, tuleeko mielihyvä tästä vai menneestä hetkestä.

Stressi­hormonit: kortisoli, adrenaliini ja nor­adrenaliini

Kortisoli, adrenaliini ja nor­adrenaliini ovat lisämunuaisten erittämiä hormoneja, joita vapautuu erityisesti stressitilanteissa. Adrenaliini ja noradrenaliini kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja kohottavat sydämen sykettä ja verenpainetta.

Kortisoli vaikuttaa kaikkiin soluihin ja kudoksiin. Se säätelee kehon rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa, uni-valverytmiä ja puolustusmekanismeja.

Kortisoli ja muut stressihormonit olisi pidettävä matalalla, mutta milloin niitä tarvitaan?

Stressihormonit auttavat suoriutumaan paremmin lyhytkestoisessa stressissä. Jatkuva stressi on kuluttavaa, joten sitä kannattaa säännöstellä.

Jos kortisoli-, adrenaliini- tai nor­adrenalitaso on koholla jatkuvasti, miten tasoa voisi laskea?

Huolehdi palautumisesta. Riittävä uni ja pienet t­auot pitkin päivää laskevat stressihormonitasoja. Liiku luonnossa. Luonto palauttaa, vaikka siellä ei tekisi mitään erityistä. Opettele rauhoittumaan. Jatkuva suorittaminen pitää stressihormonit tapissa. Tiukan työpäivän jälkeen kannattaa liikkua, mutta kevyesti.

Lue lisää:

Serotoniini ja uni: Uniongelmien taustalla voi olla serotoniinin puute

Huh, onpa tahmeaa. Elämäntapamuutos ei oikein ota onnistuakseen, työt eivät luista tai urheilu tökkii. Motivaatio on kateissa.

Uusien tapojen opettelu ja tylsien töiden urakoiminen voi joskus olla todella vaikeaa, myöntävät Nelli Hankonen ja Minna Ste­nius. He ovat tuoreessa tutkimushankkeessaan tutkineet 125 erilaista motivointitapaa ja selvittäneet, millaiset keinot toimivat eri tilanteissa.

– Ei ole yhtä keinoa, joka toimisi aina, so­siaalipsykologian apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Nelli Hankonen tiivistää.

Siihen, miten kukin motivoituu, vaikuttaa niin tavoite, tilanne kuin jokaisen persoonallisuuskin. Mikä toimii yhdelle, ei toimi toiselle – ja mikä toimii yhdelle tänään, ei välttämättä toimikaan enää huomenna.

Siksi kannattaakin kokeilla erilaisia tapoja ja mahdollisuuksien mukaan yhdistää niitä toisiinsa.

– On hienoa, jos pystyy rakentamaan itselleen kokeilujen avulla keinopankin, josta voi valita aina tilanteeseen sopivan, ehdottaa Arcadan liiketalouden lehtorina työskentelevä sosiaalipsykologi ja ekonomi Minna Stenius.

Tunnista alta, miksi elämäntapamuutoksesi tuppaavat tyssäämään heti alkuunsa tai miksi ikäviin hommiin on vaikea tarttua. Kokeile ammattilaisten ehdottamista strate­gioista itsellesi sopivinta.

Lue lisää: Hanna Partanen: Motivaatiota ja rakkautta pitää etsiä aktiivisesti

Keskeyttäjä: Motivaatio löytyy, kun keskityt toimintaan ja lisäät haastetta

Onko tapanasi asettaa hienoja tavoitteita ja sännätä niitä kohti suurella innolla, kunnes uusi tapa unohtuu alkuinnostuksen lopah­taessa parin viikon kuluttua? Usein kauaskantoiset tavoitteet hiipuvat, koska niitä ei osata pilkkoa tarpeeksi pieniin osiin. Kokeile silloin näitä keinoja:

1. Keskity lopputuloksen sijasta toimintaan ja motivaatio löytyy

Kun haluaa parantaa elintapoja, moni asettaa usein tavoitteekseen esimerkiksi tietyn kilomäärän painonpudotuksen tai koles­teroliarvon laskemisen tavoitealueelle.

Tällaisten tavoitteiden ongelma on kuitenkin siinä, että niihin ei voi itse suoraan vaikuttaa. Siksi motivaatio saattaa matkan varrella laimentua.

Käännä siis tavoite toisinpäin ja sitoudu tiettyyn toimintaan, kuten kolmeen puolen tunnin kävelylenkkiin viikossa. Tavoite voi myös olla se, että syö päivittäin yhdellä ate­rialla lautasmallin mukaan. Kun toistaa näitä tapoja riittävän pitkään, tulokset näkyvät myös vaa’alla ja verikokeessa.

2. Lisää haastetta

Joskus motivaatio hiipuu siksi, että tavoite on liian helppo ja askeleet liian pieniä. Jos olet jo hyväkuntoinen ja haluat treenata maratonille, liian hitaasti etenevä harjoitusohjelma voi tappaa treeni-ilon.

Nosta tavoitetasoa niin, että jokaisen välitavoitteen saavuttaminen saa aikaan mahtavan olon: jes, tein sen!

