1. Kuuluuko halujen hiipua iän myötä?

Seksuaalisuus ei ole muusta elämästä irrallinen asia. Siihen ja haluun vaikuttavat lukuisat tekijät sairauksista ja lääkityksistä pitkittyneeseen stressiin. Halu vaihtelee elämäntilanteittain ja -vaiheittain.

Ruuhkavuodet eivät lopu, vaikka lapset olisivat jo omillaan. Esimerkiksi omien iäkkäiden vanhempien hoitaminen kuormittaa, mikä heijastuu omaan seksielämään.

Omat uskomukset vaikuttavat haluun. Nainen voi ajatella, että seksin kuuluu loppua vaihdevuosiin. Kannattaa pitää mielessä, että seksi parantaa kaikenikäisten elämänlaatua, tuottaa mielihyvää ja lisää tyytyväisyyttä omaan parisuhteeseen.

Halun hiipuminen voi tarkoittaa, että halu on muuttanut muotoaan. Kuusikymppisinä ei olla samanlaisia kuin parikymppisinä; eletty elämä ja kokemukset muuttavat mieltymyksiä. Nainen voi syttyä vanhempana eri asioista kuin aiemmin.

2. Miten seksi alkaa taas kiinnostaa?

Seksuaalisella halulla on kaasunsa ja jarrunsa. Kaasutekijät lisäävät seksuaalista halua. Jos jarru on pohjassa, kaasu ei toimi.

Jarrut ovat olosuhdetekijöitä tai sisäisiä tekijöitä, jotka hillitsevät tai jopa pysäyttävät halun. Niitä voivat olla niin alakerrasta kuuluvat remonttiäänet kuin mielessä kummitteleva, kumppanin vuosikymmenten takainen luvaton rinnakkaissuhde.

Jotta seksi alkaisi kiinnostaa, kannattaa ensin miettiä omia jarruja ja sitä, miten ne saa nostettua ylös.

3. Voiko vanheneva keho olla viehättävä?

Kaikenlaiset ja kaikenikäiset kehot ovat viehättäviä. Jos oma ulkomuoto hävettää, kannattaa siirtää huomio ulko­näöstä kehon tuomiin mahdollisuuksiin ja keskittyä kehon kokemuksiin ja tuottamaan mielihyvään.

Kehomielilajit, kuten jooga, ja erilaiset kehohoidot voivat auttaa viihtymään omassa kehossa entistä paremmin.

Monesti kumppanin on vaikea ymmärtää naisen kehovihaa, sillä hänestä nainen on viehättävä juuri omanlaisenaan.

4. Mitä jos keho ei enää taivu entisenlaisiin asentoihin?

Kehon ei tarvitsekaan taipua entisiin asentoihin. Vanhoja asentoja voi tuunata toimivammiksi ja etsiä rauhassa, ajan kanssa uusia. Pikkaisen kovempi alusta voi antaa kokeiluihin pehmeää patjaa paremmin tukea. Apuna voi käyttää myös tyynyjä ja pyyherullia esimerkiksi lantion, vyötärön tai polvitaipeiden alla.

Selkäliiton selkakanava.fi-sivuilta voi ladata oppaan, jossa on piirroskuvineen hyviä vinkkejä keholle armeliaista asennoista.

5. Lähteekö iäkkään nautinto eri kohdasta?

Nautintoa voi ja kannattaa hakea uusilla tavoilla ja uusista kohdista. Kumppanille kannattaa kertoa, että vaihdevuodet muuttavat naisen kehoa. Keho voi olla herkistynyt kosketukselle joissain kohdissa niin, että ennen hyvältä tuntunut kosketus voi tuntua jopa kipeältä.

Kumppanille kannattaa kertoa, että vaihdevuodet muuttavat naisen kehoa. Keho voi olla herkistynyt kosketukselle joissain kohdissa niin, että ennen hyvältä tuntunut kosketus voi tuntua jopa kipeältä.

Lantionpohjan lihasten treenaaminen ei estä vain virtsankarkailua. Se parantaa verenkiertoa ja aktivoi hermoja, mikä voi lisätä tuntoherkkyyttä. Treeni kannattaa tehdä ajatuksella ja vahvistaa siten yhteyttä omaan vulvaan eli ulkoisiin sukuelimiin ja vaginaan eli emättimeen.

6. Miten ikääntyvän naisen alapää kestää seksin?

Vaihdevuosissa limakalvot kuivuvat, ja kuivuminen voi pahentua iän karttuessa. Hoitamattomina kuivat limakalvot voivat ärsyyntyä ja rikkoutua. Limakalvojen kunnosta voi huolehtia apteekista ilman reseptiä saatavilla valmisteilla.

Liukaste tekee kosketuksesta miellyttävämpää. Jotta sitä ei tarvitse haeskella h-hetkellä, sen voi laittaa nättiin pumppupulloon yöpöydälle.

Omaa kehoa tulee kuunnella ja totella, jos se kertoo kaipaavansa hellävaraisempaa tai erilaista seksiä. Seksi voi olla paljon muutakin kuin perinteinen penis-vaginayhdyntä.

7. Voiko nainen tehdä jotain miehen erektion eteen?

Erektion voimakkuuteen vaikuttaa moni asia. Ihan aluksi kannattaa kysyä kumppanilta, millaisesta hyväilystä hän pitää. Voi olla, että hän toivoisi siihen lisää voimaa tai kestoa. Monesti mies kaipaa ymmärrystä, sillä erektion voimakkuus voi aiheuttaa hänelle suorituspaineita.

Jos kumppanilla on erektiohäiriö, häntä voi rohkaista lähtemään lääkäriin. Erektiohäi­riöön on lääkkeitä. Aika, jona ne alkavat vaikuttaa, vaihtelee eri valmisteilla. Odottelu­aika voi olla laatuaikaa, jolloin pari voi hieroa, sylitellä, pussailla tai vaikka katsella pornoa yhdessä.

Miehen erektiohäiriö ei tarkoita, että naisessa olisi jotain vika, tai että hän ei olisi tarpeeksi viehättävä.

Kumppanille kannattaa kertoa, että vaihdevuodet muuttavat naisen kehoa.

8. Millä ikääntyvä voi maustaa seksiään?

Samalla tavalla kuin lempiruoka tai lempimatkakohde voivat vaihtua, myös seksimieltymykset voivat muuttua elämänkokemuksen ja itsetuntemuksen kart­tuessa. Elämänkokemus voi kannustaa olemaan rohkea ja kokeilemaan uutta.

Kannattaa kurkistaa omien korvien väliin ja jakaa sieltä löytämiään aarteita kumppanin kanssa.

Seksiväline voi tehdä seksistä nautinnollisempaa. Jos nainen kaipaa apua kiihottumiseen, erilaiset klitoriskiihottimet voivat olla hyviä. Jos miehellä on vaikeuksia erektion keston kanssa, penisrengas voi auttaa.

9. Miten seksin saa sujumaan uuden kumppanin kanssa?

Uuden kumppanin kanssa eka kerta on eka kerta, vaikka itsellä tai molemmilla olisi paljonkin elämänkokemusta. Vaikka olisi kuinka innoissaan tahansa, voi jännittää, ja jännitys vaikuttaa sekä kehon toimintoihin että mieleen.

Armollisuus ja avoin keskustelu auttavat jännitykseen. Seksistä keskustelemisen voi aloittaa tunnustellen, kaikkea ei tarvitse puhua halki yhdessä yössä. Alussa kannattaa keskittyä tutustumaan kumppaniin ja auttaa häntä tutustumaan itseen.

10. Loppuuko seksi sairasteluun?

Vakava sairastuminen voi laittaa seksin tauolle tai muuttaa sitä, mutta ei vääjäämättä huonompaan suuntaan. Tapa toteuttaa seksiä sairastumisen jälkeen monesti muuttuu. Jotain jää pois, mutta jotain voi tulla tilalle.

Osa löytää itsestään sairastumisen jälkeen uutta rohkeutta kokeilla eri asioita, ja seksistä voi tulla vähemmän yhdyntäkeskeistä.

Asiantuntijana erityistason seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen. Elina käsittelee muun muassa ikääntyvien seksuaalisuutta Hormonihyrrä-podcastissaan, joka on ­Soundcloud-julkaisupalvelussa.

Juttu on julkaistu Anna-lehden numerossa 29/2020. 

Soitto tuli eräänä syyskuisena iltana. Hetki on jäänyt kirkkaana Johanna Lehtisen mieleen. Hän oli kotonaan Eurajoella katsomassa Salattuja elämiä, vaikka yleensä hän ei koskaan katso ohjelmaa.

Soittaja oli lääkäri Hyksin elinsiirto- ja maksakirurgian yksiköstä. Ensin lääkäri varmisti, että Johanna on ollut terveenä. Sitten hän kertoi, että nyt olisi haima ja munuainen valmiina.

Vaikka Johanna oli odottanut puhelua joka päivä puolen vuoden ajan, hänestä tuntui uskomattomalta, että nyt se sitten tapahtui.

Jännittyneenä Johanna ajoi Kela-taksilla Helsinkiin Meilahden sairaalaan. Siellä hänestä otettiin 28 näyteputkea verta ja keuhkokuva.

Kun Johanna tuli keuhko­kuvasta, hoitajalla oli hänelle huonoja uutisia. Haima oli paljastunut Johannalle sopimattomaksi aivan viime metreillä. Mitään elinsiirtoa ei tulisikaan.

Johannalle tehtiin ensimmäinen elinsiirto kolmekymppisenä

Teini-ikäisenä Johanna oli sairastunut tyypin 1 diabetekseen. Sairauteen liittyvä huono verensokeritasapaino ja korkea verenpaine rasittavat munuaisia ja saattavat aiheuttaa niiden vajaatoimintaa.

Näin kävi Johannalle.

Hän oli 35-vuotias, kun hänen munuaisensa eivät enää jaksaneet hoitaa tehtäviään. Niiden toimintaa korvaamaan tarvittiin dialyysihoitoa, jossa veri puhdistetaan kuona-aineista ja kertyneestä nesteestä.

– Ehdin olla dialyysissa vain yhden kesän, kun minulle jo soitettiin eräänä aamuna kuudelta, että älä syö, äläkä juo vaan tule tänne. Sinulle on löytynyt mu­nuainen.

Leikkaus meni hyvin. Mu­nuainen lähti toimimaan, eikä Johannalle tullut hylkimisreak­tioita. Hän pystyi pian palaamaan työpaikallaan.

Kun Johanna nyt vuosia myöhemmin muistelee noita aikoja, ei mieleen nouse mitään dramaattista. Kaikki oli ohi nopeasti, ja normaali arki palasi. Toki elinsiirto nosti pinnalle ajatuksen elämän rajallisuudesta. Johanna oli vielä nuori ja 13-vuo­tiaan pojan äiti.

– Mietin, pystynkö elämään siirteen kanssa. Entä kuinkahan kauan elin kestäisi? Pelkäsin myös, että joudun luopumaan työstäni sairaanhoitajana.

Johanna päätti, että kyllä munuainen ainakin 15 vuotta toimii. Sitten hän työnsi asian mielestään.

Munuaissiirre tuli tiensä päähän kestettyään 17 vuotta

Tutut oireet palasivat kolme vuotta sitten. Oli virtsaamisvaivoja ja turvotusta. Munuaisarvot kohosivat ja verensokeriarvot puolestaan laskivat niin, että monena aamuna Johanna jouduttiin kiidättämään ambulanssilla sairaalaan.

Munuaissiirre oli tullut tiensä päähän kestettyään 17 vuotta. Edessä olivat taas dialyysi­hoidot, joita alettiin tehdä sairaalassa viidesti viikossa. Johanna joutui jäämään sairaus­lomalle tehohoitajan työstään, koska dialyyseja ja työntekoa oli vaikea sovittaa yhteen.

– Minua hoidettiin vatsakalvodialyysilla, jossa vatsakalvo toimii keinomunuaisena. Hoidossa valutetaan vatsaonteloon katetrin avulla liuosta, joka puhdistaa elimistöä kuona-aineista. Kyllä lääketiede on ihmeellistä!

Katetrikohta kuitenkin tulehtui pahasti. Niinpä vatsakalvodialyysi päätettiin vaihtaa hemodialyysiin eli veriteitse tehtävään keinomunuaishoitoon. Siinä verta kierrätetään dialyysilaitteen kautta, jolloin veri puhdistuu laitteeseen liitetyn suodattimen avulla.

Johanna opetteli laitteen käytön, ja pian hän alkoi tehdä dialyysia omassa olohuoneessaan. Kotidialyysi helpotti elämää, kun enää ei tarvinnut joka päivä ajaa sairaalaan.

– Istuin liki päivittäin kahden kolmen tunnin ajan nojatuolissa ikkunan alla, ja laite raksutti vieressä. Katselin saippuasarjoja, neuloin tai luin. Onneksi koiramme Ziri on luonteeltaan rauhallinen. Hän ei leikkinyt letkujen kanssa vaan nukkui vieressäni.

– Haaveilin siitä, että kun dialyysi loppuu, menen saunaan ja otan mukaani paketin juustoa, ruisleivän ja litran piimää, Johanna Lehtinen kertoo. Hoitojen aikana seurana oli Ziri-koira.

Uusi elinsiirto parantaisi Johannan diabeteksesta

Mitä jos sinulle siirrettäisiin haima ja munuainen samalla kertaa? Lääkärin ehdotus yllätti Johannan, mutta hän vastasi heti, että ilman muuta. Yhdistettyjä haiman- ja munuaissiirtoja tehdään ykköstyypin diabetesta sairastaville, joilla on dialyysia vaativa munuaisten vajaatoiminta ja jotka todennäköisesti kestävät leikkauksen rasitukset.

Johannalle kerrottiin, että haimansiirron myötä hän luultavasti paranisi diabeteksesta.

– Se tuntui uskomattomalta, jopa hieman pelottavalta. Diabetes oli ollut osa minua 40 vuotta.

Huhtikuussa 2018 Johanna tutkittiin perusteellisesti ja hänet hyväksyttiin elinsiirto­jonoon.

Alkoi odotus.

– Soitto saattoi tulla milloin vain, joten kännykkä piti olla koko ajan mukana. Ja kaikkiin puheluihin piti vastata. Tuntemattomasta numerosta saattoi soittaa lehtimyyjä – tai yhtä hyvin se saattoi olla lääkäri tai elinsiirtokoordinaattori.

Elinsiirtoa odottaessaan Johanna joutui kokemaan pettymyksiä

Alussa Johanna oli iltaisin pettynyt, kun soittoa ei ollut tullut. Yöt hän nukkui huonosti. ”Helsinki-reppu” odotti pakattuna Turun-kodin eteisessä. Kun hetki koittaisi, hänen ei tarvitsisi kuin sujauttaa reppuun kännykkä ja laturi.

Sitten tuli se syyskuinen soitto, joka johti pettymykseen. Se oli Johannalle tiukka paikka. Hän nukkui yön sairaalassa, nousi aamulla junaan ja itki koko kotimatkan.

Marraskuussa tuli uusi soitto. Johanna kiirehti taas malttamattomana Helsinkiin. Kävi samoin kuin ensimmäisellä kerralla: luovuttajan haima ei sopinut hänelle.

Ja sama taas tammikuussa.

Aina uudestaan Johannan piti koota itsensä. Lääkärit kuitenkin vakuuttivat, että kyllä sopivat elimet vielä löydetään.

Haaveena sauna, juusto, ruisleipä ja piimä

Elämä roikkui välitilassa, ja dialyysi rajoitti arkea. Silti Johannan mieliala pysyi hyvänä. Sairaanhoitajan koulutus auttoi häntä suhtautumaan tilanteeseen realistisesti. Häntä auttoivat myös keskustelut avomiehen, pojan, siskon ja veljen kanssa.

– Toki minua pelotti, että entä jos odottaminen ja dialyysi vain jatkuvat ja jatkuvat. Ikänikin mietitytti, sillä leikkauksen riskit nousevat 55 ikävuoden jälkeen.

Vaikka dialyysilaitteen kanssa olisi voinut matkustaa, Johanna ei halunnut ottaa riskiä, että soitto tulisi juuri silloin, kun hän olisi reissussa. Siksi hän ei uskaltanut miehensä kanssa lähteä kotoaan edes risteilylle.

”Pelotti, että entä jos odottaminen vain jatkuu ja jatkuu. Ikänikin mietitytti, sillä leikkauksen riskit nousevat 55 ikävuoden jälkeen.”

Elämää rajoitti myös tiukka ruokavalio, jota dialyysin aikana oli noudatettava. Muun muassa maitotuotteet ja ruisleipä olivat kiellettyjä niiden sisältämän fosforin takia. Saunaankaan Johanna ei voinut mennä kanyylin vuoksi.

– Haaveilin, että kun dialyysi loppuu, menen saunaan ja otan mukaani paketin juustoa, ruisleivän ja litran piimää.

Odotus palkittiin viimein – elinsiirto oli todella edessä

Kännykkä hälytti viime vuoden maaliskuussa, kun Johanna oli kaupassa ostamassa kala-aterian aineksia. Hän laittoi korin maahan ja kaivoi kännykän taskustaan.

