Quantcast
Channel: Terveys | Anna.fi
Viewing all 1038 articles
Browse latest View live

Toimiiko ubikinoni migreenin hoidossa? Kysyimme asiaa lääkäriltä

$
0
0

Ubikinoni eli koentsyymi Q10 on vitamiininkaltainen molekyyli, joka osallistuu solujen energiantuotantoon ja suojaa niitä esimerkiksi hapettumiselta. Ihmisen keho tuottaa ubikinonia itse, mutta sitä löytyy myös ravinnosta, kuten liharuoista ja pähkinöistä. Sveitsissä on myös testattu, toimiiko ubikinoni migreenin hoidossa.

Ubikinoni migreenin hoidossa – positiivisia merkkejä

Sveitsiläisessä tutkimuksessa huomattiin ubikinonilla hoidettujen migreenipotilaiden kohtauksien vähentyvän kuukaudessa 4,4 migreenipäivästä 3,2 migreenipäivään.

HUS:in neurologian erikoislääkäri Ville Artton mukaan tulos ei ole aivan merkityksetön.

– Tutkimuksia on tehty liian vähän, jotta ubikinonia voisi kutsua käypä hoidoksi. Alustavaa näyttöä sen hyödyllisyydestä kuitenkin on, Artto sanoo.

Ubikinoni voi tuoda helpotusta migreeniin.

D-vitamiini ja ubikinoni migreenin hoidossa voivat olla kokeilemisen arvoisia asioita.

Kokeilusta ei haittaa

Artto muistuttaa, että lisäravinteiden hyödyllisyyttä migreenin hoidossa selvittäneet tutkimukset ovat olleet kooltaan pieniä. Tästä syystä tulosten yleistettävyys on haastavaa.

– Tutkimuksiin osallistuu usein vain kymmeniä potilaita. Yleistettävyys on silloin vaikeampaa kuin sellaisessa tutkimuksessa, jossa potilaita olisi tuhansia.

Ubikinonin kokeilemisesta ei ole Artton mukaan kuitenkaan haittaa, sillä kyseessä on vaaraton ravintoaine.

– Ubikinonia tarvitaan, ja sitä löytyy jokaiselta. Se ei ole uusi aine ihmisen elimistössä.

Migreeni ei ole tavallinen päänsärky

Noin yhdellä kymmenestä aikuisesta esiintyy migreeniä. Sen yksi tunnusoireista on toispuoleinen, kova kipu päänalueella.

Migreenikohtaukset eivät kuitenkaan ole pelkkä päänsärkyä: migreeni vaikuttaa tutkitusti ihmisen elämänlaatuun. Migreenin on havaittu muun muassa rajoittavan ihmisen toimintakykyä, häiritsevän unta sekä aiheuttavan emotionaalista taakkaa. 

Aktiivisen migreenin estohoitoon käytetään hyvinkin erilaisia valmisteita, kuten verenkiertoelimistöön vaikuttavia lääkkeitä, epilepsialääkkeitä ja botuliinitoksiinia.

Lähteet: Kotiliesi, Terveyskirjasto 

Lue myös: 

Riesana toistuva päänsärky? Näin erotat, onko kyseessä migreeni vai jännityspäänsärky

Kärsitkö migreenistä? Tulossa on ihan uudenlainen helpotus: erenumabi

Kärsitkö piilevästä migreenistä? Näin tunnistat migreenin oireet


Hiivatulehdus vai bakteerivaginoosi? Näin tunnistat valkovuodosta, kummasta on kyse

$
0
0

1. Hiivatulehdus aiheuttaa ikäviä oireita, mutta mistä voi päätellä, että kyse on varmasti hiivasta?

Hiivatulehdus oireilee kokkareisena valkovuotona, punoittavina limakalvoina. Sen tyyppioire on kuitenkin raju kutina, joka saa naisen raapimaan ihonsa lähes rikki.

Syy oireisiin on hiivasienen liikakasvussa. Apteekista saatavat suun tai emättimen kautta annosteltavat itsehoitolääkkeet purevat hyvin niistä tavallisimpaan, Candida albicans -sieneen. Hiivalääkkeenä käytetty flukonatsoli aiheuttaa haittoja, jos sitä käyttää samaan aikaan joidenkin lääkkeiden kanssa, ja siksi sen käytöstä kannattaa kysyä apteekkihenkilökunnalta.

Joissakin omahoito-ohjeissa neuvotaan laittamaan jugurttia tai etikkaliuosta emättimeen, mutta sitä ei kannata kokeilla. Niiden tehoa ei ole voitu todistaa. Ne saattavat jopa haitata lääkkeen vaikutusta.

2. Kun hiivatulehdus vaivaa, pitääkö mennä lääkärin pakeille?

Itsehoitolääkettä voi kokeilla kerran, tai jos vaiva on tuttu, kaksi kertaa. Jos se ei auta, tulee varata aika lääkäriin. Tällöin kyse on tavallista rajummasta hiivatulehduksesta, jostain muusta hiivalajista tai bakteeritulehduksesta, joka vaatii lääkärin määräämiä lääkkeitä.

Vaikka hiiva olisi hoidossa, limakalvot voivat olla arat parikin viikkoa. Niihin voi sipaista rauhoittavaa perusvoidetta, öljyä tai yksiprosenttista hydrokortisonivoidetta, jota saa ilman reseptiä apteekista.

3. Miksi pikkuhousuissa haisee kala?

Valkovuodon paha, kalamainen haju ja harmahtava väri viittaavat bakteerivaginoosiin. Tympeä haju voimistuu yhdynnän jälkeen.

Bakteerivaginoosi on emättimen bakteerikannan häiriö. Syy hajuun on anaerobisissa bakteereissa, jotka vievät tilaa emättimeen normaalisti kuuluvilta bakteereilta. Ne voivat siirtyä emättimeen esimerkiksi peräaukosta vessakäynnin yhteydessä, jos pyyhkii jäljet takaa eteenpäin.

4. Paraneeko bakteerivaginoosi itsestään?

Bakteerivaginoosi hoituu useimmiten palauttamalla emättimen bakteeritasapaino ennalleen. Se tapahtuu suun kautta tai paikallisesti annosteltavilla maitohappobakteereilla. Ellei vaiva hoidu niillä, tarvitaan reseptilääkkeitä.

Jos bakteerivaginoosista tulee jatkuva riesa, kierre voidaan yrittää katkaista lääkitsemällä myös kumppani. Yksittäisissä tulehduksissa se ei ole tarpeen.

Tulevaisuudessa toistuvia tulehduksia saatetaan nitistää bakteerinsiirroilla.

5. Vaihtaako valkovuoto väriä vaihdevuosien alkaessa?

Estrogeenin puute ohentaa vaihdevuosien aikana ja niiden jälkeen limakalvoja. Ohut limakalvo haavautuu ja tulehtuu herkästi. Tätä kutsutaan atrofiseksi vaginiitiksi. Se tekee valkovuodosta usein kellertävää ja pahanhajuista. Limakalvoja polttelee, ja usein naiselle tulee pissavaivoja.

Apteekista ilman reseptiä saatava paikallisestrogeeni auttaa ja ehkäisee atrofista vaginiittia. Sitä käytetään parin viikon ajan joka ilta ja sen jälkeen kahdesti viikossa. Paikallisestrogeeni ei lisää rintasyövän riskiä.

6. Kuinka luotettavia kotitestit ovat?

Emättimen normaali pH on 3,5–4,5. Bakteerivaginoosissa se nousee, ja se voidaan mitata kotitesteillä. Saman näkee myös esimerkiksi apteekista saatavilla pH-liuskoilla.

Pelkkä kohonnut pH ei vielä ole varma merkki bakteerivaginoosista, sillä emättimen pH-arvo on yksilöllinen, ja esimerkiksi estrogeenin puute nostaa sitä. Pikatestit voivat johtaa virheellisiin diagnooseihin, ja todellinen vaiva voi jäädä hoitamatta.

Lääkärikään ei voi aina diagnosoida emätintulehduksia pelkkien oireiden tai valkovuodon pH:n perusteella. Diagnoosi voi vaatia emätineritteen tutkimisen mikroskoopilla.

7. Pitääkö tavallista runsaammasta valkovuodosta huolestua?

Jos vuotoon liittyy kirvelykutina, saattaa kyse olla sytolyysista. Se ei ole sairaus vaan päinvastoin merkki emättimen hyvistä maitohappobakteereista. Moni sekoittaa sen hiivatulehdukseen. Sytolyysissa kutina ja kirvely ovat huomattavasti lievempiä kuin hiivassa. Sitä voi hoitaa miedolla estrogeenivoiteella.

Maitohappobakteerit tekevät emättimestä happaman, mikä suojaa tulehduksenaiheuttajilta. Happamuus ohentaa emättimen pintasolujen solukalvoja, jolloin pintasolukkoa hajoaa tavallista enemmän. Valkovuoto muodostuu näistä pintasoluista, kohdunkaulan limasta ja maitohappobakteereista.

8. Miten valkovuodon saa vähenemään?

Valkovuodon tehtävänä on voidella emättimen limakalvoa ja poistaa sieltä epäpuhtauksia, joten sitä ei saa mennä poistamaan esimerkiksi pesemällä vimmatusti. Liian innokas peseminen ärsyttää ja kuivattaa limakalvoja ja altistaa tulehduksille.

Emättimeen ei saa suihkuttaa vettä, sillä liika vesi muuttaa sen bakteeritasapainoa haitalliseen suuntaan. Ulkosynnytinten suihkuttelu pelkällä vedellä kahdesti päivässä riittää.

Jos vuoto sotkee pikkuhousut, ei kannata turvautua pikkuhousunsuojiin, vaan vaihtaa housut puhtaisiin. Suojat hautovat, jolloin olosuhteet emättimessä muodostuvat otollisiksi mikrobitasapainon häiriöille.

9. Miksi osalla naisista on jatkuvasti hiivatulehdus tai bakteerivaginoosi?

Toistuvat antibioottikuurit, kortisoni, tupakointi ja jopa stressi altistavat emätintulehduksille. Autoimmuunisairauksissa elimistön oma puolustuskyky heikkenee, ja siksi esimerkiksi diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet lisäävät emätintulehduksia.

Jos tuntuu, että tulehdukset seuraavat toistaan, kannattaa kokeilla maitohappobakteereita. Mikäli hiivatulehdus tulee aina antibioottikuurin kylkiäisenä, kannattaa syödä maitohappobakteerikuuri antibioottikuurin yhteydessä ja viikko sen jälkeen.

10. Jos hiivatulehdus iskee yhtenään, saako sen kuriin ruokavaliolla?

Jos verensokeriarvo on pielessä, hiiva yleistyy. Toistuva hiivatulehdus voi paljastaa esidiabeteksen. Sokeri on tavallaan hiivan ravintoa, ja ainakin teoriassa sen syömistä kannattaa rajoittaa. Perusterveen ihmisen ei silti tarvitse ruveta sen vuoksi täydelliseen sokerilakkoon.

Hiivalla kohotettujen leivonnaisten syömisellä ei ole vaikutusta hiivatulehduksiin, sillä hiiva kuolee kuumennettaessa.

Asiantuntijana ylilääkäri, naistentautien dosentti Maija Jakobsson, HUS

Lue lisää:

Pahaa hajua aiheuttava bakteerivaginoosi on yhtä yleinen kuin hiivatulehdus – näin tunnistat ja hoidat

Näin opettelet stressinhallintaa – vähennä stressiä asiantuntijan laatimalla kuukauden ohjelmalla

$
0
0

– Stressinhallinta on tällä hetkellä yksi vaikeimpia työelämätaitoja. Kaikki osaavat kuormittua työelämässä, mutta palautuminen vaatii yllättävän paljon taitoa, sanoo työterveyspsykologi Pekka Tokola Mehiläisestä.

Siihen, kuinka eri ihmiset sietävät stressiä ja reagoivat siihen, vaikuttaa moni asia: muun muassa henkilön oma persoona ja perimä sekä ympäriltä tulevat odotukset.

– Tietenkin myös kokonaiselämäntilanne vaikuttaa paljon stressinsietokykyyn. Jos esimerkiksi kotiasiat ovat hyvässä kunnossa, voimavaroja riittää enemmän myös työhön ja toisinpäin.

Tunteiden säätelyn vaikeudet kielivät usein stressistä

Tokolan mukaan muutokset tunteiden säätelyn kyvyssä ovat usein merkki siitä, että omaa stressinhallintaa kannattaisi tietoisesti kehittää.

– Jos huomaa, että on muuttunut ärtyneemmäksi, kiukkuisemmaksi, kärsimättömämmäksi tai turhautuneeksi, on se hyvä mittari sille, että kuormitusta alkaa olla liikaa.

Kun stressi iskee, palautuminen vaikeutuu. On Tokolan mukaan tavallista, että töissä jaksetaan vielä näytellä, että kaikki on kunnossa, mutta kotona stressi purkautuu.

– Liian stressaantuneena ihminen saattaa alkaa olla vihainen puolisolleen, lapsilleen tai jollekin lähipiirissä. On tavallista, että stressaantunut ihminen ei ole enää kotona yhtä kiva kuin töissä, Tokola summaa.

Stressinhallinta on opeteltavissa oleva taito

Stressinhallinta on onneksi taito, jossa voi opetella paremmaksi.

– On kauhean yksilöllistä, millaiset asiat itse kutakin auttavat. Siksi kannattaa kokeilla erilaisia tapoja ja kokeilla, millaisista asioista itselle on apua, Tokola sanoo.

Tokolan mukaan on mahdollista, että jo kuukaudessa voi nähdä kehitystä omissa stressinhallintakyvyissään, jos niitä jaksaa tietoisesti harjoittaa.

Ota haaste vastaan ja opettele stressinhallintaa kuukauden ajan näillä Tokolan ohjeilla:

1. Nuku tunti enemmän joka yö

Toivoisitko pääseväsi eroon stressistä? Ensimmäinen askel on nukkua riittävästi.

Toivoisitko pääseväsi eroon stressistä? Ensimmäinen askel on nukkua riittävästi.

Unen merkityksestä hyvinvoinnille opitaan koko ajan lisää. Jo nyt tiedetään, että liian vähäinen uni altistaa stressille.

– Suomalaiset nukkuvat tutkimusten mukaan tunnin liian vähän yössä. Siksi suosittelen lisäämään unen määrää tällä yhdellä tunnilla.

2. Havainnoi tunnereagointia

Jotta stressaavia tilanteita pystyy säännöstelemään, on tärkeää tulla tietoiseksi siitä, millaisina hetkinä stressi iskee.

– Väritä kalenteristasi punaisella ne hetket, jotka ovat olleet sinulle todella stressaavia. Hetket, joista saat energiaa ja jotka tuntuvat sinusta hyviltä, voit värittää vihreällä.

Näin tekemällä kartoitat konkreettisesti, miten paljon stressiä arkeesi kuuluu.

– Jos kalenterissa on paljon punaista, on syytä pohtia, mitä asialle voisi tehdä. Jos taas kalenterissa on runsaasti vihreää, voi silti kysyä, miten sen määrää voisi lisätä entisestään. Innostus tekemisistä on paras suoja stressiä vastaan.

Stressipäiväkirjan pitämisen ohella kannattaa tutustua omaan tunnemaailmaan.