Viivyttelijä: Anna itsellesi lupa inhota kurjaa työtä ja palkitse itsesi lopuksi

Kuulutko siihen joukkoon, joka joskus viivyttelee ja lykkää tehtävien aloittamista niin pitkään kuin mahdollista? Silloin on tärkeintä päästä vauhtiin, sillä yleensä alkukankeuden jälkeen työn tekeminen helpottuu ja into elämänmuutosta kohtaan ottaa vallan. Nämä keinot voivat sysätä sinut liikkeelle:

1. Motivaatio voi löytyä joskus palkinnon avulla

Yleisesti ottaen materiaaliset palkinnot eivät ole hyviä pitkän aikavälin motivointikeinoja. Ne eivät toimi ainakaan silloin, jos intoutuu pudottamaan painoa vain, jotta mahtuisi tiettyyn mekkoon. Silloin painonhallinta on pidemmän päälle hankalaa.

Palkitseminen voi kuitenkin olla toimiva keino päästä eroon viivyttelystä. Lupaa itsellesi, että teet hankalaa työhommaa esimerkiksi puolen tunnin ajan tai lähdet kävelylle edes kymmeneksi minuutiksi – ja palkitse itsesi jälkeenpäin.

2. Sano, että ei tästä tarvitsekaan tykätä

Joskus auttaa, kun antaa itselleen luvan olla tykkäämättä käsillä olevasta työstä tai haasteesta. Kun lakkaa taistelemasta kurjuuden tunnetta vastaan, olo yleensä helpottuu. Jos esimerkiksi kuntoprojektiin kuuluvat käsi­treenit tuntuvat tympeiltä, eikä silti halua luopua niistä, voi todeta reippaasti, että tämä nyt ei kiinnosta yhtään, mutta teen sen silti.

Lannistuja: Keskity siihen, mitä teet jo hyvin

Tuntuvatko elämäntapamuutokset niin isoilta, ettet usko pystyväsi niihin ja siksi usein lannistut ennen kuin edes aloitat?

Ehkäpä tavoitteesi ovat liian kunnianhimoisia ja odotat itseltäsi liikaa. Sinä voisit hyötyä näistä keinoista:

1. Motivaatio löytyy, kun keskityt hyvään

Esimerkiksi terveellisiä ruokailutapoja opetellessa moni etsii ruokapäiväkirjasta usein ensimmäiseksi niitä asioita, joissa on parantamisen varaa. Karkkipussista pitäisi päästä eroon ja kastikkeita tulisi vähentää.

Motivaatio voi kasvaa, kun kiinnität huomiosi siihen, mitä teet jo hyvin – ja lisää sitä. Jos syöt jo lounaalla runsaan lisukesalaatin, mieti, mihin aikaan päivästä voisit syödä toisen samanlaisen. Kun hyviä tapoja lisää, huonoille jää automaattisesti vähemmän tilaa, etkä tunne itseäsi luuseriksi niin kuin silloin, jos keskityt pelkkiin vikoihin.

2. Mieti, mitä voisit tehdä paremmin tänään

Varsinkin isojen muutosten suunnittelu on vaikeaa, koska elämä on monimutkainen kokonaisuus ja eri asiat vaikuttavat toisiinsa. Monesti on myös vaikea hahmottaa, miten tavoitteita voi muuttaa ajan kuluessa.

Ota siis askel kerrallaan ja kysy itseltäsi, minkä yhden asian voisit tehdä paremmin tänään. Jos haluat liikkua enemmän, tee tänään kävelylenkki. Huomenna voit pohtia uudelleen, minkä muutoksen voisit tehdä silloin.

Lue lisää: Haluatko varmasti saavuttaa tavoitteesi? 5 vinkkiä, miten ylläpidät motivaatiota

Herätyskello soi ja ylös olisi noustava. Liikkeelle lähtö on kuitenkin vaikeaa, sillä keho tuntuu jäykältä. Mistä jäykät nivelet ja jumittavat lihakset voivat johtua?

Kehossa tuntuva jäykkyys voidaan lajitella lihas- ja niveljäykkyyteen. Lisäksi jäykkyyttä voivat aiheuttaa myös muut rakenteet, kuten jänteet, lihaskalvot ja nivelsiteet. Aamuinen kankea olo voi tästä syystä selittyä monilla erityyppisillä vaivoilla ja sairauksilla, kertoo yleislääkäri Toni Vänni.

– On kroonisia, pitkäkestoisia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa jäykkyyden tunnetta aamuisin. Sitten on lieviä, yleisiä oireita, jotka ovat lihasjäykkyyden, mutta miksei niveljäykkyydenkin, taustalla, Vänni kertoo.

Lihasten jäykkyyden taustalla on yleensä harmiton lihasjumi

Yleinen ja harmiton jäykkyyttä selittävä tekijä on lihasvaiva, kuten lihaksen venähtäminen. Myös liiallinen urheilu voi aiheuttaa vaurioita ja rasitusta jänteeseen, lihakseen tai lihaskalvoon.

Vännin mukaan venähdyksen seurauksena muun muassa niska voi tuntua aamuisin jäykältä tai selkä olla niin jumissa, että aamuisin kumartuminen on vaikeaa. Keho saattaa olla jäykkä myös huonon nukkuma-asennon takia.

– Jos kyse on yleisestä vaivasta ja taustalla ei ole sairautta, jäykkyys voi selittyä sillä, että on nukkunut huonosti. Silloin herää aamulla ja keho on todella jumissa. Tästä syystä hyvä sänky on kauhean tärkeä, Vänni sanoo.

Joskus lihasjäykkyys selittyy kuitenkin kroonisella vaivalla, kuten hermostosairaudella tai neurologisella sairaudella. Esimerkiksi Parkinsonin tauti aiheuttaa pitkälle edetessään lihasten jäykistymistä. Lisäksi aivoverenkierron häiriöt, MS-tauti, aivo- ja selkäydinvammat sekä kasvaimet saattavat jossain tapauksissa olla kummallisen lihasjäykkyyden taustalla.