Lääkäri soitti: sopivat elinsiirteet olivat löytyneet. Johanna kiirehti kotiin, nappasi Helsinki-reppunsa, tilasi Kela-taksin ja opasti tottuneesti taksikuskia matkalla Meilahteen. Hänestä otettiin verikokeita ja keuhko­kuva, ja hän kävi dialyysissa vielä viimeisen kerran.

Sitten kirurgi tuli ilmoittamaan, että elinsiirto tehdään.

– Vihdoin tärppäsi. Silloin minua alkoi jännittää.

Johannalle siirrettiin haima ja munuainen, jotka oli saatu aivokuolleelta luovuttajalta. Dialyysin aloittamisesta oli kulunut 16 kuukautta.

– Loppujen lopuksi pääsin elinsiirtoon nopeasti. Jotkut joutuvat olemaan jonossa useita vuosia.

Johanna muistaa, miten hän katsoi leikkaussalin kelloa, joka näytti kahta minuuttia vaille kuutta illalla. Seuraavan kerran hän avasi silmänsä aamulla.

Viisi ja puoli tuntia kestäneessä leikkauksessa haima- ja munuaissiirteiden laskimot ja valtimot liitettiin Johannan suoniin. Vanha haima jäi hoitamaan ruoan­sulatusta, uusi haima ryhtyi hoitamaan sekä ruoansulatusta että insuliinituotantoa. Käytöstä poistetut elimet jätettiin sijoilleen kutistumaan.

– Vatsani oli kipeä, ja olin todella väsynyt, mutta kohta fysioterapeutti oli jo sänkyni vieressä patistamassa minua jalkeille.

Elinsiirto onnistui: Johanna on nyt paremmassa kunnossa kuin aikoihin

Dialyysi jäi pois, ja uuden haiman myötä Johanna parani diabeteksesta.

– Yhtäkkiä sain syödä mitä vain. Kun minulle leikkauksen jälkeen tuotiin sairaalassa jälkiruoaksi pullaa, ihmettelin silmät pyöreinä, että kuinka minulle nyt tuollaista!

Muutaman viikon kuluttua leikkauk­sesta Johanna pääsi kotiin kuntoutumaan. Elinsiirrosta eivät muistuta enää kuin arpi vatsassa ja hylkimisenestolääke, jota Johanna joutuu syömään lopun elämänsä. Johanna on nyt paremmassa kunnossa kuin pitkään aikaan.

– Totta kai toivon uusien varaosien kestävän aina ja iankaikkisesti. Mutta koskaan ei voi tietää, kestävätkö ne, vai joudunko uudestaan dialyysiin.

Kiitollisuus on tunteista päällimmäisenä.

– Tunnen suurta kiitollisuutta elintenluovuttajaa ja hänen omaisiaan kohtaan. En kuitenkaan sen enempää pohdiskele asiaa enkä sitä, kuka luovuttaja on ollut. Haima ja munuainen ovat nyt minun varaosiani, Johanna sanoo.

– Olen kiitollinen myös suomalaiselle terveydenhuollolle ja minua hoitaneille lääkäreille ja hoitajille. Jos me asuisimme vaikkapa Yhdysvalloissa, ei minulla olisi koskaan ollut tällaisia mahdollisuuksia.

Aiemmin elinten luovuttamiseen tarvittiin lupa omaisilta, ellei luovuttajalla ollut elinluovutuskorttia. Vuonna 2010 laki muuttui. Nyt oletetaan, että elinsiirtoon sopiva vainaja on suostunut elintensä luovutukseen, ellei hän ole sitä elinaikanaan kieltänyt.

– Kannustan kaikkia hankkimaan elinluovutuskortin, sillä se tuo oman tahdon selkeästi esille. Ihminen ei elimiään enää kuolemansa jälkeen tarvitse, mutta ne voivat pelastaa jonkun toisen elämän.

Kaipuu työelämään on kova

Sairauslomalla Johanna on edelleen, vaikka kuntonsa puolesta hän pystyisi aloittamaan työkokeilun omalla työpaikallaan Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla. Sairauslomaa on jatkettu toistaiseksi syyskuun loppuun asti koronan aiheuttaman uhan vuoksi.

– Odotan töihin paluuta, sen mukanaan tuomia sosiaalisia suhteita ja palkkaa. Olen ollut niin pitkään sairauslomalla – joulukuusta 2017 asti – että tuloni ovat tippuneet melkein puoleen.

Johanna on sitä mieltä, ettei hän ole joutunut luopumaan paljosta sairastamisensa vuoksi. Ainut asia, jota hän on kaivannut, on työ. Johanna ei ole esimerkiksi haaveillut pitkistä ulkomaanmatkoista, vaan hänelle riittää se, että hän pääsee mökille Mynämäelle. Siellä hän on onnellisimmillaan.

– Kesäisin aivan parasta ovat pitkät rauhalliset aamut. Menen pyjama päällä pihakeinuun ja juon aamukahvia. Eikä minun tarvitse tehdä mitään, mitä en halua.

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 29/2020

Lue lisää:

Kategoriasta Ihmiset

Poliisina toiminut Annukka Cederlöf muutti maalle ja irtisanoutui: ”Haluan toteuttaa haaveitani nyt, koska huomenna voi olla myöhäistä”

Siirry lukemaan artikkelia, Poliisina toiminut Annukka Cederlöf muutti maalle ja irtisanoutui: ”Haluan toteuttaa haaveitani nyt, koska huomenna voi olla myöhäistä”

Kategoriasta Ihmissuhteet

Avustajasuhde muuttui rakkaussuhteeksi, ja Katri Niemen elämän suunta vaihtui täysin: ”Ilman Karia olisin jäänyt onnettomaan elämään”

Siirry lukemaan artikkelia, Avustajasuhde muuttui rakkaussuhteeksi, ja Katri Niemen elämän suunta vaihtui täysin: ”Ilman Karia olisin jäänyt onnettomaan elämään”

Kategoriasta Itsetuntemus

Oudot oireet olivatkin työuupumusta – lopulta Riitta Mähönen, 49, irtisanoutui

Siirry lukemaan artikkelia, Oudot oireet olivatkin työuupumusta – lopulta Riitta Mähönen, 49, irtisanoutui

Kategoriasta Ihmiset

Sairaanhoitaja Sanna Autio katosi vuosiksi päihdekierteeseen ja menetti hoitajalupansa: ”Kipulääke oli rakkaani, joka meni kaiken edelle”

Siirry lukemaan artikkelia, Sairaanhoitaja Sanna Autio katosi vuosiksi päihdekierteeseen ja menetti hoitajalupansa: ”Kipulääke oli rakkaani, joka meni kaiken edelle”

Kategoriasta Itsetuntemus

Krooninen kipu vei Annen, 50, elämänhalun: ”Onneksi en onnistunut itsemurha-aikeissani”

Siirry lukemaan artikkelia, Krooninen kipu vei Annen, 50, elämänhalun: ”Onneksi en onnistunut itsemurha-aikeissani”

Kategoriasta Ihmiset

Lääkäri Joonas Tolvanen löysi nuorena Shaolin kung-fun ja mielentyyneyden, jotka auttavat koronakriisissä: ”Olosuhteisiin ei voi vaikuttaa, mutta omaan suhtautumiseensa voi”

Siirry lukemaan artikkelia, Lääkäri Joonas Tolvanen löysi nuorena Shaolin kung-fun ja mielentyyneyden, jotka auttavat koronakriisissä: ”Olosuhteisiin ei voi vaikuttaa, mutta omaan suhtautumiseensa voi”

Olen ollut aina hyväkuntoinen, hoikka, liikuntaa harrastava, aikaani seuraava nainen. Pohtimatta tässä yhteydessä sukupuolten välistä suurta rakenteellista epätasa-­arvoa, olen kokenut itseni jopa aika tasavertaiseksi kohtaamieni miesten rinnalla. Vaihdevuosia en juuri ajatellut etukäteen. Kuvittelin naiivisti, että kaltaiseni reipas ihminen hakee apua, jos oireet ilmaantuvat. Ehkä olin myös lapsellinen ja pöhkö, ihanteiden sokaisema: ajattelin, etten anna itseni vanheta.

Istuin lentokoneessa matkalla perheen kanssa kesälomalle, kun ensimmäinen kuuma aalto tuli. Se oli ensimmäinen merkki menopaussin alkamisesta ja niin vahva, uusi fyysinen kokemus, etten todellakaan jäänyt epätietoiseksi siitä, mitä juuri oli tapahtunut. Täytin tuona kesänä 52.

Yleisesti arvioidaan, että yli 80 prosenttia naisista kokee jonkinlaisia vaihdevuosioireita. Hikoilua ja kuumia aaltoja tunnistaa heistä yli 60 prosenttia. Psykologisia ongelmia, joihin lasketaan myös univaikeudet, arvioidaan olevan hieman alle puolella. Limakalvojen kuivumisesta ja esimerkiksi virtsankarkailusta kärsii noin 35 prosenttia. Somaattiset oireet eli kipu ja nivelten kolotus vaivaavat viidennestä oireilevista naisista.

Tähän nähden on häkellyttävää, mitä minulle seuraavina vuosina tapahtui.

Lue myös:

Kategoriasta Hyvinvointi

Nämä asiat naisen kehossa tapahtuvat vaihdevuosien alettua

Siirry lukemaan artikkelia, Nämä asiat naisen kehossa tapahtuvat vaihdevuosien alettua

Kategoriasta Terveys

Yöhikoilu vaivaa etenkin vaihdevuosien aikana – lääkäri kertoo, milloin siitä kannattaa huolestua

Siirry lukemaan artikkelia, Yöhikoilu vaivaa etenkin vaihdevuosien aikana – lääkäri kertoo, milloin siitä kannattaa huolestua

Kategoriasta Terveys

Nainen, mietitkö milloin vaihdevuotesi alkavat? Näin voit sitä selvittää

Siirry lukemaan artikkelia, Nainen, mietitkö milloin vaihdevuotesi alkavat? Näin voit sitä selvittää

Hormonikorvaushoito paransi elämänlaatua hetkellisesti

Kuumat aallot jatkuivat jo saman lomamatkan aikana. Kesän mittaan tajusin, että pääni pakahtuu. Olin surullinen, tuskainen ja ahdistunut. Jo siihen mennessä olin ymmärtänyt, etten enää ollut nuori nainen, mutta olin jäänyt jonkinlaiseen iättömyyden hyvään välitilaan. Nyt minua puskettiin seuraavaan vaiheeseen, johon en halunnut siirtyä. Tunsin olevani hukassa. Pelkäsin.

Syksyllä hakeuduin gynekologille. Sain ensimmäisen satsin hormonikorvaushoitoa. Inhosin pieniä laastarilappuja alavatsallani. Minusta ne olivat suttuisia ja epäseksikkäitä.

Elämänlaatuni kuitenkin parani. Mieleni oli tuskattomampi.

Kuukautiseni olivat loppuneet. Nyt alkoi ilmaantua epämääräistä, jatkuvaa verenvuotoa. Seuraavat kaksi vuotta juoksin gynekologilla. Sain aina uuden yhdistelmän hormoneja joko vuodon lopettamiseksi tai sen rytmittämiseksi, mutta aina jatkuva vuoto alkoi uudelleen. Kun gynekologi ehdotti hormonikierukkaa, en enää jaksanut uskoa sen auttavan. Annoin periksi. Lopetin hormonikorvaushoidon. Vuodot loppuivat. Siitä lähtien olen ollut luomusti vanheneva nainen.

Jatkuva gynekologilla käyminen vaihdevuosioireiden takia voi tehdä olon epätoivoiseksi.

Kun vaihdevuodet piinaavat – vältä nämä kolme virhettä

Jokin aika sitten löysin vanhasta muistikirjasta kirjoittamani lauseen: ”Vuoto loppui, nyt on elämäkin loppua.”

Hormonikorvaushoito oli helpottanut vaihdevuosien aiheuttamia mielialaongelmiani. Luomuna ne palasivat. Nukuin huonosti. Tunsin hukanneeni itseni. En luottanut enää osaamiseeni. Olin valmis antamaan periksi kenen tahansa edessä. Parisuhteeni kärsi, sillä en kokenut itseäni haluttavaksi.

Jälkeenpäin on helppo osoittaa kolme omaa virhettäni: 1. Minun olisi pitänyt hakea apua mieleni ongelmiin. Sen sijaan olen käyttänyt paljon voimia omaan terapoimiseeni näyttääkseni itselleni, että olen se vahva ihminen, joksi itseni nuorempana tunsin. 2. Olisi kannattanut vielä kokeilla hormonikierukkaa. En ole tavannut ainuttakaan gynekologia, joka myöntäisi, ettei hormonikorvaushoito auttaisi vaihdevuosioireisiin. 3. Ensimmäisen kuuman aallon jälkeen minun olisi pitänyt joka kerran missä tahansa lääkärissä käydessäni huutaa lujaa jo ovelta, että minulla on vaihdevuodet! Kun hain terveyskeskuslääkäriltä apua unettomuuteen, vastavalmistunut naislääkäri kieltäytyi kirjoittamasta nukahtamislääkkeen reseptiä. Toivon hänelle rankkoja vaihdevuosia. Eipä silti: kukaan lääkäri ei ole koskaan sanonut minulle, että hei, sinähän olet vaihdevuosissa, tämä ja tämä oireesi saattaa johtua siitä.

Vaihdevuodet vaietaan pois

Väitän, että nykysysteemissä vaihdevuodet vaietaan pois. Meillä on kummallinen, perusteeton usko siihen, että oireita osataan hoitaa tehokkaasti ja että itsestään huolehtiva, moderni nainen toki hoitaa itsensä oireettomaksi.

Asia on markkinoitu niin onnistuneesti, että oirehtiva nainen mieluummin vaikenee kuin tunnustaa, ettei saa apua. Vaihdevuosista ei voi kertoa kärsivänsä. Se olisi säälittävää mummoutta ja merkitsisi heti itsensä vajavaiseksi tunnustamista. Se toisi ongelmia työelämässä, jossa jo pelkkä 50 vuoden ikä vaikeuttaa usein sekä miesten että naisten mahdollisuuksia.

”Meillä on kummallinen, perusteeton usko siihen, että itsestään huolehtiva, moderni nainen toki hoitaa itsensä oireettomaksi.”

Koska naisia on aina tutkittu tieteessä vähemmän kuin miehiä, vaihdevuosista on yllättävän vähän tutkimuksia. Olemassa olevat tiedot ovat usein keskenään ristiriitaisia.

Ei tiedetä, miksi toiset naiset kokevat paljon vaihdevuosioireita, toiset eivät juuri ollenkaan. Epäselvää on myös se, miksi joku kärsii vain yhdestä oireesta, toinen monista. Hyvän fyysisen kunnon ja terveellisen ravinnon merkityksestä puhutaan paljon, mutta varmasti ei tiedetä, vähentävätkö ne oireita. Hyvä kunto auttaa ehkä vain sietämään niitä, eikä yhdenkään ruoka-aineen ole todistettu helpottavan oireita. Kohtuullisen varmaa on, että tupakointi ja ylipaino lisäävät oireita. Selkeästi näyttää myös siltä, että oireet pahenevat vaihdevuosien edetessä ja kestävät vuosia kuukautisten loppumisen jälkeen. Myöhemmin ne vähitellen helpottavat. Vaihdevuodet voivat kestää hyvinkin kymmenen vuotta.

Fysiologiasta tiedetään, että naisen lihasmassa alkaa kadota vaihdevuosissa. Samaan aikaan rasvan määrä kehossa lisääntyy. Hormonikorvaushoito näyttää pitävän lihasmassaa yllä, ja sillä todennäköisesti voidaan vaikuttaa siihen, mihin kohtaan elimistössä rasva asettuu. Liikunta hidastaa lihasmassan katoamista. Myös psyykkisiin ongelmiin tarjotaan useimmiten avuksi liikuntaa. Estrogeenihoito auttaa univaikeuksiin ja mielialaongelmiin, mutta psyykkisten oireiden yh­teys estrogeenin puutteeseen on epäselvä. Psyykkisiä oireitaan valittavan, vaihdevuosissa olevan naisen on syytä varautua siihen, että lääkärikin esittää ongelmien johtuvan jostakin muusta kuin vaihdevuosista. Siinä sitten mietit, että miten epävakaa olet aina ollut.

Naisia ei valmisteta kohtaamaan vaihdevuosia

En väitä, etteikö kukaan ystävistäni olisi jakanut kanssani vaihdevuosien tuskaa tai ymmärtänyt, mitä koin, kun olin syvimmissä syövereissä. Siitä huolimatta ihmettelen, miten vähän olen puhunut vaihdevuosista naisten kesken.

Naisia ei ainakaan valmisteta kohtaamaan niitä. Tein testin: Kysyin muutamalta nuoremmalta naiselta, tuntevatko he vaihdevuosioireista kärsineitä naisia. Kukaan ei tuntenut ketään. Itse muistan äitini lihoneen alle 50-vuotiaana. Entinen voimistelija ei jaksanut kävellä, koska jalat turposivat. Sitten hän aloitti hormonikorvaushoidon ja näytti 50-vuotispäivillään 30-vuotiaalta. Asiasta ei puhuttu.