Onko sinusta aamulla kiva lähteä töihin? Odotatko uteliaana sitä, millainen päivästä on tulossa? Tuntuuko sinusta iltapäivällä siltä, että olet hyvä työssäsi ja jaksat työskennellä vielä iltapäivälläkin? Onko sinulla illalla voimia lähteä harrastuksiin? Jaksatko olla sosiaalinen vielä illallakin? Onko sinun helppo mennä nukkumaan? Nukahdatko helposti ja nukutko hyvin?

– On hyvä merkki, jos näihin kysymyksiin vastaa kyllä.

Kiinnitä huomiota myös siihen, kuinka myönteinen tai kriittinen olet.

Jos näet maailman hyvin kriittisin silmin, harkitse keskusteluavun hankkimista

Jos huomaat, että olet kauhean kriittinen tai maailma ottaa sinua jatkuvasti kauheasti päähän, voi olla järkevää pohtia syitä tähän ammattilaisen pakeilla.

– Ulkopuolisen keskusteluavun hankkiminen voi olla järkevää, sillä lähipiirin kanssa keskustelut pyörivät usein samoissa laduissa, ja tilannetta voi olla vaikea tarkastella objektiivisesti. Neutraali ulkopuolinen taho voi olla työterveyshoitaja, työterveyslääkäri tai vaikka työterveyspsykologi. He työskentelevät näiden teemojen kanssa päivittäin, sanoo työterveyspsykologi Pekka Tokola Mehiläisestä.

3. Rauhoita keho, käynnistä mielen palautuminen

Kehon ja mielen huoltamisen lisäksi stressinhallinnassa keho näyttelee suurta osaa.

– Juuri nyt stressinhallinnan kehollisesta näkökulmasta puhutaan paljon. Mieltä voi olla todella vaikea pysäyttää, mutta jos kehoa saa rauhoitettua erilaisin menetelmin, mielikin saattaa rauhoittua.

Yksi paras tapa vähentää stressiä onkin liikunta, jota nykysuositusten mukaan olisi hyvä harrastaa viikossa 2,5 tuntia rauhallisesti tai tunti ja vartti reippaasti.

– Alavireisyyteen auttaa pieni kevyt liikunta, kuten kävely. Ahdistukseen taas auttaa sellainen liikunta, jossa syke nousee hieman korkeammalle. Huolehtisin, että kumpaakin näistä on, mutta toisaalta myös, että niitä ei ole liikaa, Tokola neuvoo.

Lue myös: Yhdistelmäharjoittelu kehittää monipuolisesti kunnon eri osa-alueita – katso videolta ohjeet kotona tehtävään kuntopiiriin

Mistä sitten tunnistaa liian liikkumisen? Tokolan mukaan siitä, että keho jää ylikierroksille urheilun jälkeen eikä palaudu.

– Esimerkiksi sykkeen ylös jääminen on tästä hyvä esimerkki. Rankan työpäivän jälkeen tiukan lenkin sijaan hyvä vaihtoehto liikunnalle on joku kehoa huoltava treeni. Se voi olla esimerkiksi venyttely tai jooga. Ne rauhoittavat kehoa. Jollekin voi toimia esimerkiksi se, että käy hieronnassa. Monet ovat hyötyneet myös talviuinnista.

Liikkuminen on yksi parhaita tapoja yrittää päästä eroon stressiä. Kuvassa nainen lenkillä koiran kanssa.

Liikkuminen on yksi parhaita tapoja yrittää päästä eroon stressistä.

4. Kokeile somen käytön korvaamista pysähtymisellä

Somen käyttö saattaa olla hyvin addiktoivaa, ja siihen saattaa mennä yllättävän paljon aikaa ja voimavaroja.

– Ideaalitapauksessa voisi tehdä sellaisen kokeilun, että ei ole somessa kuukauteen. Jos tämä on mahdotonta, kannattaa somen käyttö vähentää minimiin.

Somen sulkeminen voi antaa täysin uusia ajatuksia ja ymmärrystä siitä, että maailma pyörii radallaan ilman, että sitä tarvitsee koko ajan tarkistella jonkun sosiaalisen median kanavan kautta.

– Kun luo itselle tyhjää tilaa, voi huomata, että hitsi, minullehan tulee ihan hyviä omiakin ajatuksia. On hyvä huomata, että kaikki ei tule ulkopuolelta, vaan innostavia asioita voi löytää ilman ulkoisia tekijöitä.

Lue myös: ”Some ahdistaa, mutta en voi jäädä poiskaan” – näin teet feedistäsi mukavamman

5. Minimoi alkoholin käyttö

Alkoholi heikentää palautumista, joten jos tavoitteenasi on päästä eroon stressistä, valitse alkoholiton vaihtoehto.

Alkoholi heikentää fysiologista palautumista, joten jos tavoitteenasi on päästä eroon stressistä, valitse alkoholiton vaihtoehto.

Alkoholi tuo stressaavaan tilanteeseen vain hetkellisen helpotuksen.

– Hyvinvointianalyyseissa on selvästi nähtävissä, että alkoholin käyttö lyhyellä tähtäimellä kyllä rentouttaa, mutta fysiologista palautumista se selvästi heikentää. Joten jos haluaa vähentää stressiä, alkoholin käyttö kannattaa minimoida, Tokola ohjeistaa.

Lue myös:

Palautuminen fyysisestä ja henkisestä kuormasta helpottuu, kun otat avuksesi palautumispiirakan – asiantuntija neuvoo 6 asiaa, jotka tasapainottavat oloasi

7 helppoa harjoitusta kiireiselle – näiden avulla palaudut stressistä

Kaipaatko mielenrauhaa arkeesi? Mindfulness-kouluttaja neuvoo 3 tehokasta keinoa, joilla löydät levollisuuden

Dysbioosi ylipainon ja vatsavaivojen syynä? Kysyimme asiantuntijalta 6 kysymystä suoliston epätasapainosta

$
0
0

Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen vastasi kysymyksiimme dysbioosista.

1. Kuinka yleinen vaiva dysbioosi on?

”Dysbioosin yleisyydestä ei ole tutkimustietoa. Suoliston mikrobiston epätasapainon ajatellaan olevan taustalla todella monessa yleisessä sairaudessa, eli siinä mielessä voidaan puhua yleisestä vaivasta. Dysbioosi on todennäköisesti osatekijänä monissa sairauksissa esimerkiksi geneettisen alttiuden ja elämäntapatekijöiden lisäksi.”

2. Millaisia oireita dysbioosista tulee?

”Yleisesti ajatellaan, että dysbioosi voi olla yhteyksissä vatsavaivoihin, ylipainon kertymiseen, diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, Alzheimerin tautiin, muihin muistihäiriöihin ja skitsofreniaan. Puhutaan siis monista taudeista. Dysbioosi linkittyy suoliston läpäisevyyteen ja sitä kautta matala-asteiseen tulehdukseen, joka sekin taas on taustatekijänä hirvittävän monessa yleisessä sairaudessa. Myös esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymän taustalla voi olla dysbioosi, mutta dysbioosia ei ole silti kaikilla, joilla on ärtynyt suoli.”

3. Miten dysbioosi todetaan?

”Tarkkaa kliinistä tutkimusta, jolla dysbioosi voidaan todeta, ei ole. Dysbioosista puhutaan todella paljon, mutta tosiasiassa ei ole mitään absoluuttista käsitystä siitä, mikä olisi täysin ideaali suolistomikrobistoprofiili. Siksi dysbioosista puhuttaessa on muistettava, että kyseessä ei ole varsinaisesti mikään diagnoosi. Jos ihmisellä on hyvin yksipuolinen suolistomikrobiston profiili, puhutaan dysbioosista.

Tällä hetkellä yksityisillä lääkäriasemilla tehdään kalliita testauksia. Näkisin tällaiset testaukset kuitenkin suurimmaksi osaksi aika turhina. Jos ihmisellä on vakavia oireita, niitä kyllä tutkitaan myös julkisella puolella.”

4. Mistä dysbioosi johtuu?

”Taustatekijöitä on todella paljon. Kaupungistuminen on muuttanut bakteerikantaamme. Lapsuudessa, ennen kolmatta ikävuotta, olisi tärkeää altistua maabakteereille, jotka ovat tärkeässä roolissa siinä, että immuunipuolustus vahvistuu. Jos tätä altistusta ei ole, se voi olla suuri tekijä dysbioosin synnyssä. Tiedetään, että lemmikkieläimet suojaavat allergioilta ja astmalta, mutta todennäköisesti myös suolistomikrobiston hävikiltä, jollaista dysbioosissa on. Nämä ovat suuret vaikuttavat tekijät.

Lisäksi dysbioosin voi aiheuttaa kuituköyhä, yksipuolinen ruokavalio. Suolistomikrobisto ei voi hyvin, jos ruokavaliosta puuttuvat kuidut ja antioksidantit. Ruokavalion lisäksi myös muut elämäntapatekijät vaikuttavat suolistomikrobiston hyvinvointiin. Liikkuminen parantaa suoliston mikrobistoa. Jos sitä ei ole, se voi olla haitaksi suolistolle, kuten stressikin. Myös lääkkeiden käyttö voi johtaa dysbioosiin. Nykyään tiedetään, että myös muut kuin antibiootit vaikuttavat suolistomikrobistoon.”

Nainen keittiössä

Ruoka on asiantuntijan mukaan keskeisin suolistomikrobistoon vaikuttava tekijä.

5. Jos epäilee itsellä dysbioosia, onko asia tarpeen selvittää?

”Ei ole. Jos tutkimuksissa käy ilmi, että suolistomikrobisto on yksipuolinen, annetaan tutkittavalle samoja ravitsemusneuvoja, joita on seuraavan kysymyksen vastauksessa. Kenties tulevaisuudessa voi kuitenkin olla, että tutkimuksesta tulee sellainen, että sen perusteella ihmiselle voidaan antaa yksilöllisempiä ohjeita.”

6. Miten dysbioosia voidaan hoitaa ja ehkäistä?

”Ruoka on keskeisin suolistomikrobistoon vaikuttava tekijä. Oikeanlaisen ruoan avulla suolistomikrobistossa voidaan ruokkia hyviä bakteereja. Jos ihminen kertoo, että hän syö yksipuolisesti, paljon pikaruokaa, vähän kuituja ja kasviksia, niin on selvää, että kyseisen ihmisen suolistomikrobisto ei voi hyvin. Lautasmalli ja monipuolinen ravinto on hyväksi suolistomikrobistolle.

Lautaselle kannattaa valita salaatin ja tomaatin lisäksi kaalikasviksia ja juureksia sekä erilaisia tuotteita satokauden mukaan. Hedelmiä ja marjoja sekä terveellisiä viljoja kannattaa syödä monipuolisesti. Proteiineissa kannattaa suosia kasviproteiineja sekä kalaa ja välttää punaista lihaa.

Alkuun ruokavaliomuutoksesta voi seurata suolisto-oireita. Voi tuntua, että vatsaoireet hetkellisesti jopa pahenevat. Siksi esimerkiksi kuitua kannattaa lisätä ruokavalioon vähitellen. Nämä oireet kuitenkin tasaantuvat päivien tai viimeistään viikkojen aikana. Tutkimuksista tiedetään, että suolistomikrobisto voi muuttua nopeastikin.

Ruokavaliolla ei kuitenkaan voida luoda bakteerikantaa, joka on joskus kuollut. Jos todetaan, että jokin tarpeellinen bakteerikanta puuttuu kokonaan, tarvitaan bakteeriterapiaa eli probioottien syömistä tai ulostesiirtoja. Terveiden ihmisten ei tarvitse popsia probiootteja, mutta tietyissä sairauksissa niiden käyttöä voidaan suositella. Ulostesiirroista puhutaan paljon, mutta niiden tulokset eivät ole kovin hyviä toiminnallisiin sairauksiin. Ulostesiirtojen hoitotulokset kuitenkin varmasti paranevat lähitulevaisuudessa, kun niitä analysoidaan tarkemmin.

Dysbioosin ennaltaehkäisyssä on tärkeää myös kiinnittää huomiota lääkkeiden käyttöön. Lääkkeitä ei tulisi ottaa turhaan, vaan aina olisi punnittava niiden mahdollinen hyöty ja haitta.”

Lue lisää:

Onko suoliston bakteerikanta avain terveyteen? 8 väitettä suolistosta ja hyvinvoinnista

Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa jopa hedelmättömyyttä – asiantuntija kertoo, milloin kannattaa mennä lääkäriin

Kärsitkö ruoansulatuksen ongelmista? Nämä ovat yleisimmät syyt ruoansulatusvaivoihin – ja ratkaisut niihin

Painajaiset voivat kertoa, että elämässä on ongelmia – asiantuntija kertoo, milloin niistä on syytä huolestua

$
0
0

1. Ovatko painajaiset totta?

Painajaiset ei läheskään aina liity valvemaailman tapahtumiin, vaan kyse on pikemminkin aivojen sepittämistä tarinoista. Unissa ihminen voi joutua tilanteisiin, joita hän ei omassa arjessaan koskaan kohtaa. Hän voi vaikka paeta vihamielisiä, tuntemattomia hahmoja tai pudota korkealta.

Päivällä ihan siedettäviltä tuntuvat asiat voivat muuttua yöllä ahdistaviksi ja pelottaviksi, mutta painajaiset voivat olla myös traumaperäisiä. Tällöin niiden takana on jokin ihmistä valveilla järkyttänyt asia tai kokemus, joka toistuu unissa.

Painajaisen juoni ei ole ihmisen hyvinvoinnin kannalta olennainen asia, vaan se, miltä uni tuntuu.

2. Miksi näemme pahoja unia?

Nukkuminen on aivoille välttämätöntä. Vaikka kaikki ihmiset näkevät unia, niiden tarkoituksesta ei olla yhtä mieltä. Osa tutkijoista ajattelee, että unissa voi oppia asioita. Osan mielestä unet ylläpitävät mielenterveyttä: unessa ihminen voi käsitellä vaikeita asioita, jolloin moni ikävä asia tuntuu päivällä vähemmän ahdistavalta.

Voi olla, että painajaiset ovat olleet ihmiselle kehityshistorian aikana hyödyksi, sillä ne ovat voineet harjoittaa mieltä reagoimaan todellisiin haasteisiin.

Ihminen muistaa unensa, jos hän herää siihen. Aamua kohti uni kevenee ja ihminen herää herkemmin, ja siksi aamuyön unet jättävät alkuyötä varmemmin muistijäljen. Painajaiset sisältävät voimakkaita, kielteisiä tunteita, jotka herättävät nukkujan. Heräämisen jälkeen olo on ahdistunut.

3. Mitä painajaisista voi oppia?

Painajaiset kertovat psyykkisestä kuormituksesta, joka ilman niitä voisi jäädä huomaamatta. Ne voivat havahduttaa ihmisen tekemään muutoksia omaan arkeen ja elintapoihin, kenties satsaamaan parisuhteeseen.

Jos ihminen näkee paljon painajaisunia, hänellä on yleensä muitakin ongelmia, kuten kielteisiä tunteita ja stressiä. Elämään ja parisuhteeseensa tyytymättömät näkevät useam­min pahoja unia kuin tyytyväiset.

Osalla ihmisistä painajaiset liittyvät muihin uniongelmiin, kuten unen heikkoon laatuun ja vähyyteen. Toisaalta pahat painajaiset voivat saada ihmisen pelkäämään nukahtamista ja aiheuttaa uniongelmia.

4. Pitääkö painajaisista olla huolissaan?

Joka toinen aikuinen näkee kerran kuussa pahaa unta. Tällaisista satunnaisista painajaisista ei tarvitse huolestua.