– Nämä sairaudet eivät ole kuitenkaan sellaisia, jotka oireilisivat silloin tällöin, vaan oireet ovat sairauden aiheuttamia keskushermoston oireita lihaksistossa, Vänni huomauttaa.

Joskus huono asento nukkuessa voi aiheuttaa niskan ja selän jäykkyyttä.

Jäykät nivelet saattavat olla oire nivelvammasta, nivelrikosta tai jopa reumasta

Lihasjäykkyyttä yleisempi vaiva on Vännin mukaan niveljäykkyys. Aamulla heräämisen jälkeen jäykkyyttä voi tuntua niin jalkojen, varpaiden ja nilkkojen nivelissä kuin sormienkin pikkunivelissä.

– Myös ranne sekä isot nivelet, kuten polvi, lonkka ja olkapää, voivat olla jäykkiä. Joskus itse selkäranka saattaa tuntua myös jäykältä.

Niveljäykkyys voi olla seurausta esimerkiksi nivelvammasta, joka on syntynyt loukkaantumisen myötä. Sairauksista niveljäykkyyttä aiheuttavat puolestaan reumaattiset tulehdussairaudet, kuten nivelreuma ja selkärankareuma. Joskus niveljäykkyyden taustalla voi olla ikääntymisen seurauksena yleistyvä nivelrikko.

– Lihasten ja nivelten jäykkyyttä voi ilmetä sekä lapsilla ja nuorilla että aikuisilla. Mitä enemmän tulee ikää, myös taudinkuvat muuttuvat. Kun puhutaan 20-, 40- ja 50-vuotiaista – etenkin miehistä – esimerkiksi MS-tauti ja Parkinsonin tauti lisääntyvät ikääntymisen myötä, huomauttaa Vänni.

Jäykkyys voi johtua myös skolioosista tai mielenterveyden häiriöstä

Joskus jäykkyyden tunne selittyy synnynnäisillä vaivoilla, kuten skolioosilla ja kyfoosilla. Vänni huomauttaa, että selän virheasennot saattavat tehdä selästä kankean tuntuisen.

– Kun selkäranka on hieman mutkalla, niin sekin voi aiheuttaa jäykkyyttä.

Aina jäykkyyden tunne ei välttämättä ole seurausta fysiologisesta vaivasta. Myös mielenterveyden häiriöt voivat oireilla kehon jäykkyytenä.

– Voi olla pelkotiloja tai muuten psykosomaattisia oireilua, joka ilmenee sitten jäykkyyden tunteena, Vänni huomauttaa.

Kuinka kehon lihasjäykkyys ja jäykät nivelet tulisi hoitaa?

Sekä nivel- että lihasjäykkyyteen pätee usein sama hoito-ohje: liike on lääke.

– Liikunnan harrastaminen ja venyttely ehkäisevät kehon jäykkyyttä. Liikettä ja jumppaa käytetään hoitona myös selkäranka- ja nivelreumassa sekä nivelrikossa, Vänni kertoo.

Etenkin paljon urheilevan olisi hyvä muistaa venytellä ja lämmitellä ennen liikuntasuoritusta. Näin ehkäistään lihas- ja nivelvammoja.

– Erittäin pahat lihasjumit täytyy hoitaa hyvin. Jumeihin voi ottaa särkylääkettä ja lihasrelaksanttia. Myös lämpö-kylmähoitoa voi kokeilla sekä pientä hierontaa ja fysioterapian palveluita.

Lue myös: Onko kehosi jumissa? Löydä kehosi jumikohdat 6 testiliikkeen avulla

Lihasjäykkyys ja jäykät nivelet ovat hyvä syy harrastaa liikuntaa. Näin vartalo pysyy vetreänä ja lihakset sekä nivelet hyväkuntoisina.

Milloin jäykät nivelet tai lihasjäykkyys vaativat lääkäriä?

Jäykät nivelet ja lihakset vaativat lääkäriin menemistä silloin, jos oireet ilmaantuvat äkillisesti eikä taustalla ole esimerkiksi loukkaantumista.

– Jos sormien pikkunivelet ovat kauhean jäykät aamuisin tai jokin nivel on joka aamu jäykkänä ja tuntuu oudolta, ei oireita kannata katsoa kotona montaa viikkoa, Vänni neuvoo.

Samoin, jos yksittäinen nivel turpoaa tai nivel tuntuu kauhean jäykältä ja sitä sekä kuumottaa että punottaa, kannattaa lääkäriin olla yhteydessä nopeasti.

Lue myös: 

Sattuuko liikkeelle lähteminen levon jälkeen? Asiantuntija vastaa 8 kysymykseen nivelrikosta

Jäykkyyden ja selkä- tai lihaskipujen syynä kireät faskiat? 5 avaavaa venytystä

Takaketju jumissa ja jäykät nilkat? 7 tehokasta liikettä kehonhuoltoharjoitteluun

Tarinan alku on karu. 17-vuotiaana Anu Vallin, 40, näkökenttä kapeni ja silmien takana tuntui vihlova kipu. Silmälääkäri ohjasi hänet neurologille. Neurologi läväytti tiskiin, että tämä on MS-tauti, vuoden kuluttua nähdään, onko Anu pyörätuolissa. Kukaan ei tiennyt, mihin suuntaan MS-taudin oireet kehittyisivät.