Ikäisteni ystävien kesken olen ollut huomaavinani koko asiasta kiusaantumista. Ne, joilla ei ole oireita, eivät halua tulla niistä muistutetuiksikaan. Välillä luulen, että oireita salataan. Joskus olen kuullut jonkun hehkuttavan, ettei hän tiedä vaihdevuosista mitään. Siinä on ollut voiton maku. Taidan olla tuttavapiirissäni ainut, joka on oksentanut koko kauheuden toisten eteen.

– Näistä asioista pitäisi puhua paljon enemmän, sanoo työkaveri, jonka uniongelmat osoittautuivat yllättäen vaihdevuosioireiksi.

Olen samaa mieltä, sillä vaihdevuodet eivät ole kadonneet minnekään. Tyttöjen kuukautisten alkamisikä on aikaistunut, keski-iän määritelmä karkaa koko ajan kauemmaksi, 70-vuotiaat ovat hyvässä kunnossa ja vasta 80-vuotiaana ihmiset alkavat tuntea itsensä vanhuksiksi. Siitä huolimatta vaihdevuodet tulevat ja menopaussi alkaa naisilla juuri siinä iässä kuin aina ennenkin.

Ja kun vaihdevuodet ovat ohi, se ei merkitse paluuta johonkin entiseen. Sitten on vain taas jotakin muuta.

Asiantuntija: Akatemiatutkija Eija Laakkonen, Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto. Jutun kirjoittaja on nyt 59-vuotias.

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 30/2020.

Lue lisää:

Kategoriasta Julkkikset

Näyttelijä Susanna Haavisto: ”Vaihdevuosien aikana opin kuuntelemaan itseäni paremmin”

Siirry lukemaan artikkelia, Näyttelijä Susanna Haavisto: ”Vaihdevuosien aikana opin kuuntelemaan itseäni paremmin”

Kategoriasta Julkkikset

Mari Rantasila ei anna menopaussin rajoittaa itseään: ”Eivät vaihdevuodet tarkoita sitä, että pitäisi kadota tapettiin”

Siirry lukemaan artikkelia, Mari Rantasila ei anna menopaussin rajoittaa itseään: ”Eivät vaihdevuodet tarkoita sitä, että pitäisi kadota tapettiin”

Kategoriasta Julkkikset

Henkisen romahduksen läpikäynyt, rajuista vaihdevuosioireista kärsinyt Katariina Souri: ”Tänä päivänä tiedän, kuka olen”

Siirry lukemaan artikkelia, Henkisen romahduksen läpikäynyt, rajuista vaihdevuosioireista kärsinyt Katariina Souri: ”Tänä päivänä tiedän, kuka olen”

Unettomuuden taustalla voi olla erilaisia syitä, kuten stressiä, ahdistusta tai liiallista alkoholin käyttöä. Oli unettomuuden syy mikä tahansa, se ilmenee aina siten, että ihmisellä on ylivireystila.

Ylivireystila tarkoittaa sitä, että autonomiseen hermostoon kuuluva sympaattinen hermosto on reaktiivinen ja ylivirittynyt. Sydän saattaa hakata, verenpaine kohota ja ajatuksia vilistä mielessä. On levoton olo, eikä uni maistu. Harmillinen juttu on se, että ylivireystilaa ei saa pelkällä tahdon voimalla pois päältä.

– Unettomuushäiriö on sairausasteinen tila, ja unettomuus on yksi sen oireista. Unettomuus on ei-elimellinen psykofysiologinen ylivireystila, jota ylläpitävät viime kädessä oma toimintatapa ja ajattelumalli.  Vain muuttamalla omaa toimintaamme ja ajatteluamme, voimme vähitellen onnistua purkamaan ylivireystilan. Mitään muuta tietä ei ole,  sanoo sairaanhoitaja ja Helsingin Uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi.

Ylivireystila näkyy käytöksessäsi

Unettomuudesta kärsivän ylivireystila on sekä toiminnallista että kognitiivista. Toiminnalliseen ylivireyteen kuuluu esimerkiksi se, että unettomuus ehdollistuu vuoteessa.  Jos on tullut tavaksi valvoa sängyssä pitkään, keho ehdollistuu yhdistämään valveen ja vuoteen. Tämän takia unettomuudesta kärsivän on ihan ensimmäiseksi karsittava vuoteessa valvomista. Tämä on unettomuuden hoidon ensimmäisiä toimenpiteitä.

– Ei saa mennä vuoteeseen odottamaan unta. Ja yöllisen heräämisen yhteydessä pitää pyrkiä poistumaan vuoteesta, jos uni ei ole tullut puoleen tuntiin. Jos asuu pienessä yksiössä, jossa ei ole tilaa sohvalle, niin voi vaikka siirtää tyynyn jalkopäähän. Tärkeintä on tehdä jonkinlainen kehollinen muutos.

Itseään on hyvä myös kuunnella. Yleensä ihmiset tunnistavatkin hyvin ylivireystilansa, ja silloin kannattaa suosiolla nousta sängystä.

– Kyllä sen huomaa, jos sydän hakkaa ja verenpaine nousee, Huutoniemi sanoo.

Ylivireystila on helppo tunnistaa: syke kohoaa, verenpaine nousee ja ajatukset vilistävät mielessä. On levoton olo, eikä uni tule.

Kiihtyneet ajatukset ruokkivat ylivireystilaa

Kognitiivisen ylivireystilan purkaminen liittyy puolestaan omien ajatustensa muuttamiseen.

– Unettomuuteen liittyy se, että ajattelumalli kapeutuu. Tätä voi verrata kroonisesta kivusta kärsivän ajatteluun, kun alkaa keskittää kaiken ajattelunsa ja huomionsa vaivaansa, Huutoniemi sanoo.

Kapeutunut ajattelu on unettomalla esimerkiksi tällaista: seuraavaa työpäivä tai unettomuudesta mahdollisesti koituvat terveyshaitat alkavat stressata. Yön pimeinä tunteina ehtii pyöritellä mielessään kaikkea sitä, mitä on ehtinyt lukea unettomuuden aiheuttamista riskeistä: apua, saan Alzheimerin, aivoni eivät huuhtoudu, kuona-aineet kertyvät, terveyteni tuhoutuu, tämä on katastrofi!

Kiihtyneet ajatukset vain ruokkivat ylivireystilaa. Hengitys tihenee, sydän alkaa hakata nopeammin ja verenpaine nousee.

–  Unettomuudesta kärsivän sympaattinen hermosto reagoi herkästi. Kun mieleen tulee epämiellyttävä ajatus, se aktivoi saman tien fysiologiset toiminnot. Ylivireyden kehä on valmis.

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Moni yrittää parantaa unen laatuaan mittauslaitteiden avulla, mutta ilmiöön liittyy ongelma

Siirry lukemaan artikkelia, Moni yrittää parantaa unen laatuaan mittauslaitteiden avulla, mutta ilmiöön liittyy ongelma

Kategoriasta Hyvinvointi

Joko tunnet huolihetken? Näppärä konsti auttaa unetonta saamaan unenpäästä kiinni

Siirry lukemaan artikkelia, Joko tunnet huolihetken? Näppärä konsti auttaa unetonta saamaan unenpäästä kiinni

Kategoriasta Terveys

Apu unettomuuteen löytyi aikuisten unikoulusta

Siirry lukemaan artikkelia, Apu unettomuuteen löytyi aikuisten unikoulusta

Ylivireystilan taustalla käsittelemättömiä tunteita

Onneksi vaikeaakin unettomuutta ja ylivireystilaa osataan hoitaa. Mutta se vaatii aikaa, eikä ihmetemppuja ole olemassa.

Erilaisiin huoliajatuksiin olisi hyvä opetella ottamaan etäisyyttä.

– Pitäisi oppia ymmärtämään, että ajatus ei ole tosiasia. Ajatus on vain minun tulkintani ja mielipiteeni.

Unettomuuden ja ylivireystilan taustalla voi olla myös käsittelemättömiä tunteita. Elämässä on saattanut tulla takapakkia, mutta uneton on yrittänyt vain olla ajattelematta asiaa. Tai sitten hän on jumittunut johonkin ikävään kokemukseen, eikä pääse henkisesti eteenpäin.

– Jos lakaisee asioita maton alle, ne eivät ratkea siellä vaan ovat aiheuttamassa ylivireystilaa. Sitten ne pullahtavat illalla tai yöllä mieleen, kun on rentoutunut.

Kroonistuneeseen unettomuuteen liittyy usein se, että ihminen ei enää tunnista siihen liittyviä ajatuksia. Hän vain herää, ilman syytä. Niinpä unettomuuden hoito alkaa usein siitä, että unettomuuteen liittyviä asioita opitaan tunnistamaan. Mitkä asiat mielessä oikein pyörivät? Tätä ajattelutyötä tehdään vain päivisin; yöllä valvoessa yritetään vain rentoutua ja hengitellä tasaisesti, jotta sympaattinen hermosto rauhoittuisi.

– Asian jäsentäminen ja käsitteleminen on eri asia kuin sen märehtiminen. Ja sen sijaan että harmittelee, miksi olen saanut takapakkia, voi yrittää ottaa tapahtumiin etäisyyttä. Mitä voin tehdä asialle? Jos en voi tehdä mitään, niin miten voisin hyväksyä tämän tosiasian?

–  Ihmisillä on vaihtelevasti niin sanottuja metakognitiivisia taitoja eli kykyä käsitellä omia ajatuksia. Mutta unettomuuden hoidossa niitä tarvitaan, Huutoniemi sanoo.

Lue lisää:

Kategoriasta Terveys

Iltaihminen, kärsitkö väsymyksestä tai unettomuudesta? 8 vinkkiä parempaan uneen

Siirry lukemaan artikkelia, Iltaihminen, kärsitkö väsymyksestä tai unettomuudesta? 8 vinkkiä parempaan uneen

Kategoriasta Julkkikset

Unettomuudesta koko elämänsä kärsinyt näyttelijä Henna Tanskanen: ”Olen ollut niin väsynyt, etten ole jaksanut voidella leipää”

Siirry lukemaan artikkelia, Unettomuudesta koko elämänsä kärsinyt näyttelijä Henna Tanskanen: ”Olen ollut niin väsynyt, etten ole jaksanut voidella leipää”

Kategoriasta Terveys

Unettomuudesta kärsivä toimittaja Leeni Peltonen väsyi valvomaan

Siirry lukemaan artikkelia, Unettomuudesta kärsivä toimittaja Leeni Peltonen väsyi valvomaan

Lonkankoukistajien tehtävänä on nimensä mukaisesti koukistaa lonkkaa ja tuoda polvea lähemmäs rintakehää. Lisäksi ne osallistuvat lonkan ulkokiertoon. Usein lonkankoukistajilla tarkoitetaan lanne- ja suoliluulihaksen muodostamaa kokonaisuutta. Niiden lisäksi lonkan koukistamiseen osallistuu kuitenkin alaraajan lihaksista myös suora reisilihas, leveä peitinkalvon jännittäjälihas ja räätälinlihas.

Runsas istuminen ja yksipuolinen harjoittelu jäykistävät mutta saattavat myös laiskistaa lonkankoukistajia. Harjoittelussa lonkkaa koukistavien ja ojentavien liikkeiden tulisi olla tasapainossa. Lonkkaa koukistavien lihasten vastapareina työskentelee takapuolella pakaran ja takareiden lihakset. Lonkankoukistajista aiheutuvat ongelmat voivat heijastua ympäri kehoa.

Jos olet tähän asti hoitanut lonkankoukistajiasi pelkästään venyttelemällä, testaa alla olevien testiliikkeen avulla, ovatko lonkankoukistajasi oikeastaan enemmän jäykät vai heikot.

Onko sinulla kireät lonkankoukistajat? Testaa!

Istu pöydän päälle ja käy selinmakuulle siten, että lantio jää lähelle reunaa. Halaa toinen jalka koukussa lähelle rintakehää ja anna vapaan jalan tippua alas rentona. Pyri pitämään selkä neutraalissa asennossa vatsalihasten avulla.

Optimaalisessa asennossa reiden tulisi olla suorassa ja vähintään samassa tasossa kuin pöydän tai jopa hieman alle. Säären tulisi olla mahdollisimman pystysuorassa. Pyydä ystävääsi katsomaan sinun asentoasi ylhäältä ja sivulta. Jos lonkankoukistajissasi on kireyttä, polvi nousee ylös ja reisi jää vaakatasoa jopa ylemmäksi.

Jos säären kulma ei yllä 90 asteeseen, kireys johtuu etureidestäsi. Jos vapaana olevan jalan polvi aukeaa sivulle ja reisi ohjautuu ulos, kireys johtuu leveästä peitinkalvosta tai sen jännittäjälihaksesta.

Jos lonkankoukistajasi ovat testin perusteella kireät, voit aloittaa niiden liikkuvuusharjoittelun tämän ohjelman avulla.

Entäpä vaivaako sinua heikot lonkankoukistajat? Testaa sekin

Käy seisomaan kapeahkoon haara-asentoon. Nosta toinen jalka koukussa niin ylös kuin mahdollista. Pyri pitämään jalka ylhäällä noin 10-15 sekuntia. Kun lonkankoukistajissa on riittävästi voimaa, polvi pysyy koukistettuna lantion yläpuolella määrätyn ajan.

Jos jalkasi ei pysy lantion yläpuolella riittävän kauan, voit aloittaa lonkankoukistajien vahvistamisen alla olevien harjoitteiden avulla. Valitse sopiva variaatio lähtötasosi mukaan.

Lonkankoukistajat vahvemmiksi – 3 liikkeen treeni

1. Istumaannousu jalat tuettuna

Tue jalkasi esimerkiksi puolapuihin tai kotona sohvan alle. Käy istuma-asentoon ja tuo kädet ylös kohti kattoa. Jarruta alas selkä pyöreänä nikama kerrallaan. Pidä kädet ylhäällä ja kurkota liikkeen aikana kohti kattoa. Anna alhaalla lapaluiden alakärkien koskettaa lattiaa. Nouse sen jälkeen lihasten avulla ylös istumaan. Jos kaipaat helpotusta liikkeeseen, avusta käsillä reisistä kiinni pitämällä. Älä kuitenkaan heijaa ylös.

2. Kuminauhaliike selinmakuulla

Ota pieni kuminauha ja laita se jalkoihin. Käy sen jälkeen selinmakuulle ja ojenna jalat suoraksi. Tiivistä vatsa. Koukista toinen polvi kohti rintakehää ja pidä hetki. Työnnä samaan aikaan suoraa jalkaa vastakkaiseen suuntaan. Muista että polven tulee pysyä lantion yläpuolella. Lisää vastusta saat pidentämällä pitoaikaa ja kuminauhan vastusta.

3. Jalkojen nosto roikunnassa

Ota tiukka ote tangosta ja nosta jalat ilmaan. Koukista polvet ylös mahdollisimman lähelle rintakehää. Pidä polvet lantion yläpuolella niin kauan kuin jaksat. Kasvata aikaa kunnon kasvaessa.

Kun lonkankoukistajissa on riittävästi voimaa, polvi pysyy koukistettuna lantion yläpuolella määrätyn ajan ilman käsillä tukemista.

Lähteet: Ttm, FM, FAF Personal Trainer Päivi Pelkonen, YouTube, YouTube, NHA, Super-sets, Thesus

Lue lisää:

Kategoriasta Liikunta

Selkäkipujen ja huonon ryhdin syynä kireät lonkankoukistajat? 5 tehokkaasti avaavaa liikettä

Siirry lukemaan artikkelia, Selkäkipujen ja huonon ryhdin syynä kireät lonkankoukistajat? 5 tehokkaasti avaavaa liikettä

Kategoriasta Hyvinvointi

Selkä jumissa, kiristääkö rintarankaa tai lonkankoukistajia? 8 tehokasta täsmärentoutusta eri vaivoihin

Siirry lukemaan artikkelia, Selkä jumissa, kiristääkö rintarankaa tai lonkankoukistajia? 8 tehokasta täsmärentoutusta eri vaivoihin

Kategoriasta Liikunta

Onko sinulla riittävän hyvä lihaskunto? Testaa helposti kotona

Siirry lukemaan artikkelia, Onko sinulla riittävän hyvä lihaskunto? Testaa helposti kotona

Kysyimme asiantuntijalta 10 kysymystä jalkaterän ongelmista:

1. Miltä jalkaterän kuuluisi näyttää ja tuntua?

Tärkeintä on, ettei jalassa ole oireita – että jalka liikkuu hyvin, sitä pystyy ojentamaan ja koukistamaan ja että pystyy liikuttelemaan varpaitaan.

Jalkojen tulisi olla keskenään melko symmetriset. Seisoma-asennossa varpaiden pitäisi olla rennot ja suorat, samoin kantapäiden. Vartalon painon tulisi jakautua seistessä kolmelle pisteelle: pääpainon tulisi asettua kannoille, lisäksi painoa pitäisi kohdistua isovarpaalle ja toisaalta pikkuvarpaan kohdalle. Painopisteiden avulla rakentuu myös polvelle ja lonkalle mahdollisimman hyvä asento.