Osalla ihmisistä painajaiset liittyvät valon vähyyteen ja kaamosoireiluun. Kaamosväsymystä voi hoitaa muun muassa kirkasvalolla.

Henkinen järkytys vaikuttaa lähes jokaisen ihmisen nukkumiseen. Jos ihmisellä on mahdollisuus toipua järkytyksestään rauhassa, painajaiset vähenevät ja loppuvat itsestään aikanaan. Mutta jos valveilla tapahtuneet, ikävät asiat tulevat uniin kuukausi toisensa jälkeen, kannattaa hakea apua. Silloin voi olla kehittymässä traumaperäinen stressireaktio. Ellei sitä hoideta, painajaiset kroonistuvat.

Jatkuvat painajaiset voivat kertoa masennuksesta. Masentuneen ihmisen minäkuva on kielteinen, ja hänen aivonsa tuottavat kielteisiä unia. Pahimmillaan painajaiset voivat liittyä itsetuhoisiin ajatuksiin. Suurin osa painajaisia näkevistä ihmisistä ei kuitenkaan ole itsetuhoisia.

Osa ihmisistä rauhoittuu, kun kirjoittaa unen muistiin. Kirjoittaminen tai asioista puhuminen ikään kuin puhdistaa kovalevyn.

5. Miten painajaisen jälkeen uskaltaa käydä nukkumaan?

Kun painajaiset herättävät, autonominen hermosto on ylivirittynyt ja keho hälytystilassa. Nukahtaminen onnistuu vasta, kun keho on rauhoittunut. Kannattaa nousta ylös sängystä ja vaikka keittää kuppi kaakaota tai yrttiteetä.

Osa ihmisistä rauhoittuu, kun kirjoittaa unen muistiin. Kirjoittaminen tai asioista puhuminen ikään kuin puhdistaa kovalevyn, jolloin asiat eivät jää pyörimään päähän.

6. Aiheuttaako alkoholi painajaisia?

Alkoholi helpottaa nukahtamista, mutta se muuttaa unen rakennetta. Se syventää unta alkuyöstä, mutta tekee loppuyön unesta kevyttä ja rikkonaista. Kun uni kevenee, todennäköisyys herätä painajaisiin kasvaa.

Painajaiset lisääntyvät, kun uni on heikkolaatuista. Kahvin ja kolajuomien sisältämä kofeiini, unilääkkeet ja älylaitteiden käyttö juuri ennen nukkumaanmenoa heikentävät unen laatua. Joidenkin tutkimusten mukaan yöpöydällä oleva puhelin häiritsee unta, vaikka se olisi äänettömällä.

7. Kannattaako painajaisia juosta karkuun?

Liikunta parantaa unenlaatua ja vähentää masennusoireita ja tätä kautta painajaisia. Vaikka liikunta tuskin vaikuttaa unien sisältöön, se vähentää päiväaikaista ahdistusta. Tällöin yö sujuu yleensä mukavammin.

Liian lähellä nukkumaanmenoa ei kannata lähteä hikilenkille. Asiat, jotka tekevät nukkumisesta levotonta, lisäävät painajaisia. Samasta syystä ei kannata katsella tai lukea juuri ennen nukkumaanmenoa kovin raakoja juttuja.

8. Voiko painajaiset taltuttaa omin neuvoin?

Painajaiset voivat vähentyä mielikuvaharjoittelun avulla (image rehearsal therapy, IRT), ja sitä voi kokeilla omin päinkin. Siinä käydään painajaisia läpi mielessä ja kirjoitetaan niihin uusi, mukavampi loppu.

Moni on kokenut unen, jossa joutuu juoksemaan pakoon hirviötä. Kun hirviö saa kiinni, painajaista nähnyt herää. Uudessa käsikirjoituksessa nukkuja löytää turvallisen piilopaikan, jonne hirviö ei pääse.

Jotta tarinan uusi loppu siirtyisi uneen, menetelmä vaatii toistoja.

9. Koska painajaiset vaativat ammattiapua?

Mielikuvaharjoittelu edellyttää, että ihminen kokee olonsa turvalliseksi. Jos painajaisten muistelemisesta tulee tosi ahdistunut olo, sitä ei kannata tehdä yksin, vaan on hyvä hakea ammattiapua. Psykologi voi ohjata asiakas­ta rentoutumaan, se helpottaa ahdistusta.

Jos painajaiset tekevät päivistäkin ahdistavia tai ne haittaavat tai saavat ihmisen pelkäämään nukkumista, tarvitaan ammattiapua. Psykologin tai psykiatrin kanssa voi miettiä, mikä kuormittaa mieltä ja miten kuormitusta voisi vähentää. Jos painajaisten tapahtumat sijoittuvat työpaikalle, ihmisellä on yleensä työstressi.

Asiantuntijana psykologian tutkijatohtori Nils Sandman, Turun yliopisto

Lue lisää:

Putoaminen, alastomuus ja jahdatuksi tuleminen – 10 yleisintä painajaista, ja mitä ne tarkoittavat

Burnout ylikuumentaa aivot ja kropan: tunnista työuupumuksen vaiheet ajoissa, sanoo psykologi ja neuvoo, miten voi parantaa omaa jaksamistaan arjessa

$
0
0

Stressaavat jaksot sekä työssä että vapaa-ajalla ovat osa elämää. Haitalliseksi tilanne muuttuu silloin, kun kehon ja mielen stressitilat pääsevät pitkittymään, eikä kuormituksesta viittaaviin oireisiin suhtauduta vakavasti. Silloin vaarana on, että erilaiset työuupumuksen vaiheet tulevat ihmiselle turhankin tutuksi: intensiivinen työ sekä riittämätön palautuminen ruokkivat burnoutia, jonka myötä unelmatyökin voi muuttua painajaismaiseksi suorittamiseksi.

– Burnout on voimakas uupumustila, jossa kroppa sekä aivot ovat ylikuormittuneet. Erityisen alttiita burnoutille ovat ihmissuhde- tai tietotyöammateissa työskentelevät, mutta siihen voi sairastua periaatteessa kuka tahansa, psykoterapeutti sekä työterveyspsykologi Sanna Aulankoski sanoo.

Aulankosken mukaan burnout aiheuttaa aivoihin muutoksia, jotka kuitenkin palautuvat, kun oireita alkaa hoitaa. Väsymyksen ja velvollisuudentunteen välimaastossa luoviessa olisikin tärkeää reagoida uupumuksesta viestiviin oireisiin, sillä pienetkin muutokset rutiineihin voivat tuoda helpotusta.

Lue alta, miltä erilaiset työuupumuksen vaiheet tuntuvat sekä ohjeet siihen, kuinka omaa jaksamistaan voi parantaa.

Työuupumuksen vaiheet voi jakaa viiteen eri tasoon.

Työuupumuksen vaiheet voi jakaa viiteen eri tasoon.

1. Kuherrusvaihe

Kuherrusvaiheessa kaikki on uutta. Uusi työ tai vastuaalue tuntuu palkitsevalta, motivaatio on korkealla, luovuus kukoistaa ja halu todistaa oma pätevyys puskee tekemään töitä yhä lujempaa.

Työtä on paljon, mutta väsymys ohitetaan innokkuudella ja perustellaan esimerkiksi uudella työnkuvalla.

Toimi näin:

Jo kuherrusvaiheen aikana olisi hyvä panostaa työstä palautumiseen, niin mielekkäältä ja motivoivalta kuin työ tuntuisikin.

Työn tauottaminen sekä siitä irtautuminen viikonloppujen sekä lomien muodossa ovat Aulankosken mukaan tärkeitä palautumiskeinoja työssä kuin työssä.

2. Työskentely

Normaalin työskentelyvaiheen alkaessa uusien työtehtävien viehätys saattaa vähetä, ja toiset työpäivät alkavat tuntua raskaammilta kuin toiset. Muutamia päiviä tai viikkoja kestävä kuormittuminen sekä väsymys on normaalia, mutta mikäli olo ei tunnu edes viikonlopun jälkeen levänneeltä, saattaa perusstressi olla kehittymässä kohti pitkittynyttä stressiä.

Toimi näin:

Aulankoski kehottaa pitämään kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistä sekä huolehtimaan riittävästä yöunen määrästä.

Stressiin ei tule suhtautua olan kohautuksella, eikä itseä pidä pakottaa kahmimaan uusia työtehtäviä edellisten päälle – ainakaan silloin, kun työnteko väsyttää jo valmiiksi.

3. Pitkittynyt stressi

Niin kutsuttu ”tekemisen pakko” sanelee pitkittyneestä stressistä kärsivän työntekoa.

Ylikuormituksesta viestivät kehon tuntemukset sivuutetaan ja pakottaudutaan työskentelemään velvollisuudentunnosta tai kunnianhimosta.

Työskentelyä leimaa ylioptimismi, joka kannustaa jaksamaan, vaikka syytä olisi jo pysähtyä. Moni saattaa ajatella lopettavansa liian työskentelyn meneillään olevan työprojektin jälkeen, mutta sama työnteko vain jatkuu.

Toimi näin:

Stressivaiheessa tärkeintä on pysähtyminen ja itsensä kuuntelu.

Mistä kuormitus oikeastaan johtuu? Ovatko stressin taustalla ongelmat työyhteisön tai esimiehen kanssa, vai aiheutuuko se itseä kohtaan asetetuista kovista vaatimuksista tai liian pedantista työtavasta?

Aulankosken mukaan ongelmaa on parasta lähteä purkamaan tiimin, esimiehen tai työterveyspsykologin kanssa riippuen siitä, mikä on kuormituksen perimmäinen syy.

Lue myös: Näin opettelet stressinhallintaa – vähennä stressiä asiantuntijan laatimalla kuukauden ohjelmalla

4. Burnout eli työuupumus

Hoitamaton stressi voi eskaloitua työuupumukseksi – joko vähitellen tai totaaliromahduksena.

Krooniseksi muuttunut väsymys vie työkyvyn, kun asioihin keskittyminen tai tiedon vastaanottaminen ei ole enää mahdollista uupumustilan vuoksi.

Myös ihmissuhteet kärsivät, kun vähäisiä voimavaroja ei jaksa käyttää arjen pyörittämiseen tai parisuhteeseen panostamiseen. Ammatillinen itsetunto voi olla kateissa, ja suhde työhön voi muuttua kyyniseksi.

Toimi näin:

Aulankosken mukaan hyvä burnoutin mittari on se, ettei edes viikkojen mittainen loma riitä palauttamaan kuormittavasta työstä. Apua kannattaa hakea työterveyshuollosta, sillä burnoutia on tärkeä lähteä purkamaan ammattilaisen kanssa ”kyllä minä pärjään” -asenteen sijaan.

Avun hakeminen työterveyspsykologilta voi ehkäistä myös burnoutin kehittymisen esimerkiksi masennukseksi.

5.  Toipuminen

Aulankoski korostaa, että toipuakseen burnoutista tai sen aiemmista vaiheista on tärkeää tunnistaa oireet ajoissa.

Eväitä palauttavampiin toimintamalleihin saa ammattilaisilta. Omasta hyvinvoinnista jo ajoissa huolehtiminen ehkäisee todennäköisesti työkyvyn menetyksen sekä siitä seuraavan, pisimmillään vuosia kestävän paranemisprosessin.

Toimi näin:

Apua kannattaa Aulankosken mukaan hakea heti, kun tunnistaa itsessään ja jaksamisessaan mitä tahansa työuupumukseen viittaaviakaan oireita.

– Mitä aiemmin muutokset työtapoihinsa tai työoloihinsa toteuttaa, sitä nopeammin ylikuormituksesta toipuu ja sitä todennäköisempää on myös välttää uupumus kokonaan. Tärkeää on myös säilyttää motivaatio työhön, sillä työn kokeminen mielekkääksi ehkäisee uupumusta, Aulankoski summaa.

Lue myös:

Näin keho kertoo, että burnout on lähellä – tunnista loppuunpalamisen varoitusmerkit

Oletko tietämättäsi matkalla kohti burnoutia? 14 merkkiä siitä, että altistat itsesi uupumiselle

Uupuminen yllättää monet salakavalasti keskellä ruuhkavuosia – toipuminen vaatii kolmenlaisia muutoksia

Huolestuttaako koronavirus? Jos olet lähdössä matkalle, ota huomioon nämä asiat

$
0
0

Kiinassa todettiin viime vuoden joulukuussa keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi todettiin uusi koronavirus, COVID-19. Koronavirustartuntoja on sittemmin todettu myös monissa muissa maissa. THL:n mukaan tartuntariski on suurentunut Manner-Kiinan lisäksi Iranissa, Etelä-Koreassa sekä Italian Veneton, Lombardian, Piemonten tai Emilia-Romagnan alueilla.

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, eli silloin, kun viruksen saanut yskii tai aivastaa. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta.

1. Muista hyvä käsihygienia

Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Tärkeintä on huolehtia hyvästä käsihygieniasta eli pestä kädet huolellisesti ja tarpeeksi usein.

Pese käsiä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Älä käytä yhteiskäytössä olevia pyyhkeitä, vaan kuivaa kätesi kertakäyttöpyyhkeillä.

Jos et voi pestä käsiäsi vedellä ja saippualla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta.

2. Yski oikein

Myös oikein yskiminen on tärkeää. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin.

Entä kannattaisiko matkustaessa käyttää suu-nenäsuojusta? Kyseisen suojuksen käyttöä suositellaan terveydenhuollon ammattilaisille ja uuteen koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville. Suojuksen käyttöä voidaan suositella myös niille, joilla on uuden koronaviruksen oireita.

Muut henkilöt, kuten oireettomat matkailijat, eivät THL:n mukaan todennäköisesti hyödy suu-nenäsuojuksen käytöstä, sillä ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja.

Vaikka suojus estää suun ja nenän koskettelun ja suojaa pisaroilta, siitä on hyötyä vain, jos sitä käyttää oikein. Suu-nenäsuojusta ei saa käytön aikana kosketella käsillä. Suojus on vaihdettava usein ja hävitettävä turvallisesti.

Ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja.

Ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja.

3. Seuraa ulkoministeriön matkustustiedotteita ja tee matkustusilmoitus

Kiina on sulkenut lento-, juna- ja paikallisliikenteen useissa kaupungeissa sekä rajoittanut julkisia tapahtumia, jotta virus ei leviäisi. Samasta syystä Kiina on myös keskeyttänyt sekä sisäiset että ulkomaille suuntautuvat ryhmämatkat.

Suomen ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista Hubein maakuntaan ja tarpeetonta matkustamista Manner-Kiinaan. Muualle matkustamista ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole tarpeen välttää.

Ennen matkaan lähtemistä kannattaa tarkistaa ulkoministeriön matkustustiedotteet, joissa on listattu kunkin maan turvallisuustaso ja tieto siitä, onko tarpeen noudattaa erityistä varovaisuutta esimerkiksi juuri uuden koronaviruksen takia.

Kaikille ulkomaan matkoille on suositeltavaa tehdä matkustusilmoitus.

4. Noudata paikallisten viranomaisten ohjeita ja suosituksia

Jos matkustat epidemia-alueelle, noudata paikallisten viranomaisten ohjeita ja suosituksia taudin torjunnasta.

Älä mene toreille, jossa myydään kuolleita tai eläviä eläimiä. Älä ole lähellä ihmistä, jolla on yskää tai muita hengitystieoireita.