– En ymmärtänyt siinä tilanteessa mitään. Äidilleni sen täytyi olla kauhea paikka, Anu muistelee.

Jo nuorena Anu oli liikunnallinen ja sisukas.

– Itkin vähän aikaa. Sitten lähdin lenkille. Kesti kauan ennen kuin sisäistin sairauteni.

MS-tauti tunnetaan myös nimellä multippeliskleroosi. Ensimmäinen kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen meni kohtuullisen hyvin. Lääkärin pelottavat ennustukset eivät toteutuneet, eikä Anu joutunut pyörätuoliin. Kaunis nuori nainen osallistui muun muassa Miss Suomi -kisaan.

Tauti muistutti itsestään aika ajoin: ikävät MS-taudin oireet, kuten raajojen puutuminen, pistely ja kömpelyys, olivat merkkejä, joihin Anu joutui tottumaan.

– Huonompien vaiheiden jälkeen toivuin kuitenkin aina vielä melkein ennalleni.

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

MS-tautia sairastava Greetta Berg, 43: ”Minua voi odottaa hyvä elämä, vaikka mikään ei ole enää kuten ennen”

Siirry lukemaan artikkelia, MS-tautia sairastava Greetta Berg, 43: ”Minua voi odottaa hyvä elämä, vaikka mikään ei ole enää kuten ennen”

Kategoriasta Ihmiset

MS-tautia sairastava Outi Lehtosuo on nyt paremmassa kunnossa kuin ennen diagnoosia: ”Liikunnasta on tullut minulle positiivinen asia”

Siirry lukemaan artikkelia, MS-tautia sairastava Outi Lehtosuo on nyt paremmassa kunnossa kuin ennen diagnoosia: ”Liikunnasta on tullut minulle positiivinen asia”

Kategoriasta Terveys

Tunnista MS-taudin ensioireet: 5 tyypillistä oiretta, jotka voivat kertoa MS-taudin puhkeamisesta

Siirry lukemaan artikkelia, Tunnista MS-taudin ensioireet: 5 tyypillistä oiretta, jotka voivat kertoa MS-taudin puhkeamisesta

Ulvilasta kotoisin oleva Anu lähti opiskelemaan Turkuun. Hän valmistui medianomiksi ja muutti Helsinkiin. Hän meni naimisiin ja alkoi odottaa lasta.

– Olin 29-vuotias. Siinä vaiheessa huomasin, etten enää pystynyt käymään juoksulenkeillä niin kuin aiemmin.

Kun Oona-vauva oli puolivuotias, Anu juoksi viimeisen lenkin.

– Menetin juostessa tasapainoni ja kaaduin pahasti. Leukani vuosi verta ja housut olivat rikki, Anu muistelee.

Nykyisin Anu työskentelee markkinointiviestintätoimistossa asiakasjohtajana. Hän on eronnut ja harrastaa muun muassa uimista. Anulla on vahva kilpailuvietti. Hän haaveilee jonakin päivänä vielä kilpailevansa uimarina.

Vuosi sitten Anu ajoi itsensä loppuun – MS-taudin oireet vahvistuivat samaan aikaan

MS-tauti on keskushermoston krooninen sairaus, josta tiedetään edelleen vähän. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, ja sen etenemistä on vaikea ennustaa.

Suomessa MS-tautia sairastaa Neuroliiton mukaan noin 12 000 ihmistä, heistä useimmat ovat naisia. MS-taudin oireet ovat ikävän monipuoliset. Useimmiten multippeliskleroosin mainitaan vaikeuttavan liikkumista. Muita oireita ovat muun muassa väsymys, puheen ajoittainen hidastuminen, tunto- ja näköaistin häiriöt sekä keskittymiskyvyn heikkeneminen.

MS-taudin oireet saattavat välillä myös vahvistua ja sitten taas helpottua. Mielialan vaihtelut voivat kuulua taudin kulkuun tai olla oireita siihen sopeutumisesta.

Anun kaikki oireet ovat tähän mennessä liittyneet aina jalkojen toimintaan.

– Kukaan ei tiedä, mitä mullistavaa elämässä voi tapahtua vaikka tunnin kuluttua, mutta se on kuitenkin eri asia, Anu pohtii elämäänsä MS-potilaana jatkuvassa epävarmuudessa.

– En usko, että menen yhtäkkiä kovin huonoon kuntoon, mutta lääkäritkään eivät pysty sanomaan, miten tauti vaikuttaa elämääni jatkossa.

Anun taudin kulkua pyritään hidastamaan lääkehoidolla. Tärkeää on myös omahoito ja kuntoutus. Terveillä elintavoilla oireita voi lievittää ja toimintakykyä pitää yllä.

– Hyvää on se, että tauti pakottaa kuuntelemaan mieltä ja kehoa sekä huolehtimaan itsestä hyvin. Minun on nukuttava riittävästi, syötävä hyvin, vältettävä stressiä ja harrastettava sopivasti liikuntaa, Anu sanoo.

Vuosi sitten hän stressaantui ja ajoi itsensä loppuun. Jälkeenpäin on vaikea määritellä, mikä johtui mistäkin.

– Olin todella väsynyt, enkä saanut jalkojani toimimaan. Edelleen lääkärikin miettii, tapahtuiko sairaudessa jotakin, vai oliko kysymys vain raskaasta elämänvaiheesta, Anu kertoo.

Kaiken kaikkiaan pari viimeistä vuotta ovat olleet hänelle haastavia.