2. Mitä seuraa siitä, jos jalkaterä ei toimi niin kuin pitäisi?

Keho kompensoi aina jalkaterän liikehäiriöitä. Tällöin voi ilmetä ongelmia vaikkapa polvessa. Keho ei reagoi ongelmaan heti kivun tunteella, vaan kipu voi ilmaantua vasta pitkän ajan kuluttua. Esimerkiksi nilkan jäykkyys voi vähitellen johtaa kivu­liaaseen kantakalvon tulehdukseen eli plantaarifaskiittiin.

Jos jalka joustaa liikaa, koko keho tekee ylimääräistä liikettä. Jos nilkka ei taivu tai jalkaterän keskikohta kiertyy liikaa, se vaikuttaa polven liikkeeseen. Liika jäykkyys jaloissa saa kehon ottamaan iskut vastaan tärähdyksinä, jotka tuntuvat muun muassa selässä.

3. Onko jalkaholvin korkeudella merkitystä?

Ei. Jalka voi olla matala ja hyvin toimiva tai todella korkea ja hyvin toimiva. Tärkeää on, että jalan asento on kunnossa ja jalan tehtävät – eli jousto, jäykistyminen ja tasapaino – toteutuvat.

Usein matalat jalat ovat kuitenkin hieman löysiä ja niiden tyyppiongelmana on liika jousto. Korkeat jalat taas ovat monesti pikemminkin jäykkiä ja joustavat liian vähän.

4. Mitkä ovat yleisimpiä ongelmia jalkaterässä?

Monen suomalaisen jalat ovat huonossa kunnossa istumatyön, vähäisen liikunnan ja turhan tukevien kenkien vuoksi. Yleisiä jalkavaivoja ovat esimerkiksi kantapään alueen kivut sekä jalan toimintahäiriöt, kuten joustoon tai ponnistukseen liittyvät asiat. Jalan toiminta on voinut myös jostain syystä muuttua: esimerkiksi naisilla jalan holvikaaret usein laskeutuvat raskauksien vuoksi. Tämä voi vaikuttaa jalan toiminnallisuuteen häiritsevästi.

5. Miten polvivaivat ovat yhteydessä jalkateriin?

Polvien ja jalkaterien vaivat heijastuvat aina toisiinsa. Tähän ei kuitenkaan kiinnitetä polvivaivojen hoidossa tarpeeksi huomiota.

Polvi on sarananivel, johon ei saisi juuri kohdistua kiertoa. Kuitenkin sen ylä- ja alapuolella toimivat nivelet nilkassa ja lonkassa ovat hyvin kiertyviä. Jos niiden kiertokapasiteetti häiriintyy, polvi kärsii. Monet polvivaivat johtavatkin juurensa jalkaterään.

Ongelma voi siirtyä myös ylhäältä alaspäin: selkärangan tai lantion ongelma vaikuttaa jalkaterän asentoon. Ihmistä pitäisi aina katsoa kokonaisuutena.

6. Miten pitäisi toimia vaivaisenluun kanssa?

Vaivaisenluu johtuu jalan virheasennosta ja on toiminnallinen ongelma. Taustalla voi olla muun muassa jalkaterän etuosan löysyys tai lantion ja lonkan heikko hallinta. Kun isovarpaan tyvi ei enää löydä kontaktia alustaansa, se pettää alta, ja vaivaisenluu alkaa kehittyä. Vaivaisenluun kipu voi johtua nivelen tulehduksesta tai esimerkiksi siitä, että vaivaisenluun muodostama patti on suuri ja kenkä painaa sitä ikävästi.

Jalkaterän keskiosaa vahvistavasta treenistä voisi olla apua. Mitä vähemmän vaivaisenluu on ehtinyt levitä, sitä paremmin sitä voi korjata lihaksia treenaamalla. Aluksi tukipohjallinen voi helpottaa tilannetta. Myös asiantuntijan tekemä jalan keskiosan teip­paus voi auttaa pitämään jalkaa kasassa.

7. Miten jalkaterää voisi vahvistaa?

Kun puhutaan keskivartalon hallinnasta ja coresta, tarkoitetaan vatsan, kyljen ja selän lihaksia, jotka pitävät kehon keskikohdan vahvana ja tiiviinä. Jalan core puolestaan tarkoittaa holvikaaren aluetta, eli jalan korkeinta aluetta ja sen ympäristöä. Se tukee jalan etu- ja takaosaa ja liittää ne toisiinsa.

Jalan coretreenissä harjoitetaan holvikaarta kannattavien lihasten hallintaa, jotta lihakset olisivat kunnossa ja tukisivat jalkaa. Se on tärkeää, sillä jalan core kannattelee koko vartalon painoa.

Jalan corea voi vahvistaa kuormittavilla harjoituksilla. Yhdellä jalalla seisominen tai yhdellä jalalla tehtävä maastaveto ovat mainioita coreharjoituksia jalalle. Niitä tehdessä huomaa, miten vaikeaa jalkaa on pitää oikeassa asennossa, sekä sen, että lihakset joutuvat todella töihin.

8. Vaikuttavatko nilkan nyrjähdykset jalan toimintaan?

Ikävä kyllä nyrjähdykset voivat vaikuttaa jalan toimintaan paljonkin ja pitkällä aikavälillä. Jos nilkkaan jää nyrjähdyksestä nivel­lukko eikä nilkka toimi enää täysin normaalisti, siihen voi jäädä piilevä liikehäiriö. Lähes aina, kun nilkka muljahtaa, myös nivelsiteet venähtävät. Tästä kertovat nyrjähdyksen jälkeinen turvotus ja sinerrys.

Nilkan nyrjähdykset voivat vaikuttaa jalan toimintaan paljonkin. Lähes aina, kun nilkka muljahtaa, myös nivelsiteet venähtävät.

Muljahduksen jälkeen nilkka on entistä löysempi ja muljahtaa yhä helpommin. Akuutin vaiheen jälkeen nilkka tarvitsisi kuntoutusta, ja siksi olisi hyvä tarkistuttaa asiantuntijalla, miten nilkka liikkuu ja toimii. Harmittavan usein nyrjähdykset jäävät piilovaivoiksi haittaamaan liikkumista.

9. Jos jalkaa särkee, pitäisikö levätä vai treenata?

Sekä että. Jos jalkoja rasittaa liian vähän, ne voivat olla heikot. Jalka vahvistuu monipuolisesti liikkumalla, ja esimerkiksi avojaloin tehty jalkajumppa vahvistaa tervettä jalkaa.

Jos taas liikkuu paljon, palautuminen on tärkeää. Maratoonarin tai betonilattialla vuosikaudet seisomatyötä tehneen ihmisen jalat ovat kuormittuneet, jolloin niihin voi tulla rasitusvammoja. Jos jalka on pitkään kipeä, se pitäisi aina tutkia.

10. Millaiset ovat hyvät kengät? Entä pohjalliset?

Kengät vaikuttavat jalkojen hyvinvointiin paljon, ja niihin kannattaa satsata. Kengän tehtävänä on suojata jalkaa ulkoiselta maailmalta ja varsinkin täällä pohjoisessa myös kylmältä.

Kengän tulee olla sopiva, varpailla pitää olla tarpeeksi tilaa eikä kengän kanta saisi olla kovin korkea. Melko tasainen kenkä olisi optimaalinen. Kengän olisi myös oltava rullaava varsinkin päkiän kohdalta, ettei se jäykistäisi askellusta. Tässä mielessä avojalkakenkien idea on mainio. Ne kuitenkin aiheuttavat jalkavaivoja, jos jalat eivät ole tarpeeksi hyvässä kunnossa.

Pohjallisilla voi korjata jalan toiminnallisia häiriöitä. Tukipohjallisten tarkoitus on tukea jalan toimintaa ja siirtää painoa oikeisiin kohtiin jaloissa. Tukipohjalliset pitäisi muotoilla jokaiselle mittojen mukaan. Markettipohjalliset eivät ole ratkaisu jalan ongelmiin, mutta jos niistä kokee saavansa apua, toki niitä voi käyttää. Ne ovat useimmiten niin kevyitä ja pehmeitä, ettei niistä toisaalta ole paljon haittaa.

Asiantuntija: alaraajaongelmiin erikoistunut fysioterapeutti Riikka Huhta Turun Askel­klinikalta

Juttu on julkaistu Anna-lehden numerossa 30/2020.

Lue lisää:

Kategoriasta Liikunta

Myös jaloilla on core, jota tulisi vahvistaa – näin treenaat jalkaterät vahvoiksi

Siirry lukemaan artikkelia, Myös jaloilla on core, jota tulisi vahvistaa – näin treenaat jalkaterät vahvoiksi

Kategoriasta Terveys

Pistelyä, kihelmöintiä ja puutumista jaloissa? Jalat voivat paljastaa alkavan 2 tyypin diabeteksen – näin testaat omat jalkasi

Siirry lukemaan artikkelia, Pistelyä, kihelmöintiä ja puutumista jaloissa? Jalat voivat paljastaa alkavan 2 tyypin diabeteksen – näin testaat omat jalkasi

Kategoriasta Liikunta

Viikon helpoin jalkatreeni – tehokas ja nopea 6 liikkeen kotitreeni reisille ja pakaroille

Siirry lukemaan artikkelia, Viikon helpoin jalkatreeni – tehokas ja nopea 6 liikkeen kotitreeni reisille ja pakaroille

Rasvaimu on tarkoitettu rasvakertymien pienentämiseen ja muotoilemiseen. Laihdutuskeino rasvaimu ei ole, vaikka joskus toimenpide voikin tukea painonpudotuksen aloittamista.

Mutta millaisia ehtoja ja riskejä rasvaimuun liittyy? Kenelle rasvaimua voidaan suositella? Terveystalon ja Mehiläisen erikoislääkäri Stephan Dietz vastasi kuuteen kysymykseemme rasvaimusta.

1. Millainen toimenpide rasvaimu on?

”Rasvaimuja on olemassa erilaisia. Perinteissä rasvaimussa ihoon tehdään ensiksi pieni avaus tai pistohaava, ja ihonalaiskudos puudutetaan kohdasta, josta on tarkoitus poistaa rasvakudosta. Puudutuksen jälkeen pistohaavaan ruiskutetaan liuos, johon lisätään erilaisia lääkkeitä, muun muassa adrenaliinia, erilaisia puudutteita ja natriumkarbonaattia. Ihon alla sijaitseva rasvakudos täytetään kyseisellä puuduteliuoksella, jolloin saadaan aikaan verisuonten supistuminen. Liuoksen annetaan vaikuttaa jonkin aikaa, jonka jälkeen rasvaa imetään ohuella kanyylilla ihon alta. Rasvaimu voidaan tehdä paikallispuudutuksella tai nukutuksessa riippuen toimenpiteen laajuudesta.

Rasvan imemisen lisäksi rasvasolujen poistamiseen voidaan käyttää energiaa, kuten ultraääntä. Laserilla ja radiofrekvenssillä tehdyt rasvaimut saattavat olla ongelmallisia, sillä ne aiheuttavat arpireaktion, ja riski epätasaisuuksiin on entistä suurempi. Uusia tekniikoita markkinoidaan ahkerasti, mutta yleensä mainostetut hyödyt eivät todellisuudessa ole mainoksien lupausten mukaisia. Potilaan tuleekin olla varovainen, sillä kaikki toimenpiteet eivät ole järkeviä.”

2. Tehdäänkö rasvaimu aina pelkästään kosmeettisista syistä?  

”Pääsääntöisesti rasvaimu tehdään kosmeettisista syistä.

Rasvaimu voidaan luokitella lääketieteelliseksi kuitenkin esimerkiksi rajatapauksissa, joissa potilaalla kertyy rasvaa geneettisistä syistä poikkeuksellisen paljon tiettyyn paikkaan. Tällainen rasvan kertyminen saattaa aiheuttaa ongelmia esimerkiksi vaatteiden istumisessa, hankkimisessa ja ostamisessa. Toinen esimerkki lääketieteellisestä syystä tehdä rasvaimu on miesten rintojen liikakasvu eli gynekomastia.

Rasvaimulla voidaan hoitaa myös alaraajojen vahvaa lymfaturvotusta. Rasvasolukko kerää nestettä raajoihin ja rasvan poistaminen helpottaa potilaan tilannetta.”

3. Mitkä ovat rasvaimun hyödyt?   

”Ihmisen rasvasolujen määrä on vakio puberteetin jälkeen, kun kasvu on pysähtynyt. Esimerkiksi yli 20-vuotiailla kehoon ei synny enää uusia rasvasoluja. Rasvaimulla saadaankin pysyvä tulos aikaan, sillä poistetut rasvasolut eivät tule enää uudestaan kehoon. Ja vaikka ihminen lihoisinkin, alue, johon hoito on tehty, pysyy suhteessa muuhun vartaloon hoikempana.”

Rasvaimu voidaan suorittaa eri tavoilla ja uusia tekniikoita markkinoidaan ahkerasti. Lääkäri neuvoo kuitenkin varovaisuuteen, sillä aina mainokset eivät vastaa todellista lopputulosta.

4. Millaisia riskejä rasvaimuun liittyy?

”Yleisin ongelma rasvaimussa on esteettinen komplikaatio. Huonon teknisen totetuksen jälkeen ihoon voi syntyä epätasaisuuksia. Epätasaisuuksia on myöhemmin melko vaikea korjata.

Huonolla tekniikalla tehdyssä rasvaimussa on riskinä myös hermojen ja verisuonien vaurioituminen. Tästä syystä toimenpiteen tekevän lääkärin tulee tuntea anatomia eli tietää, missä hermot ja verisuonet kulkevat. Kun toimenpide tehdään oikealla tavalla, riskit ovat pienet.

Kaikkeen kirurgiaan liittyy myös embolian eli veritulppien riski, joka voi johtaa keuhkoemboliaan. Rasvaimutoimenpiteissä embolia on kuitenkin varsin harvinaista.”

5. Kuinka rasvansiirto eroaa rasvaimusta?

”Vastakohtana rasvaimulle on oman rasvan siirto. Rasvansiirrolla voidaan muun muassa hoitaa kehon tai kasvojen surkastumia. Rasvansiirrossa rasvaa imetään ensiksi ongelma-alueelta pois – eli sieltä missä rasvaa on runsaasti – ja sen jälkeen siirretään käsitellyt rasvasolut paikkaan, jossa tarvitaan volyymia. Rasvasiirrolla on mahdollista hoitaa ja korjata ikääntymisen muutoksia kasvoissa tai korjata, muotoilla tai täyteläistää rintoja tai pakaroita.

Rasvasiirrolla on todettu olevan myönteisiä ja parantavia vaikutuksia kudoksiin, koska rasvasolut sisältävät muun muassa kantasoluja ja kasvutekijöitä. Kantasoluilla ja kasvutekijöillä on todettu olevan parantavia vaikutuksia kudoksiin. Rasvansiirtoa käytetäänkin arpien, vammojen ja ikääntymisen aiheuttamien muutosten hoitamiseen.”

6. Kenelle rasvaimu sopii ja kenelle ei sovi?

”Rasvaimulla kehoa pystytään muotoilemaan. Rasvaimu sopii vartalon ongelma-alueiden hoitamiseen.

Rasvaimu ei sovi potilaille, jotka ovat tasaisesti ylipainoisia. Joskus rasvaimulla voidaan tukea potilaan laihduttamisen aloittamista, mutta se vaatii hyvää motivaatiota. Ensisijaisena laihduttamiskeinona rasvaimua ei voida kuitenkaan suositella, sillä jos rasvaimun jälkeen laihduttaminen ei onnistu, alkaa rasvaa kertyä vatsaonteloon eli viskeraalitilaan.”

Lue lisää:

Kategoriasta Terveys

Vyötärörasva ja jenkkakahvat piinaavat monia, mutta kumpi niistä on vaarallisempaa? Kysyimme asiantuntijalta 10 kehon rasvaan liittyvää kysymystä

Siirry lukemaan artikkelia, Vyötärörasva ja jenkkakahvat piinaavat monia, mutta kumpi niistä on vaarallisempaa? Kysyimme asiantuntijalta 10 kehon rasvaan liittyvää kysymystä

Kategoriasta Hyvinvointi

Jos botox-pistos menee pieleen, jää asiakas usein yksin – viranomainen kertoo syyn

Siirry lukemaan artikkelia, Jos botox-pistos menee pieleen, jää asiakas usein yksin – viranomainen kertoo syyn

Kategoriasta Terveys

Milloin kannattaa harkita silmäluomileikkausta? Kysyimme asiantuntijalta

Siirry lukemaan artikkelia, Milloin kannattaa harkita silmäluomileikkausta? Kysyimme asiantuntijalta

Kategoriasta Terveys

Harkitsetko rintojen pienennysleikkausta? Nämä asiat sinun tulisi tietää

Siirry lukemaan artikkelia, Harkitsetko rintojen pienennysleikkausta? Nämä asiat sinun tulisi tietää

Kategoriasta Terveys

Tätä suomalaiset naiset haluavat plastiikkakirurgeilta – lääkärit kertovat

Siirry lukemaan artikkelia, Tätä suomalaiset naiset haluavat plastiikkakirurgeilta – lääkärit kertovat

Kategoriasta Terveys

Pirkko Roihu, 64, on käynyt kolmessa plastiikkakirurgisessa leikkauksessa: ”Leikkaus muutti ulkonäköni aika lailla toiseksi”

Siirry lukemaan artikkelia, Pirkko Roihu, 64, on käynyt kolmessa plastiikkakirurgisessa leikkauksessa: ”Leikkaus muutti ulkonäköni aika lailla toiseksi”

1. Milloin on hyvä aika tehdä luomitarkastus?

Luomitarkastus on viisainta tehdä ennen kesää. Kesäaurinko voi ai­heuttaa ihoon pigmenttihäiriöitä ja kesakkoisuutta, jotka häiritsevät tarkastusta. Mahdolliset ihomuutokset näkyvät selkeämmin, jos iho ei ole ruskettunut. Kokenut luomihoitaja pystyy arvioimaan ihon myös kesäaikaan.