Vältä läheistä kosketusta luonnoneläimiin sekä koti- ja hyötyeläimiin ja niiden eritteisiin.

Vältä myös kypsentämätöntä tai huonosti kypsennettyä lihaa, pastöroimattomia maitotuotteita ja niistä valmistettuja tuotteita sekä pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä.

5. Ole tarvittaessa puhelimitse yhteydessä terveydenhuoltoon

Uuden koronaviruksen taudinkuvaan kuuluu kuume, yskä, hengenahdistus, lihassärky ja väsymys. Oireiden perusteella ei voi kuitenkaan itse päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri.

Jos sinulle tulee epidemia-alueelle suuntautuvalla matkalla tai kahden viikon kuluessa matkasta kuumetta, yskää tai hengenahdistusta, ota puhelimitse yhteyttä oman alueesi sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen. Sieltä saat ohjeet hoitoon hakeutumiseen.

Ole terveydenhuoltoon yhteydessä puhelimitse myös siinä tapauksessa, jos olet ollut läheisessä kontaktissa uuteen koronavirukseen sairastuneeseen henkilöön.

Lähteet: THL: Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19, THL: Koronavirustilannetta ja torjuntatoimia arvioidaan tänään, THL: Ohjeita epidemia-alueella matkustaville – koronavirus COVID-19, THL: Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19, THL: Koronavirus COVID-19, THL: Koronavirus COVID-19 selkokielellä, THL: Matkailijan terveysopas

Lue myös:

Iskikö norovirus? Oksennustauti alkaa ärhäkästi oksentelulla, kouristavilla vatsakivuilla ja ripulilla – näin ehkäiset ja hoidat norovirustartuntaa

Flunssa vai influenssa? Näin erotat, hoidat ja ehkäiset tartunnat

Tiedätkö ovatko rokotteesi ajan tasalla? Kysyimme asiantuntijalta, mistä omat rokotetiedot löytyvät ja milloin rokotteita pitää vahvistaa

Istuminen heikentää aivotoimintaa ja voi altistaa Alzheimerin taudille – tunnista, millainen istuja olet ja katso lääkärin ohjeet, miten voit vähentää istumista

$
0
0

Istuminen on haitallista, mutta vasta lounastunnin lähestyessä havahdun ensimmäisen kerran siihen, että olen kököttänyt toimistotuolissa työpöytäni äärellä lähes liikkumatta koko aamupäivän. Alan pohtia, kuinka monta tuntia päivässä vietän takamus tuoliin liimattuna. Ehkä kuusi tai jopa seitsemän?

Todennäköisesti paljon enemmän, veikkaa lääketieteen tohtori ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

– Suomalaiset aikuiset istuvat keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä. Vaihtelu on tosin suurta: yksi saattaa liikkua työpäivän aikana reippaasti, kun taas esimerkiksi toimistotyöläinen istuu hyvin paljon paikallaan.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että istuminen arvioidaan alakanttiin.

– Kun omia arvioita on verrattu kiihtyvyysmittareilla tehtyihin tutkimuksiin, on huomattu, että ihmiset istuvat keskimäärin pari tuntia enemmän päivässä kuin he kuvittelevat, Vasankari sanoo.

Istuminen aiheuttaa pitkäaikaisia haittoja

Istuminen lisää ylipainon, sydän- ja verisuonisairauksien, metabolisen oireyhtymän ja kakkostyypin diabeteksen riskiä sekä riskiä sairastua syöpiin, kuten keuhko- ja paksusuolen syöpään.

Liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta kertoo, että pitkäkestoisen istumisen vaikutukset näkyvät myös aivoissa: kun istuu paikallaan, veren virtaus aivoihin vähenee.

– Silloin aivojen kyky käsitellä ärsykkeitä heikkenee ja tarkkaavaisuus kärsii. Työteho laskee ja virheet lisääntyvät, Haapala selittää.

Kun päivästä toiseen ja viikosta seuraavaan kököttää takamus tiiviisti tuolissa, aivoihin alkaa kertyä myös pitkäaikaisia vaikutuksia.

– Se tarkoittaa, että aivojen muistikeskus eli hippokampus saattaa pienentyä. On myös mahdollista, että istuminen lisää Alzheimerin taudin ja dementian riskiä, Haapala sanoo.

Istuminen on haitallista, eikä kuntoliikunta kumoa haittoja

Liikuntasuositusten mukaan aikuisen olisi hyvä liikkua viikoittain vähintään joko kaksi ja puoli tuntia rauhallisesti tai tunnin ja vartin verran reippaasti. Vaikka liikkuisi oppikirjan mukaan, mutta muuten istuu aloillaan, liikunta ei Vasankarin mukaan riitä kumoamaan istumisen haittoja. Tutkimukset ovat vahvistaneet, että istuminen on itsessään haitallista.

Jo se, että nousee välillä ylös, vähentää istumisen terveyshaittoja. Sokeriaineen­vaihdunta hyötyy siitä, että nousee ylös ja ottaa muutaman askeleen.

Istuminen on haitallista, mutta miten motivoida itseään istumaan vähemmän? Ensin kannattaa tunnistaa oma sudenkuoppa.

1. Toimistonököttäjä

Toimistonököttäjä istuu ahteri alustassa ja nenä näytössä kahdeksan tuntia putkeen. Toimistonököttäjä ei malta aina lounastauollakaan siirtyä ruokalaan tai kipaista kahvipaussille työpaikan taukohuoneeseen. Istuminen on ihanaa.

Miten nousta ylös? Toimistopäivään voi lisätä aktiivisuutta ja askelia pienillä kikoilla. Sijoita tulostin sivupöydälle tai tulosta paperit kerroksen kauimmaiseen printteriin. Silloin istuminen on pakko katkaista välillä.

Hae jokainen vesilasillinen tai kahvikupillinen keittiöstä erikseen sen sijaan, että asettaisit vesipullon tai termospullon läppärisi viereen.

Puhelut voi usein hoitaa seisten, samoin palaverit – seisominen saattaa jopa lyhentää palaverien kestoa. Jos palaverissa ei tarvitse käydä isoja paperipinoja läpi, kävelypalaverikin voi olla paikallaan.

Toimistonököttäjä hyötyy sähköpöydästä, jonka korkeutta voi säätää. Koko päivää ei tarvitse seistä, vaan seisomista ja istumista voi vuorotella.

Miksi se kannattaa? Jo se, että nousee välillä ylös, vähentää istumisen terveyshaittoja. Esimerkiksi sokeriaineenvaihdunta hyötyy siitä, että nousee ylös ja ottaa muutaman askeleen.

Aivoterveyden vuoksi kannattaa pelkän seisomaan nousemisen lisäksi tehdä lyhyt, 5–10 minuutin kävely muutaman kerran päivän aikana. Se parantaa aivojen verenkiertoa.

2. Autossa istuja

Autoilija voi joutua istumaan auton penkillä enemmän kuin terveys sallii. Iso osa päivästä kuluu matkoihin työpaikan ja kodin välillä, tai ehkä työ itsessään vaatii paljon ajamista. Illatkin sujahtavat auton ratissa, koska lapsia täytyy kuskata harrastuksiin. Istuminen on välttämätöntä.

Miten nousta ylös? Pidä pitkillä ajomatkoilla taukoja aina kun voit. Pysäytä auto ja kipaise vaikka pikainen kierros auton ympäri.

Taktikoi ja lisää kävelymetrejä sinne, minne voit: pyydä työpaikalla nimikkoparkkipaikka parkkihallin alimmasta kerroksesta ja nouse toimistoon portaita pitkin. Kun menet kauppaan tai asiakastapaamiseen, parkkeeraa auto parkki­alueen kauimmaiseen nurkkaan.

Kun odotat, että lasten harrastukset päättyvät, älä istu yhtään ylimääräistä vaan käytä odotteluminuutit esimerkiksi kevyeen käveleskelyyn tai kireiden lihasten venyttelemiseen.

Miksi se kannattaa? Kun istuminen tauottuu, muun muassa sokeri­aineenvaihdunta paranee. Se taas pienentää esimerkiksi diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä ja on hyväksi myös aivoille.

Liikkuminen ehkäisee myös lihas­- ju­mien muodostumista, joita staattinen ajoasento voi aiheuttaa.

3. Sohvaperuna

Vanha kunnon sohvaperuna saattaa olla päivän aikana liikkeellä kohtuullisesti esimerkiksi työn ansiosta, mutta illalla sohvalla istuminen houkuttelee.

Miten nousta ylös? Tee elämästäsi kotona hippasen epämukavampaa. Sen sijaan että vaihtelisit telkkariohjelmia kaukosäätimellä sohvalta käsin, sijoita kaukosäädin huoneen toiseen nurkkaan, jotta joudut nousemaan joka kerta, kun haluat vaihtaa ohjelmaa tai säätää äänenvoimakkuutta.

Ota pois käytöstä suoratoistopalveluiden autoplay-toiminto, joka toistaa automaattisesti sarjan seuraavan jakson edellisen päätyttyä. Näin joudut sarjamaratonin aikana kipittämään kaukosäätimen luokse vaihtamaan jaksoa ja istuminen keskeytyy.

Miksi se kannattaa? Pienikin liike lisää energiankulutusta. Elintapojen muutoksesta on hyötyä, vaikka olisit viettänyt monta vuosikymmentä passiivisesti: aivot ovat hyvin mukautuvat, ja muistihaittoja vastaan taistelun voi aloittaa missä iässä tahansa.

Lue lisää:

Välilevynrappeuma aiheuttaa selkäkipua jo kolmekymppiselle – näin pidät kivut kurissa ja ehkäiset selän ennenaikaisen vanhenemisen


Ida Jokikunnas kärsi hiljaa kivuista pitkään – kunnes hänen vatsastaan löytyi suuri kasvain: ”Ymmärsin, että ihmissuhteet syvenevät roimasti, kun jaettavat asiat eivät ole pelkkää iloa”

$
0
0

Meikkitaiteilija ja stylisti Ida Jokikunnas huomasi hieman alle kolme vuotta sitten olevansa harvinaisen voipunut. Koko kroppa tuntui puutuneelta ja väsyneeltä. Ida pisti tuntemukset stressin piikkiin. Työ oli hänen intohimonsa ja hän teki jatkuvasti pitkää päivää.

Väsymys ja vetämätön olo jatkuivat. Kun Ida kaksi ja puoli vuotta sitten oli työmatkalla New Yorkissa, hän meni ykskaks todella huonoon kuntoon.

– Minulle tuli valtava oksennuskohtaus. En käynyt reissun aikana lääkärissä, vaan odottelin, että huono oloni menee ohi. Suomeen tullessa oloni oli jo parempi. Jälkikäteen oksennuskohtauskohtausta selitettiin ruokamyrkytyksellä, vaikka en ollut syönyt mitään sellaista, mistä olisin voinut saada ruokamyrkytyksen, Ida kertoo.

Kivut alkoivat oksennuskohtauksen jälkeen

Idan mielessä oksennuskohtaus jäi mysteeriksi. Pian oksennuskohtauksen jälkeen hän alkoi kärsiä kivuista.

– Minulla oli erilaisia vatsakipuja. Kroppaani kolotti ja tuntui, että sisäelimiäni särki.

Sitten Idan pitkästä, tummasta tukasta alkoi irrota tupoittain hiuksia.

– Hiukseni rupesivat ohenemaan vauhdikkaasti, vaikka olen aina hoitanut niitä hyvin ja syönyt myös lisäravinteita.

Edelleen Ida kuitenkin ajatteli, että kenties stressi voisi selittää kaikki oudoimmatkin oireet.

– Elämässäni tapahtui silloin kaikenlaista. Menetimme pienen kissamme ja läheisiäni sairastui. Ajattelin, että kroppani reagoi tällä tavalla kaikkiin näihin tapahtumiin.

Kivut kuitenkin vain jatkuivat. Noin vuoden Ida kärvisteli oireidensa kanssa ennen kuin alkoi epäillä oireiden aiheuttajaksi muuta kuin stressiä ja hakeutui lääkärin pakeille. Häneltä otettiin verikokeet ja vaikka jotkin arvot olivat hieman koholla, ne olivat vielä normaalin rajoissa.

Lääkäri totesi, että oireet selittyvät stressillä ja hänen mielestään lisäkokeita ei tarvita. Lääkäri lisäsi vielä, että jos Ida haluaa stressin takia tarkempiin tutkimuksiin, hän voi toki niihin hakeutua.

– Päätin, etten mene tarkempiin tutkimuksiin, koska lääkäri teki niin selväksi, että olen vain luulosairas, eikä minulla oikeasti ole muuta kuin stressiä.

Ida päätti hoitaa muun terveytensä kuntoon. Hän esimerkiksi kävi hammaslääkärissä hoitamassa suunterveytensä kuntoon, sillä olihan hän kuullut, että jos suussa ei ole kaikki hyvin, se säteilee muuhunkin hyvinvointiin. Kipuja hammasten kuntoon laittaminen ei kuitenkaan vienyt.

Gynekologi havaitsi suurikokoisen kasvaimen

Viime vuonna, loppukesästä, Idan ystävä sattui kysäisemään, koska Ida on viimeksi käynyt gynekologilla.

– Tunnustin, että siitä on monta vuotta aikaa. En ollut käynyt edes papakontrolleissa, sillä olin saanut gynekologikammon yhden harvinaisen ikävän gynekologikäynnin seurauksena.

Ystävä kertoi, että hänellä on mahtava gynekologi ja kannusti Idaa varaamaan tälle ajan. Koska gynekologi oli suosittu, aika sovittiin vasta lokakuun alkuun.

Koska Ida ei ollut käynyt gynekologisessa tarkastuksessa vuosiin, päätettiin, että nyt olisi hyvä tehdä kaikki mahdolliset tutkimukset. Ensimmäiseksi gynekologi yritti ultrausta sisäkautta.

– Gynekologi sammutteli ja käynnisteli konetta uudestaan. Hän oli huolestuneen oloinen ja pahoitteli, että koneessa on varmaan jokin vika.

Lopulta gynekologi teki ultran vatsan päältä. Kun gynekologi otti mittatyökalut esille, Ida tiesi, että jotain on vialla.

– Lopulta hän laittoi laitteen kiinni ja sanoi, että nyt on sellainen juttu, että vatsassani on jokin valtava massa. Hän ei tiedä, mikä se on, mutta se peittää kaiken alleen. Hän ei löytänyt sen takia edes kohtuani tai munasarjojani ultralla.

Gynekologi laittoi Idalle kiireellisen lähetteen Naistenklinikalle.

– Kun puin päälleni, hän näki ilmeestäni, että olen pelästynyt. Hän katsoi minua ja sanoi, että älä nyt liikaa pelästy, kyseessä voi olla hyvälaatuinenkin kasvain. Kun pääsin huoneesta, itkin silmäni päästäni. En löytänyt edes pankkikorttia, jolla olisin voinut maksaa käynnin. Tieto kasvaimesta tuli niin puskista.

Läheisille mahdollisuus auttaa ja olla tukena

Kasvaimen löytymisen jälkeen Ida antoi itselleen luvan kertoa asiasta läheisilleen.