– Kävelymatkani ovat lyhentyneet. Olen liikkeissäni paljon hitaampi kuin ennen. Sisätiloissa pärjään edelleen hyvin, mutta kollegat eivät voi enää ehdottaa minulle kävelypalaveria.

Vuosi sitten Anu joutui ottamaan tuekseen kävelykepin. Hän tarvitsee sitä liikkuessaan ulkona. Se myös muistuttaa muita siitä, että Anu ei voi pyrähtää nopeasti paikasta toiseen tai loikkia portaita.

– Avun pyytäminen on minulle vaikeaa. Vaatii edelleen paljon tunnustaa, että olen liikuntarajoitteinen, Anu sanoo.

MS-taudin oireet eivät estä treenaamasta

Kun juokseminen jäi ja kävely vaikeutui, Anu löysi liikuntalajikseen uinnin. Vedessä kömpelyys katoaa ja jalat tuntuvat toimivan.

Kilpailuhenkiseksi tunnustautuva Anu treenaa MS-taudistaan huolimatta terveiden aikuisten uintiryhmässä ja pärjää mukana hyvin.

– Minusta ei ole vesijuoksijaksi. Haluan pysyä nopeiden uimareiden radalla, hän sanoo ja nauraa saavansa jonakin päivänä vielä sydäninfarktin antautuessaan kilpailemaan.

– Vedän treenit välillä niin apinan raivolla, että minun on vaikea nousta pois altaasta, koska olen antanut kaikkeni. Sunnuntain treenien jälkeen pitelen maanantaisin seiniä. Silti treenaaminen antaa enemmän kuin ottaa.

Treeniryhmässä hänelle on ehdotettu myös kilpailemista, ja Anu olisi siihen valmis, jos vain pystyisi nousemaan starttikorokkeelle. Enää se ei onnistu. Kilpaillakseen hänen täytyy siirtyä vammaissarjaan. Ajatus pyörii hänen päässään. Ehkä kilpailemisesta vielä tulee totta.

Kun koronavirus sulki uimahallit, Anu tunsi vieroitusoireita uimisesta. Silloin hän keksi kokeilla kylmäuintia meressä.

– Olen kova suorittaja, mutta kylmävesipulahduksissa en ole ollut itselleni kovin ankara. Viivyn vedessä vain sen hetken, kun tuntuu hyvältä. Silti jäin kylmäuintiin koukkuun. Se tuntuu tekevän minulle kaikin tavoin hyvää, Anu kertoo.

MS-taudin oireet eivät estä Anu Vallia harrastamasta. Kun koronavirus sulki uimahallit maaliskuussa, Anu Valli aloitti kylmäuinnin meressä.

MS-tauti herättää häpeän tunteen

Sairastamiseen liittyy paljon tunteita.

– Olen sisukas ja peruspositiivinen. Minua saa motata, jos ryhdyn vain valittajaksi, Anu sanoo.

Silti hänestä tuntuu tosi epäreilulta, kun kadulla vanhat ihmiset kiiruhtavat hänen ohitseen. Itsetunto on koetuksella myös uusia ihmisiä kohdatessa.

– Pelkään olevani riittämätön, huonompi kuin muut, kun olen puolivammainen, Anu sanoo.

MS-taudin oireet ovat myös herättäneet hänessä häpeän tunnetta.

– Vaikka häpeä on iän myötä vähentynyt, koen sitä edelleen aivan turhan paljon.

Häpeä on osin turhamaisuutta, jota Anu tunsi muun muassa saadessaan kävelykepin.

– Liikuntarajoitteisille tarjotaan edelleen tosi rumia apuvälineitä. Olipa nuori tai vanha, useimmat haluavat pitää kiinni tyylistään. Miksei voisi olla hevirokkarin rollaattoria, personoituja apuvälineitä, joilla ei ole heikkouden ja häpeän stigmaa, Anu kysyy.

Itselleen hän tilasi netistä kauniin lumileopardikuvioidun kepin.

Sairaus koskettaa myös läheisiä

Oman tyttären kasvaessa Anu on miettinyt, että hänen sairastumisensa nuorena MS-tautiin täytyi olla kova paikka myös hänen vanhemmilleen. Muutama vuosi sitten hän osallistui äitinsä kanssa Neuroliiton viikonloppukurssille, jonka aihe oli sairastava aikuinen ja hänen vanhempansa.

– Aluksi vähän ihmettelin, että miksi vatvoa tautia, mutta kurssilla viimeistään tajusin, että sairauteni koskettaa muitakin kuin minua. Äitini puolestaan oppi kurssilla luottamaan entistä vahvemmin siihen, että minä pärjään ja osaan pyytää apua.

Omassa kasvussaan Anu kiinnittää nykyisin huomiota siihen, että hänen elämässään on paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin multippeliskleroosi.

– Kaikki muutokset itsessäni eivät johdu sairaudesta, vaan ne ovat normaalia elämää ja ikääntymistä. Jokaisen on löydettävä itselleen parhaat keinot pitää itsestään huolta. Hyvän mielen vaikutus fyysiseen vointiin ja henkiseen kasvuun on valtava. Yritän pysyä positiivisena ja haen asioita, joista tulen onnelliseksi. Se auttaa oman tilanteeni hyväksymisessä, Anu sanoo.

Elämässä voisi olla vielä mukava mies

Anu oli aiemmin aktiivinen Neuroliiton toiminnassa. Nykyisin työ ja kohta 11-vuotiaan tyttären kanssa touhuaminen vievät ajan. Anu käy kuitenkin edelleen puhumassa erilaisille yleisöille kokemuksistaan MS-potilaana. Hänellä on myös vertaistukiryhmä, jonka kanssa yhteydenpito on säännöllistä.