Tärkeintä on kuitenkin se, että käy tarkastuksissa. Jos mieltä askarruttaa havainto uudesta, huolestuttavasta ihomuutoksesta, luomitarkastukseen on syytä mennä heti, vuodenajasta riippumatta.

Lue lisää: Harmiton luomi vai melanooma? Hakeudu heti lääkäriin, jos ihosi oireilee näin

2. Kuinka usein luomitarkastuksessa pitäisi käydä?

Jos iholla ei ole ollut aikaisempia solumuutoksia, tarkastuksessa kannattaa käydä muutaman vuoden välein. Iän karttuessa tahtia voi hieman tiukentaa.

Mikäli luomitarkastuksessa on löytynyt solumuutosluomia tai ihosyöpiä, tarkastuksissa pitää käydä vuosittain. Samoin silloin, jos tarkastuksessa on löytynyt dysplastinen ärjyluomi, jossa on pientä solutason vipinää.

Jos lähisuvussa, esimerkiksi vanhemmilla tai sisaruksilla, on melanoomaa, luomitarkastus kannattaa tehdä tiheämmin. Omakin riski sairastua melanoomaan on silloin kohonnut.

Luomia on tärkeää seurata myös kotona. Luomet voi käydä läpi kuukausittain kokovartalopeilin avulla.

3. Pitääkö runsasluomisen käydä muita tiheämmin tarkastuksissa?

Kyllä, mieluiten vuosittain, sillä riski sairastua melanoomaan kasvaa luomien määrän myötä. Keskimäärin ihmisillä on noin 20–40 luomea. Runsasluomisuuden raja on noin 50–100 luomea. Runsasluomisuus on usein geneettinen ja peritty ominaisuus. Myös auringonvalo aktivoi melanosyyttisoluja, jolloin uusia luomia ilmestyy.

Useimmiten uudet luomet ovat levollisia, kesakkomaisia ja kooltaan pieniä. Luomet lisääntyvät usein iän myötä. Niitä alkaa tulla teini-iässä ja erityisesti hormonimyrskyissä, kuten raskauden aikana. Pigmenttiluo­mien syntyminen loppuu 50 ikävuoden jälkeen. Vanhemmalla iällä iholle ilmestyy harmittomia, syylämäisiä rasvaluomia.

Omaseurannassa ja luomitarkastuksissa kannattaa olla tarkkana, mikäli on taipumus rasvaluomiin, sillä niiden alla ja seassa voi piillä jokin epätyypillinen luomi. Myös syntymästä saakka olleita luomia tulee seurata, sillä ne eivät välttämättä pysy vaarattomina. Jopa syntymäluomiin ja syntymämerkkeihin voi tulla haitallisia ihomuutoksia.

4. Mitkä ovat huolestuttavia merkkejä?

Ihomuutokset voivat tulla joko vanhaan tai uuteen luomeen. Jos iholle ilmestyy yllättäen uusi luomi, joka on väriltään epätasainen, sen reunaan kasvaa uusi uloke, luomessa on useita eri värejä, se on selkeästi epäsymmetrinen tai alue on halkaisijaltaan noin kuusi milliä, luomi kannattaa käydä tarkistuttamassa.

Huolta herättävä luomi on usein ruma ankanpoikanen kehossa. Se ei välttämättä ole koholla tai vielä rupeutunut, mutta se voi olla hieman ärtynyt ja punakka.

5. Mikä luomitarkastukseen tulevia huolestuttaa eniten?

Nappulamaiset koholuomet ja usein erityisesti taivealueilla esiintyvät, varren varassa roikkuvat luomet huolestuttavat monia. Yleensä ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia.

Eniten tarkastukseen tulevat pelkäävät melanoomaa. Pelko ei ole turha, sillä melanoomat ovat lisääntyneet. Pinnallisia melanoomia havaitaan nykyään enemmän siksikin, että ihmiset käyvät ahkerammin tarkastuksissa ja poistattamassa luomiaan.

Monia huolestuttaa se, että he ovat olleet liikaa auringossa ja polttaneet ihonsa. Iho muistaa jokaisen palamisen lapsuudesta lähtien, vaikka niiden aiheuttamat vauriot näkyvät iholla vasta vanhempana. Riski sairastua ihosyöpään vähenee sen mukaan, mitä ruskeampi iho ihmisellä on luonnostaan.

Aurinko­altistus ei ole aina vaikuttamassa ihomuutoksen syntyyn. Esimerkiksi melanooma voi tulla sellaiseenkin paikkaan, joka ei ole koskaan nähnyt aurinkoa.

6. Onko luomihoitajan tekemä luomitarkastus yhtä luotettava kuin lääkärin?

Tarkastuksen laatu riippuu pitkälti luomihoitajan ammattitaidosta. Luomihoitajan tekemä luomitarkastus on edullisempi kuin lääkärintarkastus.

Varsinkin ennaltaehkäisevissä tarkastuksissa luomihoitajan tekemä tarkastus on hyvä vaihtoehto. Hoitaja voi tarvittaessa suositella tiettyjen luomien osalta lääkärintarkastusta tai luomen poistoa.

7. Millainen on hyvä luomitarkastus?

Tarkka ja perusteellinen. Siinä riisuudutaan pikkuhoususilleen ja koko keho tutkitaan luomi kerrallaan dermatoskoopilla, jolla nähdään tarkasti luomen rakenne. Hyvässä tarkastuksessa katsotaan myös katvealueet, kuten selkä, nivustaipeet, kainalot, niska, pakaravako ja polvitaipeet.

Jalkapohjat, varpaanvälit, sormet ja kämmenet ovat riskialueita, sillä niihin ilmestyneissä luomissa on kymmenkertainen riski solumuutoksille. Jalkapohjien ja varpaiden alueella olevat luomet poistetaan siksi herkästi.

Luomitarkastuksessa kartoitetaan myös mahdollinen sukurasite, eli onko lähisuvussa ihosyöpiä, onko itse huomannut ihossaan poikkeavaa tai onko jossakin luomessa toistuvia tuntemuksia, kuten kutinaa tai pistelyä. Terveen luomen ei pitäisi tuntua iholla miltään.

8. Jos tarkastuksessa löytyy ihomuutos, miten edetään?

Epäilyttävä ihomuutos leikataan pois ja luomen ympäriltä otetaan samalla tervettä ihoa. Sen jälkeen patologi tutkii luomen. Vastauksessa kestää yleensä 10–14 päivää. Vastauksen perusteella lääkäri voi tehdä lisäpoistosuosituksen: leikatun luomen arpi poistetaan, jolloin saadaan lisäongelmien mahdollisuus minimoitua.

9. Millaisia ihomuutoksia luomitarkastuksissa yleensä löydetään?

Tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä ovat tyypillisimpiä pahanlaatuisia muutoksia. Ne yleistyvät iän myötä. Tyvisolu- ja okasolusyöpä eivät tavallisesti lähetä etäpesäkkeitä. Ne tuhoavat ihon paikallista kudosta, ja iholla saattaa silloin olla rikkonainen kohta, joka voi olla hyvin ärtyneen näköinen ja märkivä.

Myös melanoomia löydetään säännöllisesti, mutta ne ovat onneksi usein pinnallisia ja voidaan hoitaa jopa pelkällä lisäpoistolla. Joskus melanooman vuoksi saatetaan joutua poistamaan myös imusolmukkeita.

Lue lisää Kotiliedestä:  Epäilyttävä luomi voi jäädä itseltä huomaamatta – ihotautilääkäri kertoo, milloin luomitarkastus kannattaa

10. Millaisia luomia kannattaa seurata?

Varsinkin ihonmyötäisiä, hyvin tummia luomia, joihin tulee epäsymmetrisyyttä tai värimuutosta, kannattaa seurata tarkasti myös kotona. Vaaleillakin ihmisillä voi olla taipumus syväntummiin luomiin, jotka kannattaa käydä välillä tarkistuttamassa.

Myös pigmenttiläiskiä on syytä tarkkailla, sillä ne eivät aina ole vaarattomia. Vaikka läiskä olisi tasavärinen, sileäpintainen ja levollisen näköinen, vasta dermatoskooppitutkimuksella voidaan selvittää, onko siinä nähtävissä muutosta. Luomitarkastukseen kannattaa hakeutua, jos läiskä muuttaa yhtäkkiä väriä, sen reuna tummuu tai punakoituu tai siihen ilmestyy karheita kohtia, jotka tuntuvat sormella.

Asiantuntijana luomihoitaja Sari Levänen Bulevardin klinikalta.

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 31/2020.

Lue lisää:

Kategoriasta Terveys

Harmiton luomi vai melanooma? Hakeudu heti lääkäriin, jos ihosi oireilee näin

Siirry lukemaan artikkelia, Harmiton luomi vai melanooma? Hakeudu heti lääkäriin, jos ihosi oireilee näin

Kategoriasta Kauneus

Pigmenttiläiskät lisääntyvät iän myötä – näin ennaltaehkäiset ja häivytät ne

Siirry lukemaan artikkelia, Pigmenttiläiskät lisääntyvät iän myötä – näin ennaltaehkäiset ja häivytät ne

Kategoriasta Mainos

Artikkeli on MAINOS

Pidä iho kauniina kesällä – 10 yleistä harhaluuloa auringosta

Siirry lukemaan artikkelia, Pidä iho kauniina kesällä – 10 yleistä harhaluuloa auringosta

Mistä tietää, mikä on optimaalinen ja hyvä ryhti itselle, jos ei ole varma asiasta? Tärkeintä on muistaa, että hyvän ryhdin säilyttäminen ei vaadi suuria ponnisteluita.

Jos omaa kehoa joutuu kannattelemaan itselle epäluonnollisissa, erityisesti staattisissa asennoissa, pitkään, se väsyy. Väsymyksen seurauksena puolestaan oma ryhti ja asennot voivat huonontua entisestään. Välttääksesi tämän kierteen, panosta monipuoliseen lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitteluun sekä säännölliseen asentojen vaihteluun.

Keräsimme avuksesi vinkkilistan, jonka avulla ryhtisi kohoaa uuteen loistoon:

1. Istu oikein

Kaksi tärkeintä asiaa, jotka sinun tulisi istuessasi muistaa, ovat aika ja asento. Älä istu liian kauan samassa asennossa, vaan tauota istumistasi seisomalla ja kevyesti liikuskelemalla.

Lisäksi korjaa asentosi heti, jos huomaat rötköttäväsi tuolissa huonossa ryhdissä. Toimistotyöläinen istuu hyvässä ryhdissä, kun painopiste on lantiossa ja jaloissa. Työpisteellä istuttaessa, osa käsivarsista tulisi olla joko pöydällä tai tuolin käsinojilla. Kaiken kruunaa hyvä pään asento, jossa vedät leukaa kevyesti sisään päin, samalla takaraivoa pidentäen.

2. Pidennä vartalosi, kun seisot

Seisomatyöskentely on lisääntynyt paljon sähkökäyttöisten työpisteiden lisäännyttyä. Pelkkä seisominen ei tee kuitenkaan vielä autuaaksi. Pidennä ryhtisi, kun seisot, ja vaihtele asentojasi riittävän usein päivän aikana.

Pieni pohjejumppa on hyvä tapa virkistää paikallaan olosta väsyneitä jalkojasi. Nouse aika ajoin varpaillesi mahdollisimman korkealle ja laskeudu rauhallisesti alaspäin. Älä anna painon kipata sivulle kohti pikkuvarpaita liikkeen aikana. Työnnä ja pidä paino erityisesti isoimmilla varpailla.

Haaveena hyvä ryhti? Pelkkä seisomatyöskentely ei tee autuaaksi. Asentoa on vaihdettava riittävän usein päivän aikana.

3. Älä tekstaa ryhtiäsi ryttyyn

Näpytätkö puhelintasi koko päivän niska kumarassa? Jos pääsi on työntynyt edes sentin eteenpäin, on aika korjata tilanne. Huono päänasento voi lisätä muun muassa päänsärkyä, verenpainetta, yläselän ja hartioiden kipuja, hermopinteitä, niveltulehduksia ja hengitysvaikeuksia.

Ota pieni tekstailutauko ja korjaa asentoasi. Hyvässä pään asennossa katse on eteenpäin ja leuka hieman taaksepäin vedettynä. Kun taas jatkat tekstailua tai uutisten lukemista, nosta mieluummin puhelimesi ylöspäin ja pidä pää ja katse ylhäällä vinkkien mukaisesti.

4. Jätä auto kotiin tai edes vähennä autoilua

Jos vietät paljon aikaa autossa istuen, mieti, voisitko korvata autoilun jollain tavalla tai edes vähentää sitä. Jos joudut kuitenkin käyttämään paljon autoa, korjaa ajoasentosi kuntoon.

Aseta penkki riittävän lähelle rattia. Tue selkä penkkiin kunnolla. Voit tarvittaessa pitkillä ajomatkoilla rullata pyyhkeen tai tyynyn alaselkäsi kohdalle tukemaan luonnollista selkärangan kaarta.

Älä lukitse polviasi, vaan koukista niitä kevyesti.  Ota molemmilla käsillä kiinni ratista ja rentouta hartiat alas. Käsien tulisi olla noin 90 asteen kulmassa, kun ajat. Auton niskatuen tulisi olla mahdollisimman lähellä takaraivoa ja riittävän korkealla.

5. Säästä korkokengät juhlailtoihin

Korkeat korkokengät voivat painaa ryhtisi lysyyn, vaikka ne olisivat kuinka viimeisintä muotia ja tuntuisivat hyvältä sijoitukselta kaupassa.

Korkokengät muuttavat jalan asentoa ja vaikuttavat sitä kautta myös ryhtiisi.

Kun vartalosi painopiste siirtyy eteenpäin korkojen seurauksena, myös selkärankasi asento kippaa pois linjastaan. Tämä saattaa aiheuttaa tarpeettomia selkä- ja polviongelmia. Suosi arkikäytössä korkokenkien sijaan siis luonnollista jalkojen asentoa tukevia kenkiä.

6. Tarkista, miten nukut

Tykkäätkö päikkäreistä sohvalla? Tai rakastatko pitkän päivän jälkeen vajota pehmeiden patjojen väliin? Ryhdin kannalta kumpikaan vaihtoehdoista ei ole kovin hyvä. Tarkista, miten nukut.

Suositeltavimpia asentoja nukkumiselle ovat selinmakuu ja kylkiasennot. Valitse puolipehmeä alusta, joka tukee sinun asentoasi ja mieltymyksiäsi.

Tyyny viimeistelee rankasi asennon. Rangan tulisi olla mahdollisimman lähellä anatomista perusasentoasi, mikä tarkoittaa sitä, että jos nukut paljon kyljellään, kannattaa käyttää kaularangan kohdalta hieman korkeampaa tyynyä, jolloin paine olkapäässä vähenee. Selinmakuulla nukkuvien kannattaa puolestaan valita tyyny, joka on reunoilta korkea ja keskeltä matala.

7. Treenaa laadukkaasti

Vahva keskivartalo tukee selkääsi ja samalla myös hyvää ryhtiä. Hyvin suunniteltu monipuolinen kunto-ohjelma pitää kehosi kunnossa. Voit aloittaa ryhtiharjoittelusi tämän ohjelman avulla.

Kovien voimatreenien lisäksi kannattaa yhdistää harjoitteluun mukaan kevyempiä lajeja, kuten pilatesta, joogaa ja tai chita, joiden avulla vahvistat syviä tukilihaksia ja lisäät liikkuvuuttasi. Aloita harjoittelusi esimerkiksi tämän jooga-ohjelman avulla.

8. Tarkista ryhtisi

Jos et ole varma, miltä ryhtisi näyttää, pyydä kaveria ottamaan kuva ryhdistäsi takaa ja sivulta. Tarkastele sitten ryhtiäsi noista kuvista. Vaikka ryhti on henkilökohtainen, voi paljon niin sanotusta neutraalista asennosta poikkeava pystyasento lisätä ryhtiongelmia.

Selän neutraaliasento tarkoittaa keskiasentoa, jossa takaapäin tarkasteltuna selkä on suora ja sivulta katsoen loivan s-kirjaimen muotoinen. S-kirjaimen muotoinen selkä kaareutuu rintakehän kohdalla lievästi taaksepäin ja lannerangan kohdalla eteenpäin.