– Kerroin asiasta kuitenkin vain kaikista läheisimmille ja vannotin heille, että he eivät puhu asiasta mitään eteenpäin. Koska olen yrittäjä, huhut sairastumisesta voivat johtaa siihen, että työt loppuvat. Jos epäillään, että olen sairas ja kipeä, minua ei soiteta keikalle. Hyväähän sillä ihmiset tietyllä tavalla tarkoittavat, mutta yrittäjälle tällaisella voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Aika Naistenklinikalle tarkempiin tutkimuksiin sovittiin reilun viikon päähän gynekologikäynnistä. Siellä ei selvinnyt mitään muuta kuin että kasvain oli oletettua isompi. Magneettikuva sovittiin marraskuun alkuun, eli kuukauden päähän gynekologikäynnistä. Tutkimuksien välissä aika tuntui matelevan.

– Kun on kuullut, että vatsassa on massa, joka peittää kaiken alleen, jokainen tunti tuntuu kolmelta päivältä.

Magneettikuvassakaan ei saatu selvyyttä sille, millainen kasvain on kyseessä. Tuolloin päätettiin kuitenkin, että kasvain on syytä leikata. Leikkausaika sovittiin marraskuun lopulle.

Läheisten tuki oli Idalle leikkausta odottaessa ensiarvoisen tärkeää. Hän pystyi ensimmäistä kertaa puhumaan läheisilleen avoimesti viimeisestä kahdesta vuodestaan ja siitä, millaisten kipujen kanssa hän oli hiljaa elänyt päivästä toiseen.

– Oli todella helpottavaa puhua asiasta. Mutta toki myös näin, miten pelästyneitä kaikki läheiseni olivat. Koin tuskaa siitä, että kertomalla aiheutin tuskaa läheisilleni. Ennen olin ollut pärjääjä läheisten silmissä. Minusta ei ole tarvinnut ikinä huolehtia. Jouduin olemaan ihan uudessa roolissa aiheuttaessani huolta ja murhetta.

”Ennen olin ollut pärjääjä läheisten silmissä. Minusta ei ole tarvinnut ikinä huolehtia. Jouduin olemaan ihan uudessa roolissa aiheuttaessani huolta ja murhetta.”

Ida sai nopeasti huomata, että läheisten päästäminen aidosti osaksi oman elämän ylä- ja alamäkiä kannatti.

– Ymmärsin, että ihmissuhteet syvenevät roimasti, kun jaettavat asiat eivät ole pelkkää iloa tai toisen yksipuolista tukemista. Oli ihanaa huomata, että läheiseni ovat ihan yhtä lailla minun tukenani kuin minä olen ollut heidän tukenaan.

Ida löysi jopa uusia puolia ihmisistä, jotka hän on tuntenut koko ikänsä.

– Läheisistäni tuli todella ihania piirteitä esiin, kun he näkivät minut ensimmäistä kertaa heikkona. Näitä piirteitä en aiemmin ollut saanut kokea.

Leikkaukseen ristiriitaisin tuntein

Marraskuun lopulla Ida leikattiin Naistenklinikalla. Leikkaus oli hänen elämänsä ensimmäinen. Häntä ei myöskään ennen ollut nukutettu. Leikkaukseen Ida lähti ristiriitaisin tuntein.

– Oli helpotus, että kasvain saadaan minusta pois, mutta pelkäsin samalla kaikkea leikkaukseen liittyvää ja patologin vastauksia, jotka saisin jonkin ajan kuluttua leikkauksen jälkeen. Kaikki tapahtumat johtivat kohti patologin tulosten kuulemista. Tietyllä tavalla olisin halunnut laittaa jarrut päälle ja pysähtyä. Tuntui, etten olisi ollut vielä valmis mahdollisiin huonoihin vastauksiin.

Leikkaus oli oletettua vaikeampi. Kun vatsa oli avattu, jouduttiin leikkaus pysäyttämään. Operoimaan hälytettiin lisää kirurgeja.

Kun Idalle leikkauksen jälkeen kerrottiin leikkauksesta ja siinä ilmenneistä asioista, hän alkoi valmistautua pahimpaan.

Leikkauksen jälkeen Ida Jokikunnas laati testamentin

Idalle kirjoitettiin neljän viikon sairasloma. Patologin tuloksien oli määrä tulla noin kahden viikon päästä leikkauksesta. Vaikka heti leikkauksen jälkeen Ida oli hyvin kipeä ja toipuminen hidasta, hän otti asiakseen hoitaa asiansa kuntoon – eli ne käytännön asiat, joihin hän pystyi vaikuttamaan.

– Sain takaisin Ida hoitaa -asenteeni. Päätin hoitaa asiat kuntoon, jos tulee todella huonoja uutisia. Tein esimerkiksi testamentin. Minulle oli tärkeää, että jos olisin saanut huonoja uutisia, läheisten ei tarvitse alkaa järjestellä asioitani.

Asioiden hoitamisen ohella Ida kuitenkin myös pelkäsi.

– Mietin, mitä elämä sitten on, jos joudun syöpähoitoihin. Miten esimerkiksi pärjään rahallisesti? Mietin paljon käytännön asioita tunnekäsittelyn lisäksi.

View this post on Instagram

Välillä on hyvä raivaa asioita tieltä ja keskittyä niihin tärkeimpiin.. Näin olen muutaman kuukauden tiedostaen toiminut ja pitänyt taukoa blogista. Nyt on kuitenkin kaipuu blogin äärelle jo kova, joten huomenna jatketaan taas!! 🙌🏻 Tartun huomenna vuoden tärkeimpään trendiin tarkemmin ja siitä se lähtee. 💪🏼 Tänä vuonna pureudutaan entistä syvemmin kauneuden kaikkiin puoliin ja valotan ensi kertaa enemmän myös omasta arjesta. (hui) Lisää tästä blogitauosta ja sen syistä tulen siis kertomaan myöhemmin ja muutoin, kertokaa ihmeessä aiheita mitkä kiinnostaa!? Mitä kiperiä kysymyksiä on kauneudesta? Mä yritän haalia toimivia ratkaisuja teille. 💗 #imbackbaby #idaiholla #bblog #blogi #kauneusblogi #kauneus #nobeautysecrets #spilleverything 💗

A post shared by Ida Jokikunnas (@idajokikunnas) on

Asian ratkeamisen jälkeen tuli helpotus läheisten puolesta

Ida odotti kuulevansa patologin tulokset joulukuun keskivälissä perjantaina, mutta hänen puhelimensa soikin jo kyseisen viikon keskiviikkona. Lääkäri soitti ja ilmoitti, että kasvain on hyvälaatuinen. Idalla ei ole syöpää.

– Kun minulle soitettiin, läheisiä oli ympärilläni, enkä tiennyt, kuka minulle soitti. Kun kuulin uutiset, ensimmäisenä tuli helpotus läheisten puolesta. Tuli olo, että olen onnellinen heidän puolestaan. Sitten tuli vasta oivallus, että vau, olen onnellinen itsenikin puolesta. Olin niin valmistautunut kaikkeen.

Idan aivot olivat käyneet niin ylikierroksilla, että rauhoittuminen otti muutaman päivän. Sen jälkeen Ida sai ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen nukuttua kunnolla.

– Pystyin taas hengittämään ja suunnittelemaan tulevaa, esimerkiksi pian edessä olevaa joulua.

Toipuminen on yhä käynnissä

Sekä Idan henkinen että fyysinen toipuminen on edelleen käynnissä. Leikkauksesta hän on toipunut hyvin, mutta uusi elämä ilman kipuja vaatii totuttelua.

– Olen kuitenkin melkein kolme vuotta elänyt jatkuvassa kivussa. On outoa, kun kipuja ei enää ole, Ida kuvailee.

Kipujen jäljet näkyvät kuitenkin edelleen muutenkin kuin leikkausarpena.

– Kroppani on muuttunut, sillä kipujen takia en kahteen vuoteen pystynyt kunnolla harrastamaan liikuntaa. Kropassani näkyy, että se on ollut tosi kipeä parin vuoden ajan. Vasta pikkuhiljaa voin alkaa hankkimaan paitsi henkistä myös fyysistä hyvinvointiani takaisin.

Kasvain sai työlleen omistautuneen Idan pohtimaan uudestaan elämänsä painopisteitä.

– Olen ollut ihminen, jolle työ on ollut lähestulkoon koko elämä. Olen omistanut sille oikeastaan kaiken aikani. Olen tehnyt töitä ympäri vuorokauden 15 vuotta. Mutta ei työ lohduta vaikeina aikoina tai tule sairaalaan pitämään kädestä kiinni. Loputtomassa työssä en ole antanut mielelleni ja keholleni aikaa levätä. Siihen aion tehdä muutoksen. Aion tehdä töitä vastakin, mutta en niin paljon kuin ennen.

Oma ajan, läheisten ihmisten ja hyvinvoinnin merkitys Idan elämässä on korostunut viime hetkien tapahtumien myötä.

– On ollut ilo huomata, että lähipiirini ja minä emme ole sellaisia tyyppejä, joilta tällaiset tapahtumat unohtuisivat arjen tiimellyksessä hirveän nopeasti. Olen ihan yhtä läheisissä tekemisissä läheisteni kanssa nyt kuin huonoja uutisia odotellessani.

Tulevaisuudessa Ida ei aio enää vaieta huonosta voinnistaan.

– En aiemmin antanut läheisilleni edes mahdollisuutta auttaa. On ollut minulta ehkä jopa itsekästä, että olen päättänyt aiemmin muiden puolesta, että he eivät pääse osaksi elämääni niinä hetkinä, kun minulla on vaikeaa.

Ida kertoi asiasta blogissaan ja sai positiivisten palautteiden vyöryn

Helmikuun loppupuolella Ida päätti kertoa kasvaimestaan Ida iholla -blogissaan. Hän halusi katkaista siivet huhuilta siitä, miksi hän oli ollut sairaslomalla. Ida kuitenkin pohti hyvän tovin tekstinsä julkaisua, koska kokee terveysasiansa hyvin yksityisiksi.

– Pelkäsin, että jos kirjoitan, niin ihmiset ajattelevat, että kerään sillä huomiota. En ole yhtään sen tyyppinen ihminen.

Merkittävin syy julkaista tarina oli se, että Ida ja hänen läheisensä googlettelivat prosessin etenemisen aikana tietoa kasvaimista.

– Missään spekseilläni haetuissa tarinoissa ei ollut onnellista loppua. Kun tietoa kasvaimen laadusta ei vielä ollut tiedossa, toivoin edes yhtä blogipostausta tai muussa kanavassa aiheesta kerrottua tarinaa, jossa jollakulla olisi käynyt hyvin. Se olisi auttanut minua aivan hirveästi. Kun joku on tulevaisuudessa samassa tilanteessa kuin minä, hän löytää googlettaessa ainakin yhden tarinan, jossa kävi hyvin.

Tekstin julkaisemisen jälkeen Ida on saanut todeta, että monille muillekin on käynyt hyvin. Postauksen suosio yllätti hänet täysin.

– Kun julkaisin postauksen, ensimmäisen 15 minuutin kuluessa sähköpostini sekä Facebookini ja Instagramini Inboxit täyttyi viesteistä. Palaute on ollut pelkästään positiivista. Eniten minut yllätti se, kuinka paljon samanlaisia tarinoita on. Alle viikon aikana minulle tuli satoja viestejä eri ihmisiltä, jotka ovat kertoneet omia samankaltaisia tarinoitaan, joissa kaikissa on käynyt hyvin.

Ida sai kuitenkin valtavasti viestejä myös heiltä, joiden tarinassa ei ollut onnellista loppua.

– Näitäkin tarinoita jakaneet kuitenkin kokivat lohdullisena sen, että jollain muulla kävikin lopulta hyvin ja että joku puhuu siitä pelosta ja elämän pysähtymisestä, mikä on läsnä, kun odottaa uutisia mahdollisesta kasvaimesta.

Lue myös: Antti Tuiskulta löytyi kasvain – lääkärit eivät olleet nähneet aiemmin vastaavaa

Hammasharjassa voi piillä infektioriski – lääkäri kertoo, minkä tautien jälkeen hammasharja tulisi laittaa vaihtoon

$
0
0

Tavallisesti hammasharja kehotetaan vaihtamaan kolmen kuukauden välein. Joskus myös tiuhempikin tahti on hyväksi.

Vaihtamattomassa hammasharjassa voi nimittäin kyteä ikävä bakteeripesäke, etenkin, jos harjalla on pessyt hampaita ollessaan sairaana.

– Enimmäkseen hammasharjassa liikkuu ruoansulatuskanavan ja hengitystien pöpöjä. Jos itse on sairastunut tarttuvaan infektiotautiin, hammasharja olisi hyvä vaihtaa hoidon yhteydessä tai sen jälkeen, kertoo Terveystalon hammaslääkäri Ville Saarenpää.

Hammasharja vaihtoon antibioottikuurin jälkeen

Saarenpään mukaan esimerkiksi noroviruksen aiheuttaman vatsataudin jälkeen hammasharja olisi syytä laittaa vaihtoon. Tavallisen flunssan kohdalla harjan vaihtaminen ei sen sijaan ole tarpeen, vaikka siitä ei ole lääkärin mukaan haittaakaan.

Vanhasta harjasta olisi suositeltavaa luopua myös tilanteessa, jossa tautia on hoidettu antibiooteilla. Esimerkkinä tästä on muun muassa angiina.

– Suosituksena on, että hammasharja laitetaan vaihtoon pari päivää antibioottikuurin aloittamisesta, Saarenpää ohjeistaa.

Säilytä hammasharjaa oikein

Pöpöjen leviämistä voi ehkäistä parhaiten säilyttämällä hammasharjaa oikein.

Paras säilytyspaikka hammasharjalle on peilikaappi, jossa harja on pystypäin omassa mukissa ja erossa muiden perheenjäsenien hammasharjoista. 

– Oleellista on, että hammasharjan säilyttää kuivana. Silloin mikrobit eivät menesty ja ne säilyvät hengissä vain muutamia tunteja. Harja kannattaa myös säilyttää selkeästi muista erillään – varsinkin, jos on infektiotauteja liikkeellä.

Lisäksi Saarenpää muistuttaa yhdestä perussäännöstä: hammasharjaa ei tulisi koskaan jakaa muiden ihmisten kanssa.

– Hammasharja on aina henkilökohtainen. Jos käyttää samaa harjaa jonkun toisen kanssa, silloin tartuttaa kaikki mahdolliset pöpöt myös toiseenkin.

Hammasharjan vaihto on tärkeä keino ehkäistä pöpöjen leviämistä perheessä.

Perheessä hammasharjat olisi hyvä pitää erillään, jotta liikkeellä olevat pöpöt eivät pääse leviämään.

Lue myös: 

Muhiiko sinunkin sähköhammasharjassasi bakteeripesäke? Näin huolehdit sähköhammasharjan hygieniasta

Hampaiden kuluminen voi tuntua jomottavana kipuna – lääkäri kertoo, miten hampaiden eroosio syntyy ja miten sitä voi ehkäistä

Jopa 90 prosenttia ei käytä hammaslankaa niin kuin pitäisi – voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia

Kipeä afta suussa? Syy saattaa löytyä vanhasta hammasharjastasi

$
0
0

Aftat ovat suun limakalvoille ilmestyviä pyöreitä, kivuliaita tai kutisevia valkoisia rakkuloita. Tarkkaa syytä aftojen syntymiseen ei tiedetä, mutta muun muassa stressin, suun kudosvaurioiden, virustautien, kuukautiskierron ja myöhään valvomisen uskotaan vaikuttavan aftojen syntymiseen.