Maailman MS-päivää vietetään tänä vuonna lauantaina 30. toukokuuta. Päivän teema Suomessa on #tarvitsemmetoisiamme. Anulle se on tärkeä viesti.

– Vaikka MS-tautia esiintyy hyvin monenlaisena, on paljon perusasioita, jotka mietityttävät kaikkia. Jatkuvasti on syytä vaihtaa tietoja muun muassa lääkityksen kehittymisestä ja sairauden vaikutuksesta elämän eri osa-alueisiin, hän sanoo.

Anu odottaa nyt kesää. Hän on saanut paikalliselta invalidiyhdistykseltä vuokralle mökin meren rannalta. Paikka on lähes esteetön. Aamu- ja iltauinnille on helppo pulahtaa.

– On jännä juttu, miten fyysinen haaste, jonka kanssa opettelen elämään, on tuonut nöyryyttä ja lempeyttä elämää kohtaan. Haaveilen elämästä juuri tällaisena kuin se on. Lisänä voisi olla vielä mukava mies, Anu hymyilee.

Lue myös:

Tunnista MS-taudin ensioireet: 5 tyypillistä oiretta, jotka voivat kertoa MS-taudin puhkeamisesta

MS-tautia sairastava Greetta Berg, 43: ”Minua voi odottaa hyvä elämä, vaikka mikään ei ole enää kuten ennen”

Osatyökykyiset Janni, 29, ja Jaana, 50, kertovat, miten tasapaino elämään on löytynyt: ”Olen ihan riittävän hyvä ja ahkera näinkin”

Mansikka on yksi kesän parhaimmista herkuista. Se ei vain maistu hyvältä, vaan mansikan ravintosisältö on myös mitä mainioin: Mansikassa on paljon c-vitamiinia, ja syömällä reilut kolme desilitraa mansikoita saa täytettyä koko päivän c-vitamiinitarpeen. Samalla saa kuituja yhtä paljon kuin syömällä lautasellisen kaurapuuroa.

Oletko jo kokeillut näitä mansikkaisia reseptejä?

Kategoriasta

Mansikka­-mascarpone­-donitsileivokset

• alle 30 min
• 8
• Helppo

Siirry lukemaan artikkelia, Mansikka­-mascarpone­-donitsileivokset

Kategoriasta

Mansikka-vuohenjuustosalaatti

• 30-60 min
• 10
• Helppo

Siirry lukemaan artikkelia, Mansikka-vuohenjuustosalaatti

Kategoriasta

Mansikka-kesäkurpitsapasta

• alle 30 min
• 4
• Helppo

Siirry lukemaan artikkelia, Mansikka-kesäkurpitsapasta

Mansikan terveyshyödyistä liikkuu paljon tietoa, mutta kuinka terveellinen mansikka oikeasti on, ja mitkä sen väitetyistä terveyshyödyistä pitävät paikkansa?

Kysyimme Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissiseltä 10 kysymystä mansikasta.

1. Millainen on mansikan ravintosisältö? Voiko sitä kutsua terveelliseksi herkuksi?

”Sanoisin, että mansikoilla voi herkutella aika huolettomasti. Mansikka on kevyttä syötävää, ja siitä ei tule hirveästi ylimääräistä energiaa. En näe syytä rajoittaa mansikan syöntiä sen kummemmin, mutta aina kannattaa kuitenkin syödä kohtuudella ja rauhassa ajatuksen kanssa.”

2. Suojaako mansikka sydän- ja verisuonitaudeilta?

”Tutkimuksissa on jonkin verran viitteitä siitä, että mansikka hillitsisi matala-asteista tulehdusta ihmisen elimistössä, ja se saattaa vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.”

3. Ehkäiseekö mansikka kakkostyypin diabetesta?

”Mansikoiden, kuten kaikkien marjojen, hedelmien ja kasvisten, runsas käyttö yleensä suojaa kakkostyypin diabetekselta. Ruokavalio on kuitenkin kokonaisuus, enkä suoraan sanoisi juuri mansikan ehkäisevän kakkostyypin diabetesta.”

Mansikan ravintosisältö tekee marjasta erinomaisen kesäherkun. Kokeile sitä esimerkiksi raikkkaana lisänä salaatteihin.

4. Ehkäiseekö mansikka syöpää?

”Solututkimuksissa on tutkittu, että mansikan sisältämät antosyaanit saattaisivat estää syöpäsolujen kasvua. Sellaisia tutkimuksia ei tietääkseni ole kuitenkaan tehty ihmisillä, jossa selviäisi, että reilulla mansikan syönnillä voisi ehkäistä syöpää.”

5. Voiko mansikkaa syömällä ehkäistä tai hidastaa Alzheimerin tautia?

”Ei ole mitään selvää näyttöä, että syömällä mansikan päivässä voisi hoitaa Alzheimerin tautia. Mutta ei kasvisten, marjojen ja hedelmien syömisestä ainakaan haittaa ole Alzheimerin taudin ehkäisemisessä tai hidastamisessa.”