Ryhtiä voi arvioida selkärangan, lantion ja hartioiden asentoja tarkkailemalla. Korostunut notko, yliojentunut lanneranka tai vinolantio ja eteenpäin kiertyneet hartiat voivat olla merkkejä ryhtiongelmista.

Jos sinulla on jo kipuja tai särkyjä, joiden uskot johtuvan huonosta ryhdistä, kannattaa aina hakeutua ammattilaisen luokse.

Lähteet: Selkäkanava, PubMed, tuni.fi, WebMD, Selkäkanava, Selkäkanava, Selkäkanava, Terveyskirjasto

Lue lisää:

Kategoriasta Liikunta

Ryhti suoraksi ja kauniiksi joogan avulla – 5 tehokasta jooga-asentoa

Siirry lukemaan artikkelia, Ryhti suoraksi ja kauniiksi joogan avulla – 5 tehokasta jooga-asentoa

Kategoriasta Liikunta

Pään virheasento aiheuttaa kipuja ja ärtyneisyyttä – 5 helpottavaa korjausliikettä

Siirry lukemaan artikkelia, Pään virheasento aiheuttaa kipuja ja ärtyneisyyttä – 5 helpottavaa korjausliikettä

Kategoriasta Liikunta

Kohottaudu luonnolliseen ryhtiisi – Marja Putkiston Body Up -harjoitusohjelman avulla ryhti löytyy tasapainon kautta

Siirry lukemaan artikkelia, Kohottaudu luonnolliseen ryhtiisi – Marja Putkiston Body Up -harjoitusohjelman avulla ryhti löytyy tasapainon kautta

Kategoriasta Liikunta

Treenaa itsellesi parempi ryhti – 7 helppoa ja tehokasta liikettä

Siirry lukemaan artikkelia, Treenaa itsellesi parempi ryhti – 7 helppoa ja tehokasta liikettä

Kategoriasta Liikunta

Ryhti on huono, selkää särkee, pakaratreeni ei tuota tulosta – Onko sinullakin kireät lonkankoukistajat?

Siirry lukemaan artikkelia, Ryhti on huono, selkää särkee, pakaratreeni ei tuota tulosta – Onko sinullakin kireät lonkankoukistajat?

Kategoriasta Hyvinvointi

Tyynyn valinta – Makoisia unia oikeanlaisella tyynyllä ja patjalla

Siirry lukemaan artikkelia, Tyynyn valinta – Makoisia unia oikeanlaisella tyynyllä ja patjalla

Psykologi ja psykoterapeutti Eila Saarinen Terveystalosta ajattelee, että henkinen valmistautuminen tulevaisuudessa mahdollisesti häämöttävään koronan toiseen aaltoon on varsin järkevää. Etenkin niille, jotka kokivat koronakevään hyvin raskaaksi, valmistautumisesta voi olla paljon hyötyä.

– On hyvin todennäköistä, että itselle tyypillinen reagointitapa on ja pysyy, Saarinen sanoo.

Koronan toiseen aaltoon valmistuminen on hallinnan tunteen vahvistamista

Pelko ja ahdistus johtuvat usein hallinnan tunteen puutteesta. Koronan mahdolliseen toiseen aaltoon valmistautumisessa hallinnan tunteen lisääminen onkin keskiössä.

Mutta miten koronan toiseen aaltoon valmistautuminen käy käytännössä? Saarinen kehottaa aloittamaan valmistautumisen ottamalla tämän hetken realiteetit haltuun.

– Kesällä saimme kaikki tavallaan hieman lomaa koronasta, mutta nyt olisi tärkeää asettua kohtaamaan tämän hetken realiteetit. Tilanne ei ole vielä kokonaan ohi ja joudumme vielä kaikki tekemään asioita sen eteen, että korona pysyisi mahdollisimman hyvin aisoissa.

Jokaisen kannattaa Saarisen mukaan tutustua ohjeistuksiin esimerkiksi käsihygieniasta, turvaväleistä ja maskin käytöstä sekä noudattaa ohjeistuksia. Näin pystyy vähentämään omaa ja läheisten mahdollisuutta sairastua – ja sitä myötä vaikuttaa koko maan sairastuneisuuteen.

– Kun ottaa ohjeistukset ja riskit huomioon sekä vaikuttaa siihen, mihin itse voi vaikuttaa, hallinnan tunne voimistuu. Tulee tunne, että ei ole vain jonkin ihmeellisen vyöryvän asian armoilla, vaan voi vaikuttaa pienillä valinnoilla.

Opettele rentoutumista ja jaa tunteitasi läheistesi kanssa

Nyt Saarisen mukaan kannattaa myös muistella itselle parhaita tapoja rentoutua ja löytää uusia tapoja rauhoittaa keho ja mieli.

– Monille liikunta on rentouttava asia. Kannattaa myös kokeilla erilaisia rentoutusharjoituksia ja mindfulnessia, Saarinen vinkkaa.

Miten koronan mahdolliseen toiseen aaltoon valmistautuminen käy käytännössä? Asiantuntija suosittelee esimerkiksi liikuntaa, rentoutusharjoituksia ja mindfulnessia.

Saarinen kehottaa myös muistamaan, että olemme laumaeläimiä.

– Vaikeiden olojen, tunteiden ja pelkojen sekä ahdistusten jakaminen on tärkeää. Ystävien ja läheisten kanssa kannattaa käydä läpi aitoa kokemusta siitä, miltä tuntuu, mitä kaipaisi ja tarvitsisi, mikä ottaa päähän ja mikä pelottaa. Usein on niin, että huolet, ahdistukset ja pelot kutistuvat, kun niitä jakaa jonkun kanssa.

Toisinaan myös ammattilaisen kanssa keskusteleminen voi kuitenkin olla tarpeen. Jos mennyt koronakevät oli kovin ahdistava ja pelottava sekä koronan mahdollinen toinen aalto ahdistaa jo etukäteen paljon, Saarinen suosittelee hakemaan keskusteluapua matalalla kynnyksellä.

– Tällä hetkellä tarjolla on paljon etäyhteyksien kautta toteutettavia, lyhyitäkin kontakteja. Jo muutamalla keskustelukerralla voi saada tukea pelon ja ahdistuksen käsittelemiseen. Keskusteluapu voi lisätä hallinnan tunnetta tuomalla ymmärrystä luonnollisista reaktioista.

Älä sorru vellomisen tai sivuuttamisen ansaan

Saarinen näkee, että kaksi haitallista ansaa, joihin ihmiset saattavat tämänhetkisessä tilanteessa sortua, ovat vellominen ja sivuuttaminen. Kumpikaan näistä ei kannata.

– Vellominen, eli kauhuskenaarioiden luominen ja näin ahdistuksen ja huolen lisääminen, ei varmasti ole kenellekään hyödyllistä. Sellainen lisää mielensisäistä uhan tunnetta.

Jos huomaa, että on taipuvainen vellomiseen, Saarinen suosittelee rajoittamaan koronauutisoinnin seuraamista ja samojen koronaan liittyvien asioiden toistuvaa hakemista verkosta.

Sivuuttaminen on taas täysin päinvastainen toimintapa kuin vellominen.

– Sivuuttaminen on aika salakavala vaihtoehto. Helpon kesän jälkeen ihminen saattaa ajatella, että ei tätä asiaa enää tarvitse ajatella, kun eihän ongelmaa enää ole. Ja sitten tuleekin kuin huomaamatta sivuuttaneeksi sen, että vaikka meillä on kiva tilanne, maailmalla monessa paikassa ei ole. Olisihan korona paljon kivampi sivuuttaa kuin kohdata.

Sivuuttaminen ei kuitenkaan kannata, koska silloin todellisuus voi iskeä vasten kasvoja todella kovaa.

– Jos sortuu asian sivuuttamiseen, voi tehdä huonoja valintoja, jotka voivat vaikuttaa omaan ja läheisten turvallisuuteen.

Lue myös:

Kategoriasta Itsetuntemus

Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Siirry lukemaan artikkelia, Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Kategoriasta Terveys

Miltä ahdistus tuntuu? Tällaisia ovat ahdistuksen psyykkiset ja fyysiset oireet

Siirry lukemaan artikkelia, Miltä ahdistus tuntuu? Tällaisia ovat ahdistuksen psyykkiset ja fyysiset oireet

Kategoriasta Terveys

Milloin ahdistus ei ole enää normaalia? 6 paljastavaa oiretta

Siirry lukemaan artikkelia, Milloin ahdistus ei ole enää normaalia? 6 paljastavaa oiretta

Kategoriasta Hyvinvointi

Lääkäri Emilia Vuorisalmi antaa viisi konkreettista keinoa, joilla helpotat korona-ahdistusta ja pelkoja

Siirry lukemaan artikkelia, Lääkäri Emilia Vuorisalmi antaa viisi konkreettista keinoa, joilla helpotat korona-ahdistusta ja pelkoja

Kategoriasta Terveys

Koronavirus pelottaa riskiryhmään kuuluvaa Anna-Stina Määttää: “En tiedä, selviäisinkö siitä”

Siirry lukemaan artikkelia, Koronavirus pelottaa riskiryhmään kuuluvaa Anna-Stina Määttää: “En tiedä, selviäisinkö siitä”

Kategoriasta Ihmissuhteet

Näin parisuhdetta kannattaa vaalia koronapandemian jyllätessä, jotta poikkeusolot yhdistävät eivätkä erota – asiantuntija antaa 4 ohjetta

Siirry lukemaan artikkelia, Näin parisuhdetta kannattaa vaalia koronapandemian jyllätessä, jotta poikkeusolot yhdistävät eivätkä erota – asiantuntija antaa 4 ohjetta

Kategoriasta Itsetuntemus

Sosiaalinen eristäytyminen voi ahdistaa – näin vahvistat resilienssiäsi vaikeina aikoina

Siirry lukemaan artikkelia, Sosiaalinen eristäytyminen voi ahdistaa – näin vahvistat resilienssiäsi vaikeina aikoina

Kategoriasta Hyvinvointi

Kuinka helpottaa kosketuksen ja seksin kaipuuta korona-aikana? Lääkäri ja psykologi vastaavat

Siirry lukemaan artikkelia, Kuinka helpottaa kosketuksen ja seksin kaipuuta korona-aikana? Lääkäri ja psykologi vastaavat

Kategoriasta Liikunta

Mielialaa parantava joogaharjoitus: 7 masennusta ja ahdistusta helpottavaa jooga-asentoa

Siirry lukemaan artikkelia, Mielialaa parantava joogaharjoitus: 7 masennusta ja ahdistusta helpottavaa jooga-asentoa

Lue myös Kotilieden juttu: Siirin, 32, lievä päänsärky ja kurkun karheus paljastuivat koronaksi: ”Nyt ei pitäisi tuudittautua siihen, että korona ei varmaan tartu mistään”

Meditaatio muutti elämäni.” ”Olen entistä onnellisempi.” ”Päivittäinen meditaatio on säästänyt minut burnoutilta.” Nykyään tuntuu, että monet meditoivat ja hehkuttavat sen vaikutuksia. Miksi ihmeessä?

– Vaikka elämän ulkoiset puitteet olisivat kunnossa, ihmisen sisällä voi olla rauhaton tai tyhjä tunne, ja se voi tulla kenelle tahansa, meditaatio-opettaja Mia Jokiniva aloittaa.

Moni havahtuu tyhjään tunteeseen silloin, kun elämän rakennuspalikat alkavat olla kohdillaan. On perhe ja oma asunto, työpaikka ja harrastuksia – asioita, joiden pitäisi tehdä onnelliseksi. Silti todellinen onni on jäänyt saavuttamatta. Materiaalinen maailma ei tarjonnutkaan kaikkea tyydytystä, ja ihminen alkaa kaivata elämäänsä jotain syvempää.

– Meditaatio vastaa hyvin tähän kaipuuseen ja tyytyväisyyden löytymiseen niiden puitteiden keskellä, joissa ihminen juuri nyt elää – vaikka se tarkoittaisi kärsimystäkin, Jokiniva sanoo.

Meditaatio voi ohjata kohti omien arvojen mukaista elämää

Meditaatio on mielenhallintataito. Se on syvällistä itsetutkiskelua, tapa lisätä itsetuntemusta ja tutustua oman mielen toimintaan. Se voi ohjata kohti omien arvojen mukaista elämää. Se auttaa huomaamaan, etteivät ulkoiset asiat tuo, mutta eivät myöskään estä onnea.

– Meditaatio voi auttaa löytämään tasapainon ulkoisten asioiden ja oman mielen välillä. Se voi tuoda sisäisen rauhan.

Osa ihmisistä hakee meditaation avulla toisenlaista rauhaa. Heille meditaatio on työkalu, jonka avulla kestää kiireistä arkea.

– Meditaatio lisää sietokykyä kuormittavia asioita kohtaan ja auttaa rauhoittumaan, jolloin se huoltaa aivoja. Ellei aivoille tarjota mahdollisuutta lepoon, ne eivät lepää valveilla lainkaan, psykologi Outi Pikkuoksa sanoo.

Elleivät aivot saa levätä tarpeeksi, pinna kiristyy ja ihminen alkaa reagoida asioihin turhan voimakkaasti.

– Stressaantuneella aivojen soluarkkitehtuuri muuttuu. Tietyt hermosoluyhteydet heikkenevät ja tietyt voimistuvat. Meditaa­tiolla voi korjata näitä yhteyksiä, Pikkuoksa kertoo.

Mielenhallintataidot lisäävät psyykkistä joustavuutta ja itsehillintää

Mielen harjoittaminen aktivoi aivoissa aluei­ta, jotka vaikuttavat muun muassa tunteiden säätelyyn, käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen. Nämä alueet ohjaavat meitä esimerkiksi suhteuttamaan asioita ja tulkitsemaan niitä tietyllä tavalla.

– Mieli tekee jatkuvasti tulkinnoissaan virheitä, jotka vaikuttavat toimintaamme ei-toivotulla tavalla. Mielenhallintataidoilla mieltä voi harjoittaa tekemään oman hyvinvoinnin ja ihmissuhteiden kannalta parempia päätelmiä.

Meditoinnilla voi vaikuttaa siihen, miten tulkitsee oman kehon viestejä. Se vaimentaa aivoissa hermoyhteyksiä, jotka viestivät epätodellisesta vaarasta ja herättävät turhaa pelkoa. Huolestuneisuuden ja ahdistuksen tunteet lievenevät. Olosta tulee entistä levollisempi.

– Mielenhallintataidot voivat tehdä meistä miellyttävämmän ihmisen ja kumppanin. Ne lisäävät psyykkistä joustavuutta ja itsehillintää, jolloin ihminen ei lähde mukaan kaikkiin tunnereaktioihin.

”Mielenhallintataidot voivat tehdä meistä miellyttävämmän ihmisen ja kumppanin. Ne lisäävät psyykkistä joustavuutta ja itsehillintää, jolloin ihminen ei lähde mukaan kaikkiin tunnereaktioihin.”

Kun ärsytyskynnys kasvaa, ei myöskään ota asioita niin henkilökohtaisesti. Ymmärrys toisen ihmisen näkemyksiä kohtaan lisääntyy.

– Omaan mieleen hiljentyminen nostaa vaikeat asiat pintaan. Niiden kohtaaminen voi aiheuttaa liian suuren ahdistuksen mieleltään hauraalle ihmiselle, ja tällöin mieleen on hyvä tutustua ammattilaisen ohjauksessa, Pikkuoksa sanoo.

Meditaation hyödyt – jo muutaman minuutin harjoitus tuo tuloksia

Jo muutaman minuutin meditaatioharjoituksella saa aikaan hyviä vaikutuksia.

– Aivot ovat vähään tyytyväisiä. Niiden meditaatiosta saama hyöty ei lisäänny, kun aika pitenee yli 20 minuutin, Pikkuoksa kertoo.

Hyödyt tulevat, jos jaksaa harjoitella säännöllisesti. Käyttämättä jääneet hermosoluyhteydet heikkenevät, jos ylläpitävä treeni jää tekemättä. Siksi on parempi tehdä joka päivä yksi lyhyt harjoitus kuin kerran viikossa tunnin mittainen treeni.

– Jo lyhyt, puhelinsovelluksen ohjaama meditaatiohetki näkyy aivoissa hyvällä tavalla, Jokiniva sanoo.

Aamulla meditointi valmistaa mieltä tulevaan päivään. Illalla se auttaa purkamaan kertynyttä stressiä ja helpottaa unen tuloa. Oli meditaatioon varattu aika mikä tahansa, se kannattaa pitää suhteellisen säännöllisenä.

– Jos meditaatio on mieluisaa, mieli alkaa pian odottaa omaa hetkeään. Siksi alussa ei kannata pakottaa itseään liian tiukoilla tavoitteilla, Jokiniva neuvoo.

Matkalla minään – 4 meditaatioharjoitusta

Mielenhallintamenetelmille yhteistä on taito olla läsnä hetkessä. Mitä vähemmän ympärillä on ärsykkeitä, sitä helpompi on keskittyä. Hakeudu siis hiljaisuuteen. Mene metsään, suuntaa saunan lauteille.