Joskus syy aftojen syntymiseen voi kuitenkin jäädä pimentoon.  Silloin on hammaslääkärin mukaan hyvä tarkistaa, milloin viimeksi on muistanut vaihtaa hammasharjansa uuteen. 

Aftan aiheuttaja voi olla hammasharjaan kertynyt lika

Yleisen säännön mukaan hammasharja pitäisi vaihtaa uuteen noin kolmen kuukauden välein. Vaihtamaton ja likainen hammasharja on nimittäin oiva kasvualusta erilaisille bakteereille ja viruksille.

Lisäksi se voi aiheuttaa suuhun ikäviä aftoja.

– Jos suuhun on ilmestynyt selittämättömiä aftoja, kannattaa vaihtaa hammasharja tai hammasharjan pää. Esimerkiksi sähköhammasharjan päässä selkäpuolella saattaa olla hometta tai jotain muuta likaa, joka voi aiheuttaa suun limakalvoille aftoja, kertoo Terveystalon hammaslääkäri Ville Saarenpää.

Suuta usein piinaavat aftat voivat johtua myös hammastahnasta, sillä joidenkin tahnojen sisältämä vaahtoavaa natriumlauryylisulfaatti voi niin ikään olla syynä suun ikäviin rakkuloihin. Paras keino ehkäistä uusien aftojen syntymistä onkin kokeilla vaihtaa sekä hammasharja että -tahna uuteen. 

Afta voi johtua vanhasta hammasharjasta.

Vanha hammasharja olisi hyvä vaihtaa uuteen kolmen kuukauden välein. Vaihtamaton hammasharja saattaa nimittäin olla aftan aiheuttaja.

Mitä tehdä, jos aftat eivät parannu? 

Pienet aftat paranevat itsestään noin 1,5 viikossa. Suurien aftojen paraneminen voi kestää kahdesta jopa kuuteen viikkoon.

Lääkäriin kannattaa hakeutua tilanteessa, jossa afta ei ala parantumaan kolmessa viikossa tai afta tekee syömisestä ja juomisesta mahdotonta.

Jos aftat toistuvat usein, kannattaa syy joka tapauksessa selvittää. Aftat voivat olla merkki myös Crohnin taudista, paksusuolentulehduksesta tai keliakiasta.

Näin hoidat aftoja:

Suussa olevat aftat eivät yleensä tarvitse hoitoa, vaan ne paranevat itsestään. Aftojen kipuilua voi kuitenkin lievittää muutamilla kotikonsteilla.

  • Kipeitä aftoja voi hoitaa huuhtelemalla suuta apteekista ilman reseptiä saatavalla klooriheksidiiniliuoksella. On myös olemassa kortisonia sisältäviä tabletteja, jotka kiinnitetään suun limakalvoille.
  • Kivun helpottamiseksi suuta voidaan huuhdella suuvedellä, ruokasoodaliuoksella (1 tl ruokasoodaa ja 1 dl vettä) tai suolaliuoksella (1 tl suolaa ja 1 dl vettä).
  • Myös hunajan on todettu edistävän aftan paranemista ja vähentävän kipua.
  • Vältä happamia ja mausteisia ruokia – ne voivat lisätä kipua sekä hidastaa aftojen paranemista.
  • Muista huolehtia hyvästä suuhygieniasta.

Lue myös: 

Tarttuvatko aftat suudellessa? 7 tärkeää faktaa suuhun ilmestyvistä kipeistä rakkuloista ja niiden hoidosta

Tämän kielesi kertoo terveydestäsi – mitä punaiset laikut ja uurteet tarkoittavat?

Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa jopa hedelmättömyyttä – asiantuntija kertoo, milloin kannattaa mennä lääkäriin

Kuinka usein verhot pitäisi pestä? Kysyimme asiantuntijoilta

$
0
0

Kun kotia siivotaan tarpeeksi usein, kodin huoneilman laatu pysyy hyvänä. Mutta milloin olet viimeksi pessyt verhosi – ja kuinka usein verhot pitäisi pestä ylipäätään? Marttaliiton siivouskalenterin mukaan verhoja tulisi tuulettaa ja pestä ”silloin tällöin”. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

– Verhojen pesuun on vaikea antaa ihan yksiselitteistä vastausta, siksi tuo silloin tällöin, kertoo Marttaliiton neuvonnan johtaja Teija Jerkku.

”Verhoja ei kannata pestä liian usein”

Siihen, kuinka usein verhot pitäisi pestä, vaikuttaa Jerkun mukaan moni asia, kuten tuleeko ikkunoista verhoihin likaa tai onko verhoihin roiskunut jotain. Herkän värisissä verhoissa pienikin tahra näkyy herkemmin ja niin edelleen.

– Verhoja ei kannata pestä liian usein, sillä varsinkin ensimmäisessä pesussa ne saattavat kutistua paljonkin. Kun hankkii uusia verhoja, tuo kutistuvuus kannattaa tarkistaa ja ottaa huomioon. Verhoja voi vaikka ikkunanpesun yhteydessä tuulettaa ja ravistella pölyt pois.

Verhojen peseminen ei aina suju ongelmitta, vaikka noudattaisikin verhojen pesuohjeita.

– Voimakas auringonvalo voi haalistaa verhon värejä ja heikentää pidemmän ajan kuluessa verhokankaan kuituja jopa niin paljon, että pesun yhteydessä kangas voi hajota, Jerkku huomauttaa.

Kuinka usein verhot pitäisi pestä? Asiantuntijan mukaan silloin tällöin riittää.

Kuinka usein verhot pitää pestä? Silloin tällöin riittää, sanoo asiantuntija. Pahimmillaan auringossa haurastunut verhokangas voi hajota pesun yhteydessä pesuohjeiden noudattamisesta huolimatta.

Allergisten ei tarvitse pestä verhoja tavallista tiheämmin

Entä onko allergisten syytä pestä verhoja tavallista useammin? Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Kaisa Toikon mukaan verhojen pesuun ei ole allergisille mitään erityisiä ohjeita.

– Siitepölyaikaan ei tarvitse pestä useammin. Verhothan eivät pääsääntöisesti juuri likaannu, mutta voivat kerätä pölyä. Puistelu ja tuuletus voi riittää tai esimerkiksi pesu kerran vuodessa, Toikko sanoo.

Hän kertoo, että luottaisi esimerkiksi juuri Marttaliiton ohjeisiin verhojen pesemistiheydestä.

– Mitään allergiasiivouksia ei enää nykyään ole. Allergisen kannattaa siivota ihan samoin kuin kaikkien muidenkin, Toikko linjaa.

Lue myös:

Poistaako peseminen bakteerit pyyhkeestä? Lääkäri kertoo, kuinka usein pyyhkeet tulisi uusia

Tiesitkö? Näin usein lakanat oikeasti pitäisi vaihtaa

Kuinka usein ripsiväri pitää vaihtaa? Silmälääkäri kertoo, mikä on oikea vaihtoväli

Näin usein rintaliivit pitäisi pestä – pesetkö liivisi oikein?

Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

$
0
0

Koronavirus huolestuttaa monia ja valtaa tällä hetkellä helposti esimerkiksi sosiaalisen median koko feedin.

13. maaliskuuta mennessä Suomessa on vahvistettu 155 koronavirustartuntaa, ja luvut todennäköisesti nousevat lähipäivinä ja -viikkoina vauhdilla.

Moni on saattanut ohittaa pandemian tähän saakka olankohautuksella, mutta päivä päivältä siitä tulee vaikeampaa.

– Yritämme monesti ylläpitää haavoittumattomuuden illuusiota: ajatusta siitä, että pahat asiat tapahtuvat muualla, eivätkä kosketa meitä. Nyt kuitenkin tulee jatkuvasti uusia havahduttavia uutisia ja rajoituksia, jotka tuovat uhkan taudista ihan jokaisen arkeen. Se voi olla henkisesti kuormittavaa, kertoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.

Ennakoimaton rasittaa mieltä ja kehoa

Koronavirus huolestuttaa ja kuormittaa mieltämme erityisesti siksi, että se on tuntematon uhka ja siksi ennakoimaton. Yleensä elämässä pyrimme kontrolloimaan ja ennakoimaan asioita mahdollisimman paljon, mutta nyt kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

– Pitkään jatkuva fysiologinen hälytystila kuormittaa sekä mieltä että kehoa. Siksi on erityisen tärkeää, että pystyy rauhoittamaan itsensä välillä, Turunen selittää.

Koronavirus huolestuttaa ja kuormittaa mieltä muun muassa siksi, että se on tuntematon uhka.

Koronavirus huolestuttaa ja kuormittaa mieltä muun muassa siksi, että se on tuntematon uhka. Tuttujen asioiden, kuten kävelylenkkien, tekeminen rauhoittaa silloin.

Hän suosittelee kokeilemaan erilaisia rauhoittumiskeinoja ja muistelemaan, mikä on ennen auttanut tyynnyttämään mieltä ahdistavissa ja pelottavissa tilanteissa.

– Yksi tekee hengitysharjoituksia, toinen haluaa rauhalliselle metsäkävelylle. Myös tuttujen telkkarisarjojen katsominen voi antaa sopivan rauhoittumistauon, Turunen antaa esimerkkejä.

Lue myös: Näkökulma: Koronavirus pakottaa sukupolveni uhrautumaan ensimmäistä kertaa yhteisen hyvän eteen

Jos koronavirus huolestuttaa, ota käyttöön some-paasto

Tauoton koronauutisten seuraaminen sen sijaan voi olla monelle ennemmin stressin kuin rauhoittumisen lähde. Toki uutiset ovat tärkeitä esimerkiksi toimintaohjeiden saamiseksi, mutta jos ruudun tuijottamisesta tulee pakonomaista, voi olla aika panna uutissivustot ja some hetkeksi tauolle.

Turunen kertoo, että pandemian kaltainen kriisi nostaa meissä usein tarpeen olla lähellä meille tärkeitä ihmisiä. Esimerkiksi kaipuu muualla asuvien perheenjäsenten luo voi olla kova ja jos heitä ei tartuntariskin vuoksi pääse tapaamaan, se voi ahdistaa hyvinkin voimakkaasti.

– Läheisiin voi onneksi pitää silloin yhteyttä esimerkiksi puhelimella tai videopuheluin. Kun ei pysty vaikuttamaan kaikkeen, kannattaa pyrkiä vaikuttamaan siihen, mihin voi. Tämä tilanne menee kyllä ohi, muistuttaa Turunen.

Lue Tekniikan Maailman korona-teemalehdestä uusimmat artikkelit koronaviruksesta!

Lue myös: 

Huolestuttaako koronavirus? Jos olet lähdössä matkalle, ota huomioon nämä asiat

Kotivara tuo turvaa, kun arki järkkyy – ainakin nämä ruoat ja tavarat pitäisi löytyä kotoa

Mitä kuukautiskierto kertoo hedelmällisyydestä? Kysyimme asiantuntijalta

$
0
0

Pelkkä kuukautiskierto ei anna suoraa vastausta siihen, onko nainen hedelmällinen vai ei. Kuukautiskierto voi kuitenkin antaa osviittaa hedelmällisyydestä.

– Kyllä kuukautiskierrosta joitain hedelmällisyyteen vaikuttavia asioita voi päätellä, sanoo synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Sari Ahonkallio Mehiläisestä.

Näistä hedelmällisyyteen vaikuttavista asioista kuukautiset voivat antaa osviittaa:

Normaalin pituinen kuukautiskierto enteilee sitä, että ovulaatio tapahtuu

Normaali kuukautiskierron pituus eli kuukautisten alkamispäivien väli on 21–35 päivää.

– Jos kierto on pääsääntöisesti alle 35 päivää, ovulaatio todennäköisesti tapahtuu, Ahonkallio linjaa.

Raskaaksi tuleminen on mahdollista noin viiden päivän ajan munasolun irtoamisen eli ovulaation aikaan, joten ovulaation tapahtuminen on avaintekijöitä naisen hedelmällisyyttä kartoitettaessa. Ilman ovulaatiota raskaus ei voi alkaa spontaanisti.

Lue myös: Lääkäri määräsi nelikymppiselle Katarinalle masennuslääkkeitä – kyseessä olikin perimenopaussi: ”On tärkeää, ettei näiden asioiden kanssa jää yksin”

Pitkä kuukautiskierto voi olla merkki ovulaatiohäiriöstä

Kuukautiskierto voi paljastaa myös mahdollisen ovulaatiohäiriön.

– Jos kierto on pääsääntöisesti yli 35 päivää, ovulaatiota ei todennäköisesti tapahdu.

Ahonkallion mukaan yleisin ovulaatiohäiriötä aiheuttava asia länsimaisessa yhteiskunnassa on ylipaino, ja siihen liittyvä munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS. Onneksi PCOS-oireyhtymää voidaan hoitaa. Aina ovulaatiohäiriöt eivät kuitenkaan johdu PCOS-oireyhtymästä.

Useimmiten ovulaatio voidaan saada ovulaatiohäiriöistä kärsiville naiselle aikaan ovulaatioinduktiolla eli munarakkulan kypsytyshoidolla. Ovulaatiota voidaan kuitenkin lähteä tavoittelemaan myös toisin tavoin siitä riippuen, mikä ovulaatiohäiriön aiheuttaa. Keinoista on aina suositeltavaa keskustella asiantuntijan eli gynekologin kanssa.

Kuukautiset ja hedelmällisyys liittyvät toisiinsa. Ovulaation puuttumisen syitä kannattaa lähteä selvittämään gynekologin pakeille.

Kuukautiset ja hedelmällisyys liittyvät toisiinsa. Ovulaation puuttumisen syitä kannattaa lähteä selvittämään gynekologin pakeille.

Lyhentynyt kuukautiskierto voi kieliä lähenevistä vaihdevuosista

Onko 29 päivän kuukautiskiertosi lyhentynyt pysyvästi muutamalla päivällä?

Kuukautiskierron pysyvä lyheneminen aikuisiällä voi olla merkki siitä, että on siirrytty transitioon eli niin sanottuun siirtymävaiheeseen, joksi kutsutaan noin 4–10 vuoden aikaa ennen kuukautisten loppumista. Transitiovaiheessa hedelmällisyys on jo selkeästi laskenut, sillä munasolujen laatu on alkanut huonontua.

– Jos esimerkiksi 35-vuotias nainen selvästi huomaa, että kierto on lyhentynyt, se voi kertoa siitä, että hedelmällisyys on lähtenyt laskuun.

Lue myös:

Mistä tiedän ovuloinko? Opi tunnistamaan nämä ovulaation oireet

Mistä lyhyet ja niukat tai pitkät ja runsaat kuukautiset kertovat? Kysyimme asiantuntijalta

Kuinka pitkään yhdistelmäehkäisypillereitä voi syödä putkeen? Asiantuntija vastaa

Kannattaako sitruunalla maustetun veden juominen tyhjään mahaan? Kumosimme 8 vesimyyttiä

$
0
0

Veden juominen on tärkeää elimistöllemme, sillä se ylläpitää nestetasapainoa, säätelee kehon lämpötilaa, tukee ruoansulatusta, kuljettaa ja imeyttää ravintoaineita ja poistaa aineenvaihduntatuotteita.