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Alzheimer alkaa usein salakavalasti – tällaisia ovat muistisairauden ensimmäiset oireet

Siirry lukemaan artikkelia, Alzheimer alkaa usein salakavalasti – tällaisia ovat muistisairauden ensimmäiset oireet

Kategoriasta Terveys

Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä voi pienentää – 9 keinoa ehkäistä muistisairautta

Siirry lukemaan artikkelia, Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä voi pienentää – 9 keinoa ehkäistä muistisairautta

Kategoriasta Hyvinvointi

Onko läheiselläsi Alzheimer? Näin autat muistisairasta ja itseäsi

Siirry lukemaan artikkelia, Onko läheiselläsi Alzheimer? Näin autat muistisairasta ja itseäsi

6. Vaikuttaako mansikka positiivisesti seksuaalisuuteen?

”En usko, että yhdellä ruoka-aineella on suurta vaikutusta seksuaalisuuteen. Seksuaalisuuteen vaikuttaa ennemminkin kokonaisvaltaisesti hyvä ruokavalio sekä riittävä lepo ja liikkuminen.”

7. Onko pakastetun ja tuoreen mansikan ravintosisältö samanlainen?

”Pakastemansikka on ihan yhtä hyvä ravintoaineiden lähde, kuin tuore mansikka. Pakastemansikassa on hiukan vähemmän vesiliukoisia vitamiineja, mutta muuten ravintoaineet ovat aika lailla tallella. Sulatuksen pitäisi tapahtua nopeasti: esimerkiksi mikrossa tai kattilassa kannen kanssa, jotta vesiliukoiset vitamiinit eivät haihdu veden mukana. Pakastetun mansikan voi syödä myös jäisenä.”

8. Kuinka paljon mansikoita tulisi syödä saadakseen sen terveysvaikutukset?

”Kaikkia marjoja, hedelmiä ja kasviksia suositellaan syötävän vähintään 5–6 kourallista päivässä, mutta niitä voi syödä hyvin enemmänkin. Olisi hyvä, jos kourallisista puolet olisi hedelmiä tai marjoja, vaikka sitten mansikoita.”

9. Onko siitä haittaa, jos mansikoita syö liikaa?

”Osa saa oireita, jos mansikoita syö liikaa kerralla. Esimerkiksi vatsa voi mennä sekaisin, ja mansikan vesipitoisuuden takia voi joutua käymään tiheämmin vessassa. Mansikalle voi myös olla allerginen. Mansikat ovat kevyitä eikä niissä ole paljon energiaa, mutta mitään ruokaa ei kuitenkaan tulisi syödä ähkyyn asti.”

10. Onko mansikka jollain tavalla parempi kuin muut marjat tai hedelmät?

”Yhtä yksittäistä marjaa tai hedelmää ei voi nostaa muiden yläpuolelle. Suosittelisin marjojen ja hedelmien runsasta sekakäyttöä. Esimerkiksi mustaherukassa on paljon enemmän kuituja kuin mansikassa. Suosittelisin syömään marjoja sesongin mukaan, tuoreena marjat ovat parhaimmillaan.”

Lue lisää:

Kategoriasta Laihdutus

Tiesitkö tätä mansikoista? Auttavat laihduttamisessa, valkaisevat hampaita…

Siirry lukemaan artikkelia, Tiesitkö tätä mansikoista? Auttavat laihduttamisessa, valkaisevat hampaita…

Kategoriasta Ruokajutut

Kannattaako mansikat pakastaa rasiassa vai pussissa? 5 hyödyllistä vinkkiä mansikoiden pakastamiseen

Siirry lukemaan artikkelia, Kannattaako mansikat pakastaa rasiassa vai pussissa? 5 hyödyllistä vinkkiä mansikoiden pakastamiseen

Kategoriasta Mitä tänään ruoaksi?

Marjat ihastuttavat myös suolaisissa ruoissa! Mansikkapizza, vadelma-panzanella ja 5 muuta ihanaa ohjetta

Siirry lukemaan artikkelia, Marjat ihastuttavat myös suolaisissa ruoissa! Mansikkapizza, vadelma-panzanella ja 5 muuta ihanaa ohjetta

Kategoriasta Terveys

Suomalainen superfood puolukka voi vähentää lihomista ja ehkäistä matala-asteista tulehdusta – miten paljon sitä kannattaa syödä?

Siirry lukemaan artikkelia, Suomalainen superfood puolukka voi vähentää lihomista ja ehkäistä matala-asteista tulehdusta – miten paljon sitä kannattaa syödä?

Kategoriasta Ravinto

Mustikka, puolukka ja lakka ovat todellisia ravinnepommeja – metsämarjojen mahtavat terveyshyödyt

Siirry lukemaan artikkelia, Mustikka, puolukka ja lakka ovat todellisia ravinnepommeja – metsämarjojen mahtavat terveyshyödyt

Kategoriasta Ravinto

Pihallasi voi kasvaa supermarja: marja-aronia sisältää enemmän antioksidantteja kuin mikään muu marja tai hedelmä

Siirry lukemaan artikkelia, Pihallasi voi kasvaa supermarja: marja-aronia sisältää enemmän antioksidantteja kuin mikään muu marja tai hedelmä

Puutuneen jalan tai käden takia herääminen yöllä on inhottavaa. Mistä raajojen puutuminen yöllä johtuu?

Puutumisella tarkoitetaan tuntoaistimuksen muutosta. Kun esimerkiksi käsi tai jalka alkaa puutua, käden tai jalan tuntoaistimus alenee vähitellen ja häviää lopulta kokonaan.

Puutuminen johtuu hermojen lamaantumisesta. Hermojen lamaantuminen taas on tavallisimmin seurausta hermojen puristus- tai pinnetilasta.