Kun harjoitukset alkavat tuntua helpoilta, lisää haastetta ja astu arkiympyröihin. Tavoitteena on rauhoittaa oma mieli häiriöistä piittaamatta. Vaikka seinän takana tehdään remonttia, sinä olet tyyni. Kokeile näitä harjoituksia.

1. Keskity hengitykseesi

Laita kello soimaan viiden minuutin päähän ja keskity tuo aika hengitykseesi. Hengitä nenän kautta sisään. Tunne, kuinka ilma virtaa nieluun ja sieltä keuhkoihin. Huomaa, kuinka rintakehä nousee ja vatsa laajenee. Pian ilma nousee ylöspäin ja sinä hengität ulos.

2. Lepää havainnoissasi saunassa

Istu mukavaan asentoon. Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Salli ympäristön läsnäolo sellaisena kuin se on. Kiuas sihisee, lämpö tekee ihosta nihkeän. Anna havaintojesi tulla ja mennä, kokeile olla reagoimatta niihin: hikipisara saa kutittaa otsalla. Hengitä rauhassa ja lepää havainnoissasi viiden minuutin ajan.

3. Toista mantraa

Valitse jokin olotila tai ominaisuus, jota haluaisit lisätä itsessäsi. Sanoita se yhdellä, kahdella sanalla, kuten ”olen rauhallinen”. Sulje silmät. Toistele mantraa mielessäsi rauhalliseen tahtiin, jokaisella hitaalla uloshengityksellä.

4. Treenaa mielen kohdistamista

Ota läheltäsi kohde, johon kiinnität huomiosi. Se voi olla vaikka silmiesi korkeudella olevan taulun yksityiskohta. Pidä ajatuksesi kohteessa. Mieli lähtee harhailemaan ja koettaa tarjota muuta ajateltavaa. Palauta se lempeästi kohteeseen. Jatka näin viiden minuutin ajan.

Harjoitukset laati meditaatio-opettaja Mia Jokiniva

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 33/2020.

Lue myös:

Kategoriasta Hyvinvointi

Seisomameditaatio metsässä – ankkuroi kehosi tähän hetkeen 5 helpon harjoituksen avulla

Siirry lukemaan artikkelia, Seisomameditaatio metsässä – ankkuroi kehosi tähän hetkeen 5 helpon harjoituksen avulla

Kategoriasta Itsetuntemus

Kokeile Sanna Mämmin ihanasti piristävää loving kindness -meditaatiota – alle 3 minuutissa parempi olo

Siirry lukemaan artikkelia, Kokeile Sanna Mämmin ihanasti piristävää loving kindness -meditaatiota – alle 3 minuutissa parempi olo

Kategoriasta Hyvinvointi

Helppo sydänmeditaatio vähentää stressiä ja rauhoittaa – jo lyhyt harjoitus auttaa

Siirry lukemaan artikkelia, Helppo sydänmeditaatio vähentää stressiä ja rauhoittaa – jo lyhyt harjoitus auttaa

Kategoriasta Julkkikset

Enduroon hurahtanut Kristiina Komulainen: ”Parempaa meditaatiota kuin jooga”

Siirry lukemaan artikkelia, Enduroon hurahtanut Kristiina Komulainen: ”Parempaa meditaatiota kuin jooga”

Kategoriasta Hyvinvointi

Meditaatio voi laukaista ahdistuksen – Tiedosta meditaation ja mindfulnessin vaarat

Siirry lukemaan artikkelia, Meditaatio voi laukaista ahdistuksen – Tiedosta meditaation ja mindfulnessin vaarat

Kategoriasta Hyvinvointi

Meditaatiota Saharassa – löytyykö mielenrauha retriitistä?

Siirry lukemaan artikkelia, Meditaatiota Saharassa – löytyykö mielenrauha retriitistä?

Painonpudotuksessa ruokavaliolla on iso merkitys. Kun kuluttaa enemmän kuin syö, painon pitäisi pudota. Painonpudotus vaatiikin yleensä muutosta ruokavalioon. Pikadieetit eivät välttämättä ole avain onneen, vaan painoa pudottaessa kannattaa laatia oma ruokavalio niin, että sitä on mieluista noudattaa. Laillistettu ravitsemusterapeutti Sirpa Soini Terveystalosta on sitä mieltä, että elämänmuutoksen yhteydessä kannattaa laatia omaan ruokavalioon pohjautuva uusi ruokavalio.

– Yksi iso virhe, minkä moni tekee, on se, että he lähtevät noudattamaan täysin jonkun muun laatimaa ruokavaliota, Soini sanoo.

Toisen henkilön laatima ruokavalio voi tuntua hankalalta, eikä silloin välttämättä syö itselleen mieluisia ruokia. Pikadieetit tai itselle epämieluisa ruokavalio todennäköisemmin aiheuttavat sen, että uutta ruokavaliota ei halua noudattaa pitkään ja jossain vaiheessa palaa takaisin vanhoihin tapoihin.

– Tärkeää on myös säännöllinen syöminen, kohtuullinen annoskoko ja energiatiheys, eli että aterialla on paljon kasviksia ja energiapitoisempaa ruokaa vähän vähemmän.

Miten lopettaa painonpudotus, kun tavoitepaino on saavutettu?

Yleinen virhe, minkä ihmiset painonpudotuksessa tekevät, on palaaminen vanhoihin ruokatottumuksiin, jolloin myös painon nousee takaisin. Painonpudotuksessa esimerkiksi 200 kilokalorin vähentäminen päivittäisestä ruokavaliosta saa painon putoamaan 10 kiloa vuodessa. Painonpudotusta lopettaessa ei kuitenkaan voi vain nostaa kalorimäärää takaisin.

– Jos pudottaa esimerkiksi kymmenen kiloa, ihmisen päivittäinen energiankulutus putoaa aika paljon. Energiavajeesta tulee jossain kohtaa tasanne, eikä paino enää putoa. Silloin ollaan tasoissa syömisen ja kulutuksen kanssa, Soini kertoo.

Kulutuksen ja ruoasta saatavan energiamäärän tulee olla tasoissa suhteessa toisiinsa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos paino pysyy samana ja painonpudotuksen haluaa lopettaa, on ruokavalion energiamäärän jäätävä sen hetkiselle tasolle, eikä energiamäärää tule lisätä. Tilanteessa, jossa painonpudotuksen haluaa lopettaa ja paino edelleen laskee, täytyy energiamäärää lisätä pikkuhiljaa. Näin painonpudotus onnistuu varmemmin.

– Ei niin, että jos energiavaje on ollut 400 kilokaloria, lisätään kerralla 400 kilokaloria, vaan ensin lisätään esimerkiksi puolet siitä ja katsotaan mitä tapahtuu. Sitten jos paino edelleen laskee, voi kalorimäärää lisätä taas hieman, Soini selventää.

Jos paino on ollut jo pitkään sama, ei energiamäärää todennäköisesti voi lisätä ollenkaan, koska kulutus ja energiansaanti ovat tasoissa.

Lue myös: Aloitteleva kuntoilija voi syödä liian vähän – ravitsemusasiantuntija kertoo, mitä kuormittunut keho tarvitsee

Miten estää paluu takaisin vanhoihin tottumuksiin?

Pysyvän painonhallinnan kannalta tärkeää on pitää uutta ruokavaliota tarpeeksi kauan yllä. Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan Soini tutki painonpudottajia, jotka olivat onnistuneet painonhallinnassa. Tutkimukseen osallistuneet painonpudottajat olivat ylläpitäneet uusia elämäntapoja yllä vähintään kaksi vuotta.

– Kahden vuoden jälkeen uudesta syömisestä on tullut uusi normaali ja se tulee jo selkäytimestä, eikä jokaisen ruokailun yhteydessä tarvitse miettiä, miten toimisi.

Soini suosittelee, että painonpudotus tapahtuisi niin, että itselleen olisi salliva. Liian tiukka ruokavalio, jossa on paljon sääntöjä, ei välttämättä ole paras.

– Kaikkea voi syödä, mutta kohtuullisesti. Olen sitä mieltä, että ihminen ei jaksa elää kauaa liian tiukoilla säännöillä ruokavalion suhteen, Soini sanoo.

Painonpudotus tulisi tehdä itselle hellästi. Pienet muutokset ruokavaliossa voivat auttaa saamaan pidempiaikaisia tuloksia kuin tiukka uusi ruokavalio. Painonpudotusta voi tukea liikunnalla tai vain lisäämällä päivittäistä aktiivisuutta, esimerkiksi seisomalla välillä istumisen sijaan.

Lue myös

Kategoriasta Itsetuntemus

Unohda laihdutus! 4 lempeää ohjetta, jotka auttavat näkemään oman vartalosi ainutlaatuisuuden

Siirry lukemaan artikkelia, Unohda laihdutus! 4 lempeää ohjetta, jotka auttavat näkemään oman vartalosi ainutlaatuisuuden

Kategoriasta Laihdutus

Älä syö seisaaltaan ja 6 muuta arkista laihdutusvinkkiä, joihin jokainen pystyy

Siirry lukemaan artikkelia, Älä syö seisaaltaan ja 6 muuta arkista laihdutusvinkkiä, joihin jokainen pystyy

Kategoriasta Julkkikset

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila: ”En hyväksy käsitettä normaalipaino: ikään kuin kaikki muu olisi epänormaalia”

Siirry lukemaan artikkelia, Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila: ”En hyväksy käsitettä normaalipaino: ikään kuin kaikki muu olisi epänormaalia”

Koronaviruksen tarttuminen voi aiheuttaa pelkoa. Sen lisäksi, että tartunnan saaminen voi pelottaa, osa pelkää myös tartuttavansa tietämättään muita. Osa jopa pelkää muiden tartuttamista enemmän kuin omaa sairastumistaan. Plusterveyden psykiatrin Leena Jaakkolan mukaan tällainen pelko on normaalia tilanteessa, jossa ei voi olla varma siitä, että on itse terve.

– Muiden tartuttamisen pelko voi kertoa siitä, että välittää lähimmäisistään ja on vastuullinen. Kun oireetonkin voi tartuttaa, on ihan realistista kokea pelkoa siitä, että voisi olla oireeton taudinkantaja, Jaakkola kertoo.

– Ihminen voi soimata itseään siitä, että teki jotakin väärin eikä suojautunut tarpeeksi, koska sairastui. Tälle ei tarvitse olla mitään todellista pohjaa, vaan se voi johtua liian herkästi heräävästä syyllisyydentunnosta.

Muista lukea myös nämä:

Kategoriasta Terveys

Miltä ahdistus tuntuu? Tällaisia ovat ahdistuksen psyykkiset ja fyysiset oireet

Siirry lukemaan artikkelia, Miltä ahdistus tuntuu? Tällaisia ovat ahdistuksen psyykkiset ja fyysiset oireet

Kategoriasta Hyvinvointi

Lääkäri Emilia Vuorisalmi antaa viisi konkreettista keinoa, joilla helpotat korona-ahdistusta ja pelkoja

Siirry lukemaan artikkelia, Lääkäri Emilia Vuorisalmi antaa viisi konkreettista keinoa, joilla helpotat korona-ahdistusta ja pelkoja

Kategoriasta Itsetuntemus

Sosiaalinen eristäytyminen voi ahdistaa – näin vahvistat resilienssiäsi vaikeina aikoina

Siirry lukemaan artikkelia, Sosiaalinen eristäytyminen voi ahdistaa – näin vahvistat resilienssiäsi vaikeina aikoina

Pelko voi pahimmillaan aiheuttaa työkyvyttömyyttä

Koronaviruksen tarttuminen muihin voi pelottaa jopa enemmän kuin oma sairastuminen.

Persoonallisuuden piirteet, jotka voivat altistaa korostuneelle tartuttamisen pelolle, ovat syyllistymistaipumus, liiallisen korostunut vastuuntunne tai tunne, että kaikki riippuu itsestä, vaikeus luottaa hyvään elämässä ja joskus myös itseltäkin piilossa olevat vihan tunteet.

Osalla ihmisistä on myös taipumusta huolestua voimakkaasti, oli kyse mistä tahansa.

– Jos pelko on voimakasta ja aiheuttaa selkeitä ahdistusoireita, on kyse siitä, että henkilöllä on tavallista voimakkaampi syyllistymistaipumus ja vastuuntunto. Henkilö voi olla ahdistunut myös muihin asioihin liittyen ja silloin tämäkin asia ahdistaa tavallista enemmän.

Pelko koronaviruksen tartuttamisesta voi johtaa siihen, että asia on toistuvasti mielessä, eikä ajatus jätä rauhaan. Mahdollisesti henkilö lukee viruksen tarttuvuudesta uudelleen ja uudelleen. Ylipäätään asia pyörii mielessä ja saattaa aiheuttaa ahdistuksen fyysisiäkin oireita.

– Ahdistus on psykofyysinen kokemus. Mieli on huolestunut tai pelokas, ajatus kiertää kehää ja on vaikea keskittyä muuhun. Rinnassa tuntuu usein painon tunne, vatsassa kipristelee ja hengitys voi tuntua raskaalta, Jaakkola kertoo.

Pahimmillaan pelko koronaviruksen tarttumisesta voi alkaa rajoittaa elämää ja ihmissuhteita. Jos pelko on kovaa, voi normaali toimintakyky heikentyä. Muiden ihmisten kohtaaminen voi vaikeutua ja on vaikeampi olla läsnä. Pelko voi myös aiheuttaa unihäiriöitä.

– Muuttuessaan varsinaiseksi ahdistushäiriöksi oireilu voi aiheuttaa jopa työkyvyttömyyden, Jaakkola kertoo.

Lue myös: Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Koronaviruksen tarttuminen pelottaa, mutta sitä voi helpottaa

Pelkoa ja ahdistusta voi helpottaa lukemalla asiallista tietoa tarttuvuudesta ja puhumalla asiasta jonkun kanssa. Keskustelun myötä olo voi helpottua ja se voi auttaa, että asia ei pyörisi koko ajan mielessä.

– Joudumme kaikki sietämään koronaan liittyen paljon epävarmuutta ja elämään asioiden kanssa, joita ei voi kokonaan hallita. On hyvä toimia ohjeistusten mukaisesti ja suojata itseään sekä muita, mutta lopulta voimme vain tehdä parhaamme. Joudumme kaikki sietämään epävarmuutta, jonka keskellä toistaiseksi elämme.

Tarvittaessa Jaakkola neuvoo kääntymään ammattilaisen puoleen, jos koronaviruksen tarttuminen ja tartuttaminen aiheuttavat pelkoa ja voimakkaita ahdistuksen oireita sekä haittaavat normaalia elämää.

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Miten valmistautua henkisesti koronan mahdolliseen toiseen aaltoon? Psykoterapeutti suosittelee kahden ansan välttämistä

Siirry lukemaan artikkelia, Miten valmistautua henkisesti koronan mahdolliseen toiseen aaltoon? Psykoterapeutti suosittelee kahden ansan välttämistä

Kategoriasta Muoti

Unikko-kuosia, metallia ja farkkukangasta – inspiroidu julkkisten kasvomaskityyleistä!

Siirry lukemaan artikkelia, Unikko-kuosia, metallia ja farkkukangasta – inspiroidu julkkisten kasvomaskityyleistä!

Kategoriasta Viihde

“En saa kameraa päälle, mutta se on varmaan parempi kaikille” – lue korona-ajan hauskimmat ja puuduttavimmat hokemat

Siirry lukemaan artikkelia, “En saa kameraa päälle, mutta se on varmaan parempi kaikille” – lue korona-ajan hauskimmat ja puuduttavimmat hokemat

Millainen on hyvä tai huono nukkumisasento? Asiantuntijan mukaan terveelle ihmiselle hyvän ja huonon nukkumisasennon tunnistaminen ei ole haastavaa.

Paras nukkumisasento tuntuu mukavalta, huonoin epämukavalta

Yhtä nukkumisasentoa ei voida selvästi julistaa muita nukkumisasentoja paremmaksi.

– Aiheesta on todella vähän tutkimuksia ja tehdyt tutkimukset ovat aika pieniä tai heikkolaatuisia. Jonkin verran on kuitenkin viitteitä siitä, että kyljellään nukkuminen voisi liittyä vähäisempään määrään jäykkyyttä ja särkyä aamulla herätessä, sanoo OMT-fysioterapeutti Jukka Aho Mehiläisestä.

Se kuitenkin Ahon mukaan tiedetään, että paras asento on mukavin asento.

– Mukava asento löytyy nopeasti ja siinä nukahtaa helposti. Ja ennen kaikkea: jos aamulla tuntuu siltä, että ei ole mitään ylimääräisiä kolotuksia tai jäykkyyksiä, on todennäköisesti nukkunut itselle hyvässä ja oikeassa nukkumisasennossa.

Huonoinkin asento on helppo nimetä asennon mukavuusasteen mukaan.

– Huonoin nukkumisasento on sellainen, mikä on epämukava. Siinä ei nuku hyvin, mikä voi taas vaikuttaa nukkumisasentoa tärkeämpiin asioihin eli unen määrään ja laatuun.

Lue myös: Miksi kädet ja jalat puutuvat yöllä? Lääkäri kertoo, milloin raajojen puutumisesta pitää huolestua

Yleisellä tasolla vatsalla nukkumista ei Ahon mukaan suositella, sillä siinä niskaan tulee voimakas kierto.