Jos emme saa riittävästi nesteitä, kehomme kuivuu. Kuivuminen voi aiheuttaa lieviä oireita, kuten jalkojen turvotusta tai pääkipua, mutta vakavimmillaan kehon kuivuminen voi johtaa esimerkiksi sydänkohtaukseen.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus veden juomiselle on 1–1,5 litraa päivässä. Nesteen tarve on yksilöllistä, mutta yli 3 litran nesteytys on harvoin tarpeellista normaalitilassa. Liikunta, kuumuus ja kuume lisäävät veden juomisen tarvetta.

Pyysimme ravitsemusterapeutti Saara Karjalaista purkamaan yleisempiä vedenjuontiin liittyviä myyttejä.

Veden juominen ja 8 myyttiä, joista jokainen on tarua

1. Pullovesi on parempaa kuin hanavesi

”Hanavesi on Suomessa huomattavasti pullotettuja vesiä puhtaampaa. Pullovesi on yleensä pohjavettä, jossa on maaperästä peräisin olevia mikrobeja. Nämä mikrobit lisääntyvät pitkän säilytysajan aikana. Ulkomailla pullovesi on toki paikallaan.”

2. Veden juominen laihduttaa

”Veden juominen ei tehosta aineenvaihduntaa, vaikka niin saattaa helposti luulla, kun joutuu käymään WC:ssä, jos vettä juo enemmän. Kylläisyyttä vedenjuonnilla voi lisätä hetkellisesti, mutta mikään laihdutuskikka se ei ole.”

3. Vain vesi kelpaa nesteytykseen

”Muutkin nesteet esimerkiksi keitot, maito ja mehu antavat ravinteita ja lisäävät nesteen määrää kehossa.”

4. Veden juominen nuorentaa

”Ihoon voi tulla tummentumia ja ryppyjä, jos solut eivät saa tarvitsemaansa määrää vettä. Veden juomisella ei kuitenkaan suoranaisesti voida vaikuttaa ihoon siten, ettei se vanhenisi.”

5. Vettä voi juoda vasta, kun janottaa

”Jano on kehon viimeinen tapa kertoa nestevajauksesta, joten vettä olisi hyvä juoda, vaikkei olisikaan jano. Janon tunteeseen ei kannata luottaa etenkään hellesäällä, jolloin nesteen haihtuminen kehosta on suurempaa.”

6. Kivennäisvesi tuhoaa hammaskiilteen

”Pelkkä hiilihappo ei vaikuta hammaskiilteeseen, happamat juomat vaikuttavat. Kivennäisvettä voi siis halutessaan nauttia tavallisen veden sijaan.”

Lue myös: Voiko vichyä juoda hampaiden pesun jälkeen? Suuhygienisti vastaa

7. Juoksulenkillä ei ole pakko juoda vettä

”Liikunta tehostaa nesteen haihtumista kehosta hikoilun muodossa. Hikoilumäärä riippuu aina lajista, henkilön kunnosta ja harjoituksen olosuhteista, mutta esimerkiksi juoksussa hikoilumäärä on 0,7–1,7 litraa tunnissa. Veden yletön tankkaaminen treenin jälkeen ei auta, sillä elimistöön imeytyy juotua vettä vain noin litra tunnissa.”

8. Aamuisin kannattaa nauttia sitruunavettä tyhjään mahaan

”Sitruunaveden juomisen hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä. Yönaikaiset kuona-aineet eivät poistu sen nopeampaa juoko vettä ennen vain jälkeen aamupalan, sillä ihmiskehossa ei maksan lisäksi ole muuta elintä, joka poistaisi kuona-aineita, eikä maksan toiminnan tehostumiseen voi itse vaikuttaa.”

Sitruunavesi on raikasta, mutta tieteellistä näyttöä sen terveysvaikutuksista ei ole.

Sitruunavesi on raikasta, mutta tieteellistä näyttöä sen terveysvaikutuksista ei ole.

Lue myös: 

Miten käy, kun kasvoja hoidetaan pelkällä vedellä viikon ajan? Testasimme ihopaastoa

Juotko helteellä riittävästi vettä? Tunnista nestehukan oireet ja pysäytä lämpöuupumus ajoissa


Toimi näin, jos iäkäs läheinen ei ota koronaa vakavasti eikä pysy kotona – psykologi antaa 5 ohjetta

$
0
0

Suomessa on korona-epidemian vuoksi poikkeustila, jossa suositellaan riskiryhmiin kuuluvia sekä yli 70-vuotiaita pysymään kotona karanteenia vastaavissa oloissa. Kaikki eivät kuitenkaan suhtaudu karanteeni-kehotukseen riittävän vakavasti.

– Ne, joita koronavirus uhkaa eniten, eivät välttämättä ole siitä kaikista huolestuneimpia, sanoo Terveystalon itäisen alueen vastaava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.

Lue myös: Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Kohtala kuitenkin muistuttaa, että olemme yksilöitä: sekä nuorissa että ikäihmisissä löytyy niitä, jotka suhtautuvat koronaan huolettomasti.

Toimi näin, jos yli 70-vuotias läheisesi ei ota koronavirusta vakavasti

1. Ota asia puheeksi

Kohtalan mukaan iäkkäälle läheiselle on tärkeää kertoa avoimesti siitä, että itsellä on huoli hänestä ja hänen mahdollisesta riskistään sairastua koronaan. Läheisen kanssa kannattaa keskustella myös siitä, että hänen kevyt suhtautumisensa asiaan huolettaa.

– Asian voi ottaa esille kertomalla, että on huolissaan tilanteesta ja myös siitä, mitä läheiselle tapahtuu. Olisi tärkeää kertoa asia sitä kautta, että toinen on itselle tärkeä ihminen ja hänen kanssaan haluaisi jakaa kaikki mahdolliset jäljellä olevat elinvuodet. Ei kannata lähestyä asiaa niin, että kenenkään näkökulma on väärä, vaan kertoa, että niin toisistaan poikkeavat ajatukset koronaviruksesta huolestuttavat.

2. Puhu ensisijaisesti tunteista käskyttämisen sijaan

Älä käskytä, sillä silloin et todennäköisesti ainakaan saa toista toivomaan tahtomallasi tavalla.

– Jos meitä kohtaan hyökätään sanallisesti, harvoin taivumme ja alistumme. Sen sijaan piikkimme nousevat pystyyn ja puolustaudumme. Monesti ihminen haluaa tällöin viimeiseksi tehdä niin kuin toinen käskee. Käskyttämisen sijaan on tärkeää puhua tunteista, jotka ovat käskyttämisen takana. Voi kertoa, että on huolta, koska toinen on rakas ja läheinen. Esimerkiksi liikkumisen rajoittamisen suhteen toiveitaan voi tuoda esille napakasti.

3. Ojenna auttava kätesi

Mikäli se on mahdollista, tarjoudu tekemään ruokaostokset ja muut juoksevat asiat läheisesi puolesta. Älä kuitenkaan tuputa apuasi.

– Jos vanhemmat eivät asu lähellä, voi silti luvata järjestää apua esimerkiksi pyytämällä läheisen naapureita auttamaan. Näin voi ilmaista välittämistä tekojen kautta, vaikka ei olisi itse lähistöllä. Jos oma ikääntynyt läheinen ei ota apua vastaan, apua kannattaa ehdottomasti tarjota naapuruston muille ikäihmisille.

4. Pidä yhteyttä läheiseesi tekniikan avulla

Kotona yksin oleminen voi ahdistaa monia ikäihmisiä ja erityisesti niitä, jotka ovat tavallisesti hyvin aktiivisia.

– Heille pelkkä kotona oleskelu voi olla todella iso elämänmuutos.

Helpota ikäihmisen ahdistusta tekniikan avulla esimerkiksi soittamalla tälle.

– Kriisitilanteet mahdollistavat aina lähentymisen. Parhaimmillaan kriisitilanne voi tuoda ihmisistä esiin aivan uusia puolia, kun arjen kiire jää. Tällaisissa kriiseissä nousee yleisemminkin ymmärrys siitä, mikä todella elämässä on merkityksellistä, millaisia ihmissuhteet ovat ja miten niitä voi vaalia erilaisin keinoin.

5. Hyväksy, että loppukädessä jokainen tekee omat valintansa

Joskus on hyväksyttävä, että keskustelu ei tuota tulosta. Jos läheinen ikäihminen haluaa uhmata suosituksia keskusteluista huolimatta, häntä ei voi pakottamalla estää.

– Ketään ei voi pakottaa ymmärtämään asioita. Se on asia, joka on hyväksyttävä. Jokainen tekee loppukädessä omat valintansa ja päätöksensä siitä, miten asiaan suhtautuu ja miten tässä tilanteessa toimii.

Siihen, kuinka huoleton tai huolissaan ihminen koronasta on, vaikuttaa Kohtalan mukaan iästä riippumatta moni asia: muun muassa yleinen terveydentila ja oma perusluonne. Jos oma terveydentila on hyvä, voi olla vaikea kuvitella, että korona sairastuttaisi vakavasti. Toiset taas ovat perusluonteeltaan herkempiä huolestumaan kuin toiset.

Ikäihmisillä voi olla kriisikokemuksia, joita nuoremmilla ei ole

On kuitenkin tiettyjä asioita, jotka voivat vaikuttaa siihen, että ikäihmiset suhtautuvat koronaan nuoria huolettomammin. Nyt vallitsevaa tilannetta ei ole kukaan ennen kohdannut, mutta yli 70-vuotiaiden joukossa on niitä, jotka muistavat yhä sota-ajat tai ajat sodan jälkeen.

– Voi olla, että suhteessa noihin muistoihin nykytilanne ei tunnu niin vakavalta. Vaikeita aikoja on koettu ennenkin ja niistä on selvitty, Kohtala pohtii.

Koronaviruksesta jaettava tieto, kuten karanteeni, voi olla vaikeasti ymmärrettävää

Koronasta puhutaan tällä hetkellä varsin tieteellisesti.

– Tällainen tieto ei ole ikäihmisille kohdennettua, ja siksi ikäihmisen olla vaikea ymmärtää sitä. Jopa nuorempienkin aikuisten voi olla tällä hetkellä vaikeaa ymmärtää kaikkea koronasta saatua tietoa, vaikka takana on luultavasti ikäihmisiä pidempi koulu-ura ja sitä kautta parempi tietämys ja ymmärrys tämäntyyppisistä asioista.

Eikä kyse ole pelkästään tiedon ymmärtämisestä. Koska koronasta on liikkeellä myös paljon väärää tietoa, medialukutaito ja lähdekriittisyys ovat tarpeen.

– Ikäihmiselle nämä taidot eivät välttämättä ole samalla tasolla kuin nuorilla aikuisilla. Ikäihminen saattaa luottaa väärään tietoon esimerkiksi siitä, että kyseessä on tavalliseen flunssaan verrastettava tauti, ja olla siksi huoleton.

Ikäihminen kotona puhelimessa

Nyt paras tapa pitää yhteyttä yli 70-vuotiaisiin on tekniikan, esimerkiksi puhelimen, välityksellä.

Asian vakavuuden kieltäminen voi olla todellisuuden kohtaamista helpompaa

Asian vakavuuden kieltäminen voi olla myös suojakeino. Koronan vakavuuden myöntäminen voi olla paljon vaikeampaa kuin asian kieltäminen. Kun asian kieltää, se ei pääse huolestuttamaan.

– Tämä pätee kaikissa ikäluokissa, ei pelkästään ikäihmisten kohdalla. Ajatus siitä, että tämä ei koske minua, näkyy varsinkin sellaisilla paikkakunnilla ja alueilla, jossa ei vielä ole monia sairastuneita. On helpompi jatkaa elämäänsä tekemättä elämää rajoittavia toimenpiteitä, jotka voisivat olla hirveän merkityksellisiä, kuten hallituskin on tiedottanut.

Ikäihminen voi ymmärtää koronan vakavuuden, vaikka toimisikin vastoin ohjeistuksia

Suositusten uhmaamisessa ei kuitenkaan Kohtalan mukaan välttämättä aina ole kyse siitä, että ikäihminen ei ymmärtäisi tilanteen vakavuutta.

Iäkkäämmät ovat ehtineet pohtia kuolemaa paljon kauemmin kuin nuoret aikuiset, ja tämä saattaa vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä.

– Ikäihminen saattaa olla sopeutunut ajatukseen, että hänen elämänkaarensa alkaa olla jo loppupuolella. Siksi ajatus siitä, että tämä on viimeinen tauti, jonka saa, ei ehkä ole niin kamala. Sairastumisen riski voi jopa tuoda mukanaan ajatuksen siitä, että ei halua rajoittaa omaa elämäänsä. Ikäihminen saattaa ajatella, että jos kyseessä nyt todella ovat minun viimeiset aikani, niin haluan viettää hyvää aikaa rajoittamatta tekemisiäni.

Lue myös:

Näkökulma: Koronavirus pakottaa sukupolveni uhrautumaan ensimmäistä kertaa yhteisen hyvän eteen

Joko tunnet huolihetken? Näppärä konsti auttaa unetonta saamaan unenpäästä kiinni

TM: Käsien pesu saippualla ehkäisee koronan leviämistä paremmin kuin käsidesi

$
0
0

20 sekuntia. Aika ei ole pitkä, huomioiden, että käsien pesu noiden sekuntien aikana voi huomattavasti alentaa riskiä sairastua tai levittää maailmalla jylläävää koronavirusta.

Käsienpesun on tieteellisesti todettu ehkäisevän erilaisten infektiotautien leviämistä. Sama pätee myös uuteen COVID-19 tartuntatautiin.

Käsien pesu saippualla tekee viruksesta toimintakyvyttömän

Tekniikan Maailman julkaisemassa artikkelissa saippuan kerrotaan olevan jopa käsidesiä tehokkaampi keino välttää koronaviruksen leviäminen. Syy tähän löytyy viruksen rakenteesta.

Kun käsiä hangataan yhteen tarpeeksi kauan, saippuamolekyylit tekevät viruksesta toimintakyvyttömän repimällä viruksen kappaleiksi.

Lisäksi saippua myös irrottaa virukset kätesi ihon pinnalta ja vesi huuhtoo ne viemäriin.

Virus voi levitä käsidesistä huolimatta 

Toimiiko käsidesi sitten laisinkaan taistelussa koronavirusta vastaan? Tekniikan Maailma kertoo artikkelissaan käsidesin tehon eroavan saippuasta siinä, että alkoholi kylläkin rikkoo viruksen rakenteen, muttei poista likaa tai viruksia ihon pinnalta. Tästä syystä ihminen, joka on käyttänyt käsidesiä, voi tietämättään levittää virusta eteenpäin.

Käsidesistä ei tulisi kuitenkaan luopua kokonaan, sillä sen käyttäminen on hyvä vaihtoehto tilanteessa, jossa käsien pesu saippualla ei ole mahdollista.

Koronaviruksen tarttumisen ehkäisy ei onnistu käsidesillä, käsien pesu saippualla parempi.

Käsidesi ei korvaa saippualla tehtyä käsien pesua. Se on kuitenkin hyvä vaihtoehto silloin, kun mahdollisuutta käsien puhdistamiseen ei ole.

Näin peset kädet oikein

Tärkeintä on huolehtia, että kädet pesee tarvittavan usein. Käsien pesu on itsestäänselyys WC-käynnin jälkeen ja aina ennen ateriaa tai ruoanlaittoa. Kädet kannattaa pestä myös kotiin tullessa. Tämä vähentää mikrobien siirtymistä kotiin.

On hyvä muistaa, että liiallinen käsien pesu voi kuivattaa ihoa ja aiheuttaa jopa ihorikkoja. Käsipesun jälkeen iholle kannattaakin levittää kosteusvoidetta ihon kuivumisen välttämiseksi.