Raajojen puutuminen yöllä johtuu usein huonosta nukkuma-asennosta

– Yöllisen käsien ja jalkojen puutumisen tyypillisin syy on huono nukkuma-asento, jossa jokin ääreishermo painuu ja puristuu. Kun puutunutta jalkaa tai kättä liikuttaa heräämisen jälkeen, alkaa sitä tyypillisesti ensin pistellä ja sitten tunto palautuu normaaliksi, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.

Usein siis yölliseen raajojen puutumiseen parhain lääke on paremman nukkumisasennon etsiminen.

On hieman ruumiinrakenteesta kiinni, millainen nukkumisasento kullekin on paras. Käsiä ei kuitenkaan kenenkään kannata pitää tyynyn alla tai jättää kylkiasennossa suoraksi kyljen ja patjan väliin – siitäkin huolimatta, että ihminen tavallisesti vaihtaa nukkumisasentoa vaistonvaraisesti nukkumisen aikana.

– Useimmiten vaihdamme yön aikana monta kertaa nukkuma-asentoa asiaa miettimättä ja siitä mitään tietämättä. Yleensä luonto hoitaa hyvän asennon hakemisen.

Raajojen puutuminen lyhyeksi aikaa silloin tällöin ei ole vaarallista.

Jos puutumista on usein ja useissa raajoissa, syy voi olla vakavampi

On tavallista, että silloin tällöin jompikumpi käsi tai jalka puutuu yöunien aikana. Jos siis toisen jalkasi varpaat tai toisen kätesi sormet puutuvat toisinaan nukkuessa, ei ole syytä huoleen.

Jos kuitenkin puutumistunnetta on usein ja useammassa raajassa kerrallaan, syytä jatkuviin puutumisiin kannattaa Rosenvallin mukaan alkaa selvittää lääkärin vastaanotolla.

– Silloin on jo pidempi lista mahdollisia syitä asialle. Esimerkiksi kaularangan nivelrikko aiheuttaa tyypillisesti käsien puutumista juuri yöaikaan. Myös monet yleissairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, aiheuttavat raajojen puutumista, Rosenvall sanoo.

Myös harvinaisemmat tilat, kuten krooninen kipuoireyhtymä fibromyalgia, voivat olla käsien ja jalkojen yöllisen puutumisen syy.

– On myös aina vakavampi merkki, jos puutumiseen liittyy lihasvoiman heikkenemistä.

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Kilpirauhassairauden kanssa elämään oppinut Anne Roth: ”Käänsin sekundakropan voitokseni”

Siirry lukemaan artikkelia, Kilpirauhassairauden kanssa elämään oppinut Anne Roth: ”Käänsin sekundakropan voitokseni”

Kategoriasta Julkkikset

Kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastunut Raakel Lignell: ”Liian iso treenimäärä oli elimistölleni myrkkyä”

Siirry lukemaan artikkelia, Kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastunut Raakel Lignell: ”Liian iso treenimäärä oli elimistölleni myrkkyä”

Kategoriasta Terveys

Outoja oireita? Jodin puutos voi häiritä kilpirauhasen toimintaa

Siirry lukemaan artikkelia, Outoja oireita? Jodin puutos voi häiritä kilpirauhasen toimintaa

Raajojen puutuminen voi olla jopa merkki hätätilanteesta

Toisinaan raajojen puutuminen voi olla merkki hätätilanteesta, ja tällöin lääkäriajan varaamisen sijaan on syytä ottaa yhteyttä ensiapuun.

Aivoverenkiertohäiriöissä usein saman puolen raajat puutuvat ja samalla lihasvoima kyseisissä raajoissa heikkenee. Vaikka oireet tulisivat vain yhteen raajaan, voi kyse olla aivoverenkiertohäiriöstä, jos puutuminen kestää pitkään.

– Jos puutuminen ei mene minuuteissa ohi, on syytä huoleen, Rosenvall linjaa.

Puutumista, joka ei mene ohi, ei kannata jäädä seuraamaan edes tunniksi. Aivoverenkiertohäiriöissä nopea apu on ensiarvoisen tärkeää.

– Jos omien oireiden vakavuudesta on epävarma, voi hyvin soittaa hätäkeskukseen ja kysyä, onko kyseessä kiireinen asia vai ei. Tällaisten arvioiden tekeminen on hätäkeskuksessa työskenteleville ihmisille arkea, Rosenvall sanoo.

Lue aiheesta Kotiliedestä: Puutuvatko kädet tai jalat? Puutumisen taustalla voi olla vakava sairaus

Lue lisää:

Kategoriasta Terveys

Äkillinen sairauskohtaus tulee usein varoittamatta – opettele tämä tärkeä FAST-muistisääntö aivoverenkiertohäiriön varalta

Siirry lukemaan artikkelia, Äkillinen sairauskohtaus tulee usein varoittamatta – opettele tämä tärkeä FAST-muistisääntö aivoverenkiertohäiriön varalta

Kategoriasta Hyvinvointi

Aivoverenkiertohäiriö – 10 kysymystä

Siirry lukemaan artikkelia, Aivoverenkiertohäiriö – 10 kysymystä

Kategoriasta Terveys

Fibromyalgiaa sairastava Lena: ”Tuntui nöyryyttävältä, kun vikaa fyysisiin oireisiini etsittiin korvieni välistä”

Siirry lukemaan artikkelia, Fibromyalgiaa sairastava Lena: ”Tuntui nöyryyttävältä, kun vikaa fyysisiin oireisiini etsittiin korvieni välistä”