Alla olevilla ohjeilla peset kätesi oikeaoppisesti saippuan avulla:

1. Saippuoi huolellisesti

Kostuta kätesi alkuun haalealla vedellä. Hiero käsiisi sitten mieluiten nestemäistä saippuaa.

Saippuoi käsistä huolellisesti kämmenet, kämmenselät, sormien välit ja ranteiden alueet. Huuhtele kädet lopuksi juoksevan veden alla. Muista sulkea hana koskematta siihen käsin esimerkiksi kyynärpäällä tai paperin avulla.

2. Kuivaa kertakäyttöpyyhkeellä

Kuivaaminen on hyvin tärkeä osa käsien pesua, sillä saippualla ja vedellä peseminen ei yksinään poista kaikkia bakteereita.

Kädet kannattaa kuivata mieluiten kertakäyttöpyyhkeellä. Kotona kädet voi kuivata myös kankaiseen käsipyyhkeeseen, mutta pyyhkeet tulee vaihtaa ja pestä riittävän usein.

3. Käytä käsidesiä

Jos haluat tuhota tehokkaasti ylimääräistä mikrobistoa, käytä käsien pesun ja kuivaamisen jälkeen käsidesiä. Kotioloissa käsidesiä ei tarvitse käyttää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen videossa näet kuvallisena, miten huolellinen käsien pesu tehdään.

Lue myös:

Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Näkökulma: Koronavirus pakottaa sukupolveni uhrautumaan ensimmäistä kertaa yhteisen hyvän eteen

Toimi näin, jos iäkäs läheinen ei ota koronaa vakavasti eikä pysy kotona – psykologi antaa 5 ohjetta

Apuväline maksoi apteekissa 2,20 e ja auttoi unettomuuteen, kuorsaamiseen ja hampaiden kiristelyyn

$
0
0

Nenähengitys eli nenän kautta hengittäminen on monella tapaa hyödyllistä.

Nenähengitys puhdistaa hengitysilman toisin kuin suun kautta hengittäminen, jolloin ilma menee suoraan suusta keuhkoihin. Nenän värekarvat ja limakalvojen lima puhdistavat hengitysilmaa liasta ja pöpöistä.

Nenähengitys myös kosteuttaa kuivan nenän ja auttaa pitämään nenän limakalvot kosteina.

Nenähengitys on terveellistä ja rauhoittaa

Nenän kautta hengittäminen rauhoittaa, koska terveellä ihmisellä, jolla ei ole nenässä rakenteellisia ongelmia, hengittäminen on pienen ilma-aukon vuoksi hitaampaa kuin suun kautta hengittäminen.

Tämän kaiken opin purulihashieronnassa VoiceWell-hoitaja ja Hoitava Hengitys -ohjaaja Marina Saloselta, joka on erikoistunut äänen, purennan ja hengityksen hoitamiseen.

Ongelmana hampaiden kirskuttelu

Olen tullut hierontaan, koska olen viime aikoina havahtunut yhä useammin siihen, että ikeneni ja poskieni lihakset ovat kipeät. Puren hampaita yhteen sekä öisin että päivisin. Nukun levottomasti, ja todistajalausuntojen mukaan pidän kaikenlaista ääntä öisin.

Hieronta auttaa sekin kiinnittämään huomiota suun alueen lihaksiin ja rentouttamaan niitä. Kaikkein eniten olen kolmen käynnin jälkeen innoissani Marina Salosen vinkistä, joka auttaa kaikkiin öisiin ongelmiini: purentaan, levottomuuteen ja kuorsaamiseen. Kävi nimittäin ilmi, että hengitän useimmiten suun kautta.

”Jos olo tuntuu turvalliselta, teipin voi laittaa suun eteen yöksi”

Marina Salonen lähettää minut apteekkiin ostamaan ihoteippiä, joka maksaa vähän yli kaksi euroa. Lisäksi Marina antaa ohjeet, miten teippiä kannattaa käyttää, jotta nenähengitys onnistuu:

  • Teippi laitetaan suun eteen siten, että molemmat päät on taitettu. Näin teippi on helppo irrottaa tarvittaessa, jos tuntee tarvetta yskiä tai aivastaa.
  • Teippiä kannattaa kokeilla aluksi valveilla ollessa esimerkiksi rauhallisia kotitöitä tehdessä, lukiessa tai televisiota katsellessa. Samalla kannattaa tunnustella, miltä teippi suun edessä tuntuu. Joissakin ihmisissä pelkkä ajatuskin saa aikaan paniikkireaktion. Toiset kokevat teipin rentouttavana.
  • Jos olo tuntuu turvalliselta, teipin voi laittaa suun eteen yöksi.
  • Teippiä ei kannata käyttää sairaana, jos yön aikana ahdistaa tai näkee paljon painajaisia.

Kenelle teippi sopii? Kuka ei saa missään nimessä käyttää?

Huomaan pian käytön aloitettuani kuuluvani ihmisiin, joille yöteippi sopii. Se ei ahdista tai aiheuta pakokauhua. Kun tulee yskänpuuska tai aivastus, raotan teippiä reunasta ja laitan sen sitten takaisin suun eteen. Parin illan jälkeen yskimis- tai aivastelutarvetta ei edes tule, kun suu on teipattu. Nukkuessani en huomaa teippiä lainkaan.

Aamulla saan palautetta hiljaisuudesta. Olen sekä pyörinyt vähemmän että ollut korisematta ja kuorsaamatta. Noin viikon käytön jälkeen myös ikenissä oleva kipu helpottaa ja haluan alkaa julistaa teipin erikoista ilosanomaa kaikille.

Kaikille teippaaminen ei sovi, mutta nenähengitys on suositeltavaa

Marina Salonen samoin kuin haastattelemani erikoislääkäri toppuuttelevat kuitenkin hieman. Etenkin uniapneasta kärsiville teippaaminen on vaarallista. Lääketiede ei tunnusta teippaamiseen hyötyjä, vaikka monet kokevatkin saavansa siitä avun.

– Täytyy aina ottaa huomioon henkilön terveydentila, ennen kuin suosittelee teippausta. Nenän kautta hengittämistä sen sijaan voi suositella kaikille.  Kaikki kuorsaaminen ei lopu, vaikka suun teippaisi kiinni, Marina sanoo.

Jos kielen ja nielun lihakset ovat kovin löysät tai jos ihmisellä on paljon ylipainoa, ihminen voi kuorsata myös nenän kautta hengittäessään. Myös muut rakenteelliset seikat saattavat aiheuttaa nenän kautta kuorsaamista, Marina korostaa.

– Purentaongelmien syytkin ovat moninaisia. Jos hampaiden narskuttelu eli bruksismi johtuu stressistä, nenähengitys voi helpottaa oireita. Mutta jos ylitiukka purenta on rakenteellinen ongelma, nenähengitys ei ratkaise ongelmaa. Silloin kannattaa kääntyä hammaslääkärin tai esimerksi purulihashoitajan puoleen ratkaisun löytämiseksi.

Ensimmäinen askel nenähengitys-harjoituksissa on tarkkailla sitä, että arjessa hengittäisi enemmän nenän kautta, Marina vinkkaa.

–  Erityisen suositeltavaa aloittaa harjoittelu juuri nyt, kun flunssakausi jyllää.

Lue lisää:

Istuminen heikentää aivotoimintaa ja voi altistaa Alzheimerin taudille – tunnista, millainen istuja olet ja katso lääkärin ohjeet, miten voit vähentää istumista

Burnout ylikuumentaa aivot ja kropan: tunnista työuupumuksen vaiheet ajoissa, sanoo psykologi ja neuvoo, miten voi parantaa omaa jaksamistaan arjessa

Nukutko huonosti? Näille sairauksille huonosti nukkuminen altistaa

Mitä tehdä, kun kädet kuivuvat pesemisestä? Asiantuntija neuvoo hellävaraiset käsienpesuohjeet

$
0
0

Ihmiset ympäri maailman pesevät tällä hetkellä käsiään ahkerammin kuin koskaan. Syy on yksinkertainen. Asiantuntijoiden mukaan yksi tärkeimmistä koronavirukselta suojautumisen keinoista on käsien tehokas, ainakin 20 sekuntia kestävä, saippuapesu. Ahkera peseminen saa aikaan myös sen, että monen kädet kuivuvat pesemisestä nyt enemmän kuin koskaan.

– Tässä tilanteessa käsiä on pestävä paljon. Saippualla pestessä erityisesti atooppinen tai kuiva iho voi alkaa oireilla, ja kädet alkavat kuivua, asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, iho- ja astmaliitosta sanoo.

Kun kädet kuivuvat pesemisestä, alkaa kutina ja pistely

Käsiin saattaa myös ilmaantua saippuan sekä pesun aiheuttaman mekaanisen rasituksen seurauksena ärsytysihottumaa, jonka merkkejä ovat ihon kuivuminen sekä halkeilu, kutina, pistely, kirvely, turvotus tai hilseily.

Herkimpien ihoon voi pahimmillaan muodostua jopa näppylöitä tai vesirakkuloita.

Mutta mikä määrä käsien pesua on tarpeen? Ehdottomasti yleisillä paikoilla liikuskelun jälkeen, sillä ovenkahvoissa, maksupäätteissä sekä yleisissä vessoissa mikrobit pääsevät tunnetusti leviämään nopeammin.

Moni kuitenkin noudattaa ohjeistusta sosiaalisesta eristäytymisestä, eikä kotioloissa käsiä tarvitse Toikon mukaan puunata yhtä usein.

– Kotona käsiin pääsevät vain oman ympäristön ja elimistön mikrobit. Siksi on erityisen tärkeää pestä kädet aina ensimmäiseksi kotiin tullessa, hän muistuttaa.

Käsienpesuohjeet kehottavat pesemään käsiä usein, mutta monen kädet kuivuvat pesemisestä. Mikäli käytät käsidesiä, valitse glyserolipitoinen tuote, se kosteuttaa samalla.

Käsienpesuohjeet kehottavat pesemään käsiä usein, mutta monen kädet kuivuvat pesemisestä. Mikäli käytät käsidesiä, valitse glyserolipitoinen tuote, se kosteuttaa samalla.

Suosi nestesaippuaa

Myös normaali-ihoisten kädet kuivuvat pesemisestä ja voivat myös oireilla toistuvan pesun seurauksena.

Toikon mukaan erityisesti hajustetut saippuat voivat ärsyttää ihoa. Hän suositteleekin herkkäihoisia valitsemaan Allergiatunnuksella varustettuja hajusteettomia sekä hellävaraisia saippuoita.

– Nestesaippua on myös hygienisempää kuin palasaippua. Riittävään käsihygieniaan on hyvä kiinnittää huomiota myös koronan ulkopuolella, esimerkiksi normaalilla flunssakaudella, Toikko muistuttaa.

Hellävaraiset käsienpesuohjeet – jos kädet kuivuvat pesemisestä, toimi näin:

  1. Älä pese käsiä kuumalla vedellä, sillä se rasittaa ihoa. Haalealla tai lämpöisellä vedellä peseminen riittää, ja se säästää myös ihoa.
  2. Rasvaa kädet aina pesun jälkeen kosteuttavalla perusvoiteella. Erittäin kuivalle iholle kannattaa valita rasvaisempi voide.
  3. Mikäli käytät käsidesiä, valitse glyserolipitoinen tuote. Se kosteuttaa ihoa desinfioinnin lomassa ja ehkäisee näin ihon kuivumista.

Lue myös:

Mitä koronakaranteeni paljastaa parisuhteesta? Asiantuntija: ”Tuo näkyväksi sen, mikä parisuhteessa toimii ja mikä ei”

Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Toimi näin, jos iäkäs läheinen ei ota koronaa vakavasti eikä pysy kotona – psykologi antaa 5 ohjetta

Lue Tekniikan Maailman korona-teemalehdestä uusimmat artikkelit koronaviruksesta!

TM: Miksi hengityssuojain ei suojaa koronavirukselta? Asiantuntija kertoo

$
0
0

Hengityssuojainten hamstraus on ollut kasvava trendi niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, kun ihmiset ovat yrittäneet suojata itseään koronaviruksen tarttumiselta. Todellisuudessa kaupasta saatava hengityssuojain ei suojaa koronavirukselta, kertoo epidemiologian ja biostatistiikan apulaisprofessori Brian Labus Tekniikan Maailman julkaisemassa artikkelissa.

Kaupasta saatava hengityssuojain suodattaa vain suuria hiukkasia

Hengityssuojain kasvoilla voi aiheuttaa valheellisen turvallisuuden tunteen siitä, että on suojassa koronavirustartunnalta.

Apteekeista ja tavarataloista saatavat hengityssuojaimet suodattavat kuitenkin vain pölyä ja muita suuria hiukkasia. Tästä syystä ne eivät Labuksen mukaan suojaa COVID-19-taudilta.

”Ongelma on, että hiukkaset, jotka kantavat COVID-19-sairautta aiheuttavaa virusta, ovat pieniä ja liikkuvat helposti suoraan hengityssuojainten ja leikkausmaskien läpi. Jos käytät niitä sairaana, nämä hengityssuojaimet voivat suojata muita ihmisiä jonkin verran aivan kuin yskisit nenäliinaan, mutta ne eivät juurikaan suojele sinua muilta sairailta”, Labus kirjoittaa TM:n verkkosivuilla.

Lue myös: Mitä tehdä, kun kädet kuivuvat pesemisestä? Asiantuntija neuvoo hellävaraiset käsienpesuohjeet

Terveydenhuollosssa käytettävät hengityssuojaimet ovat ammattilaisia varten

Terveydenhuollossa lääkärit ja sairaanhoitajat käyttävät puolestaan N95-hengityssuojaimia. Nämä suojaimet suodattavat Lobuksen mukaan pois 95 % viruksia sisältävistä pienistä hiukkasista.

Lobus huomauttaa, että maskit suojaavat ammattilaista vain silloin, jos niitä käytetään oikein:

”Ne [maskit] vaativat erityistä testausta, jotta varmistetaan niiden asettuminen tiiviisti kasvoja vasten niin, ettei ilma vuoda sivuilta, mikä kumoaisi maskin tarkoituksen.”

Maskia poistaessa lääkärien ja sairaanhoitajien on noudatettava erityisiä toimenpiteitä, jotta he eivät sairastuta itseään maskin suodattamilla viruksilla.

”Jos et käytä tai riisu maskia oikein tai laitat sen taskuusi ja käytät sitä myöhemmin uudelleen, parhaastakaan maskista ei ole hyötyä”, Lobus muistuttaa.

Tavallinen hengityssuojain ei suojaa koronavirukselta.

Tavallinen hengityssuojain ei suojaa koronavirukselta. Terveydenhuollossa käytetäänkin niiden sijaan N95-hengityssuojaimia.

Lue myös: 

Mitä koronakaranteeni paljastaa parisuhteesta? Asiantuntija: ”Tuo näkyväksi sen, mikä parisuhteessa toimii ja mikä ei”

TM: Käsien pesu saippualla ehkäisee koronan leviämistä paremmin kuin käsidesi

Toimi näin, jos iäkäs läheinen ei ota koronaa vakavasti eikä pysy kotona – psykologi antaa 5 ohjetta

Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Lue uusimmat jutut Tekniikan Maailman Koronavirus-teemalehdestä

Viewing all 1038 articles
Browse latest View live