– On myös esitetty teorioita siitä, että vatsallaan nukkuminen saattaisi viedä alaselkää epäedulliseen asentoon. Jos vatsallaan nukkuminen tuntuu kuitenkin itsestä mukavalta eikä aiheuta ongelmia, en näkisi, että siitä on alettava opetella pois, Aho arvioi.

Sairaalle nukkumisasennolla voi olla väliä, terveelle ei niinkään

Lääkärit saattavat suositella tiettyjä nukkumisasentoja esimerkiksi lääketieteellisen operaation jälkeen tai tiettyjen sairauksien takia. Esimerkiksi skolioosi, uniapnea, sydänongelmat tai nesteen kertyminen keuhkoihin voivat aiheuttaa sen, että tietyt nukkumisasennot eivät sovi tai tietyt nukkumisasennot eivät ole yhtä hyviä kuin toiset.

– Tällaisissa tapauksissa suositeltavasta nukkumisasennosta kannattaa aina keskustella lääkärin kanssa.

Terveellä ihmisellä parhaan mahdollisen nukkumisasennon terveyshyödyt ovat varsin maltilliset.

– Jos mietitään puhtaasti ihan vain tuki- ja liikuntaelimistön kannalta, niin hyödyt rajautuvat siihen, mikä on jäykkyys tai kolotuksen määrä aamulla. On jonkin verran suuntaa antavaa dataa, että kylkimakuuasento voisi olla sellainen, joka saattaisi liittyä vähäisempiin kolotuksiin.

Mukava ja itselle sopiva nukkumisasento voi kuitenkin välillisesti vaikuttaa seikkoihin, jotka voivat tuoda merkittävät terveyshyödyt.

– Jos nukkuu mukavassa nukkumisasennossa, pystyy nukkumaan paremmin eli määrällisesti enemmän ja laadukkaampaa unta – ja sillä taas on valtaisat terveyshyödyt. Nukkumisessa tärkeintä onkin keskittyä juuri unen määrään ja laatuun. Nukkumisasento on vain yksi osa nukkumista, Aho muistuttaa.

Nukkumisasentoon voi vaikuttaa, mutta vippaskonstien käyttämistä kannattaa harkita tarkkaan

Jos esimerkiksi sairauden takia omaa nukkumisasentoa on vaihdettava, voi uuden nukkumisasennon omaksuminen viedä tovin.

– On jonkin verran viitettä siitä, että ihan opettelulla, ohjauksella ja neuvonnalla nukkumisasentoon voidaan ainakin jonkin verran vaikuttaa. Mutta koska nukkuessa liikkeet tapahtuvat tietoisen hallinnan ulkopuolella, nukkumisasentoa ei voi täysin kontrolloida.

Nukkumisasentoon voidaan vaikuttaa tiedon lisäämisen lisäksi myös käyttämällä tyynyjä toivotun nukkumisasennon tukemiseen.

– Tyynyjen avulla asentoa voi ohjata hieman johonkin tiettyyn suuntaan. Niillä pystytään vähän vaikuttamaan myös siihen, kuinka paljon pyörii yön aikana. Mutta tyynytkään eivät saisi laskea unen laatua eli tehdä nukkumisesta epämiellyttävää.

Itselle sopivaan patjaan ja tyynyyn kannattaa asiantuntijan mukaan satsata.

Toisinaan voi törmätä ohjeisiin, joissa esimerkiksi selällään nukkuvaa kuorsaajaa neuvotaan ompelemaan yöpaitansa selkäpuolelle tennispallo, jolloin selällä nukkuminen vaikeutuu.

– Kaikissa vippaskonsteissa on aina se ongelma, että oli se sitten se tennispallo tai vaikkapa tyyny, niin kun yön aikana kääntyilee tiedostamatta, voi huonossa tapauksessa nukkua tennispallon tai tyynyn päällä erikoisessa asennossa ilman, että välttämättä herää siihen.

Nukkuminen tennispallo selän alla hartian tai lavan korkeudella voi saada aikaiseksi jopa pidempiaikaisia ongelmia.

– Liikkuessaan tennispallo voi teoriassa ajautua painamaan hermoja ja aiheuttaa ohimenevän, mutta jopa muutaman kuukauden kestävän hermon pareesin eli halvauksen. Että en lähtisi tätä niksiä suosittelemaan.

Unen laadun parantamiseen on tärkeämpiäkin tekijöitä kuin nukkumisasento

Jos uniasennot mietityttävät ja aamulla on paljon kolotuksia, asiasta voi keskustella työterveyslääkärin tai terveyskeskuslääkärin kanssa. Jos aihetta on, he voivat ohjata tarvittaessa fysioterapiaan.

– Toki jos on huoli, siitä huolesta kannattaa keskustella. Mutta jos ongelma on se, että herää aamulla paikat hieman jumissa, mutta jumit häviävät viidessä minuutissa, niin ei kannata missään nimessä huolestua.

Monesti selkä- tai niskakipujen syyt ovat jossain muualla kuin nukkumisasennossa. Ratkaisutkin ovat tällöin enemmän toiminnallisia kuin nukkumiseen liittyviä. Myös itselle sopivaan patjaan ja tyynyyn kannattaa Ahon mukaan satsata.

– Tärkeintä on pyrkiä keskittymään pelkän nukkumisasennon sijaan ennen kaikkea unen laatuun ja määrään sekä siihen, että ympäristö on sellainen, jossa saa hyvät yöunet.

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Mitä unen laatu kertoo terveydestä? Kysyimme asiaa unitutkijalta

Siirry lukemaan artikkelia, Mitä unen laatu kertoo terveydestä? Kysyimme asiaa unitutkijalta

Kategoriasta Terveys

Miksi kädet ja jalat puutuvat yöllä? Lääkäri kertoo, milloin raajojen puutumisesta pitää huolestua

Siirry lukemaan artikkelia, Miksi kädet ja jalat puutuvat yöllä? Lääkäri kertoo, milloin raajojen puutumisesta pitää huolestua

Kategoriasta Terveys

Nukutko huonosti? Näille sairauksille huonosti nukkuminen altistaa

Siirry lukemaan artikkelia, Nukutko huonosti? Näille sairauksille huonosti nukkuminen altistaa

Kategoriasta Terveys

Moni yrittää parantaa unen laatuaan mittauslaitteiden avulla, mutta ilmiöön liittyy ongelma

Siirry lukemaan artikkelia, Moni yrittää parantaa unen laatuaan mittauslaitteiden avulla, mutta ilmiöön liittyy ongelma

Kategoriasta Terveys

Pihi nukkuja kaivaa itselleen kuoppaa – jos olet aina väsynyt, et arvosta unilääkärin mukaan tarpeeksi nukkumista: ”Se on jonkinlaista masokismia”

Siirry lukemaan artikkelia, Pihi nukkuja kaivaa itselleen kuoppaa – jos olet aina väsynyt, et arvosta unilääkärin mukaan tarpeeksi nukkumista: ”Se on jonkinlaista masokismia”

Kategoriasta Terveys

Pää- tai niskakipuja? Tarkista tyynysi! Nukkumisasentosi ratkaisee, millainen tyyny sopii sinulle

Siirry lukemaan artikkelia, Pää- tai niskakipuja? Tarkista tyynysi! Nukkumisasentosi ratkaisee, millainen tyyny sopii sinulle

Kategoriasta Terveys

Apu unettomuuteen löytyi aikuisten unikoulusta

Siirry lukemaan artikkelia, Apu unettomuuteen löytyi aikuisten unikoulusta

Kategoriasta Terveys

Apuväline maksoi apteekissa 2,20 e ja auttoi unettomuuteen, kuorsaamiseen ja hampaiden kiristelyyn

Siirry lukemaan artikkelia, Apuväline maksoi apteekissa 2,20 e ja auttoi unettomuuteen, kuorsaamiseen ja hampaiden kiristelyyn

Kategoriasta Hyvinvointi

Näin selätät unettomuuden – 6 uutta vinkkiä huippuasiantuntijalta

Siirry lukemaan artikkelia, Näin selätät unettomuuden – 6 uutta vinkkiä huippuasiantuntijalta

Söitkö juuri maittavan aterian, mutta sinun tekisi mieli vielä jotain makeaa? Tällaiseen tilanteeseen voi samaistua moni. Ruoan jälkeinen makeannälkä ei välttämättä ole haitallista, eikä pieni makea silloin tällöin tee haittaa. Mistä aterian jälkeinen makeannälkä sitten johtuu?

– Mieltymyksemme makeaan alkaa jo ihan vauvasta, esimerkiksi rintamaito on todella makeaa, kertoo Terveystalon ravitsemusterapeutti Sirpa Soini.

Mistään puutoksesta ruokavaliossa makeannälkä ei Soinin mukaan kerro, vaan hän uskoo kyseessä olevan pitkälti opittu tapa. Keho saattaa olla tottunut siihen, että se saa makeaa tiettyyn aikaan – kuten aterian jälkeen.

– Iltaisin se voi olla tapa hemmotella itseä esimerkiksi raskaan työpäivän jälkeen. Voi tulla ihan selkäytimestä, että tiettyyn aikaan keho haluaa makeaa.

Pieni makea ei välttämättä ole pahasta

Silloin tällöin nautittava makea ei ole haitaksi. Makeannälkää voi taltuttaa syömällä aterian päälle jotain pientä makeaa, se usein riittää. Soini korostaakin, että makean määrä on erittäin olennainen asia. Lounasravintoloiden jälkiruoatkin kun saa usein itse annostella.

– Usein kun katson jälkiruokavaihtoehtoja, ne ovat aika isoja. Esimerkiksi yksi keksi kahvin kanssa on ihan ok, Soini sanoo.

Omia tottumuksia kannattaa miettiä ja makeannälkään nautittavan makean ajankohdan voi miettiä sen mukaan. Onko itselle tärkeämpää saada makeaa päivällä lounaan jälkeen vai illalla kotona?

Lue myös: Ajatus pätkii ja herkut himottavat – saatkohan tarpeeksi rasvahappoja?

Vähäsokeristen limujen juonti ei välttämättä kannata

Makean ei aina tarvitse olla suklaata tai karkkia. Makeannälkä voi talttua esimerkiksi hedelmillä, jotka ovat suklaata kevyempiä ja terveellisempiä vaihtoehtoja. Muita hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi vähäsokeriset välipalapatukat, rahkat tai marjat.

– Oma lempparini on pannukakku, jonka päälle laitetaan marjoja, Soini vinkkaa.

Sen sijaan sokerittomat limut eivät Soinin mukaan välttämättä ole paras tapa taltuttaa makeannälkää. Ne saattavat pitkällä tähtäimellä jopa lisätä sitä. Sokerittomia limuja voi juoda silloin tällöin, mutta päivittäin hän ei suosittelisi niitä juotavan.

– On tutkimuksia, joiden mukaan voi heikentää suoliston bakteerikantaa ja sitä kautta lihottaa, jos juo päivittäin paljon keinomakeutusaineita sisältäviä juomia.

Makean syöminen ruokkii makeannälkää

Jos makeannälkä iskee todella usein, voi kokeilla pitää makean syömisestä taukoa. Ensimmäinen viikko saattaa Soinin mukaan olla hankala, mutta yleensä jo toisen tai viimeistään kolmannen viikon aikana makeaa ei tee enää juurikaan mieli. Osa ihmisistä kuitenkin kokee, että täyslakko saa vain haluamaan makeaa enemmän. Silloin makean syömistä voi vähentää esimerkiksi puolittamalla totutun määrän.

– Toisille sopii, että ottaa joka päivä jotain pientä, kun taas toisille sopii, että makeaa syö pari kertaa viikossa.

Makeannälkään ei kannata aina syödä suklaata tai karkkia, hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hedelmät.

Sen lisäksi, kuinka usein makeaa syö, kannattaa huomioida makeuden aste.

– Ihmisellä on suussa reseptoreita, jotka aistivat muun muassa makeutta ja suolaisuutta. Makuaistia voi kouluttaa vähemmän makeaan herkkuun vähentämällä pikkuhiljaa sokeria, Soini kertoo.

Sokeria vähentämällä makuaisti tottuu, ja lopulta entinen lempiherkku voikin maistua jopa pahalta, kun on jo tottunut vähäsokerisempaan vaihtoehtoon.

Makeannälkää voi hillitä

Perussääntönä makeannälän hillitsemiseen Soini nimeää säännöllisen ruokarytmin. Pitkät välit ruokailujen väleissä altistavat makean syömiselle. Säännöllisen hyvän ruokavalion kanssa pääsee jo pitkälle, eikä makeaa tee niin paljon mieli.

Lue myös:

Kategoriasta Itsetuntemus

Unohda laihdutus! 4 lempeää ohjetta, jotka auttavat näkemään oman vartalosi ainutlaatuisuuden

Siirry lukemaan artikkelia, Unohda laihdutus! 4 lempeää ohjetta, jotka auttavat näkemään oman vartalosi ainutlaatuisuuden

Kategoriasta Ravinto

Näin usein voit syödä herkkuja hyvällä omallatunnolla – ravitsemusterapeutti: ”Yhden karkkipäivän vaarana on, että mopo lähtee käsistä”

Siirry lukemaan artikkelia, Näin usein voit syödä herkkuja hyvällä omallatunnolla – ravitsemusterapeutti: ”Yhden karkkipäivän vaarana on, että mopo lähtee käsistä”

Kategoriasta Ruokajutut

Nopeat jälkiruoat: suklaamukikakku, suklaa-banoffee ja 4 muuta helppoa ohjetta äkilliseen makeannälkään

Siirry lukemaan artikkelia, Nopeat jälkiruoat: suklaamukikakku, suklaa-banoffee ja 4 muuta helppoa ohjetta äkilliseen makeannälkään

Kategoriasta Terveys

8 kehon varoitusmerkkiä, joista tiedät syöväsi liikaa sokeria

Siirry lukemaan artikkelia, 8 kehon varoitusmerkkiä, joista tiedät syöväsi liikaa sokeria

Kategoriasta Ravinto

Karita Tykkä ei ole syönyt valkoista sokeria 9 vuoteen – näin sokeripussista luopuminen onnistui

Siirry lukemaan artikkelia, Karita Tykkä ei ole syönyt valkoista sokeria 9 vuoteen – näin sokeripussista luopuminen onnistui

Kategoriasta Terveys

Sokeri koukuttaa jokaista eri tavoin – tunnista oma heikko hetkesi ja opi hallitsemaan sokerihimoasi paremmin

Siirry lukemaan artikkelia, Sokeri koukuttaa jokaista eri tavoin – tunnista oma heikko hetkesi ja opi hallitsemaan sokerihimoasi paremmin

Yli puolet suomalaisista migreenipotilaista kokee päänsärkykohtauksia aiheuttavan sairauden heikentävän heidän elämänlaatuaan. Migreenin tausta ja syyt ovat moninaiset, mutta yhtenä tekijänä on pidetty migreenikohtauksen yhteydessä tapahtuvaa aivojen verisuonten supistumista. Migreeni voidaan jakaa kahteen päämuotoon: auralliseen, jossa särkyä edeltää näköhäiriö, puutuminen, lihasheikkous tai puheen vaikeus, ja aurattomaan, jossa migreenisärky alkaa suoraan ilman edeltäviä auraoireita.

Migreenitaipumusta ei voi ehkäistä. Lohdullista kyllä on olemassa joitakin keinoja, joiden avulla voi itse helpottaa elämää migreenin kanssa.

Jooga voi vähentää, lyhentää ja lievittää migreenikipuja

Arvostetussa Neurology-lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan jooga on yksi tällainen keino. Jooga näyttäisi tarjoavan lisäapua migreenipotilaille, joilla on jo lääkitys sairauteen. Tutkimuksen mukaan jooga voi vähentää, lyhentää ja lievittää migreenikipuja. Kolme kuukautta kestäneen tutkimusjakson jälkeen joogaryhmäläisistä selvästi useammat kokivat migreenioireidensa vähentyneen. Samalla he kokivat migreenikipujensa lievittyneen. Lisäksi he tarvitsivat vähemmän migreenilääkkeitä kuin verrokit.

Tutkimuksen tulokset eivät vielä kerro, mistä joogaan liitetyt hyödyt johtuvat tai kuinka pitkäaikaisia hyödyt ovat. Aiemmissa tutkimuksissa säännöllinen liikunta on vähentänyt migreenikohtauksia, mikä saattaa selittää myös joogan suotuisia vaikutuksia. Lisäksi jooga voi vähentää stressiä, joka on yksi tunnettu migreenikohtauksen laukaisija. Aiemmin on todettu kestävyysharjoittelun, sekä kovatehoisen HIT-harjoittelun että kohtuutehoisen MCT-harjoittelun, vähentävän kuukausittaisten migreenikohtausten määrää.

Tutkimuksen tulokset eivät vielä kerro, mistä joogaan liitetyt hyödyt johtuvat tai kuinka pitkäaikaisia hyödyt ovat.

6 liikkeen helppo joogaharjoitus stressin ja migreenin lievitykseen

Tee tämä 6 liikkeen helppo joogaharjoitus, kun haluat lievittää stressiä ja migreeniä.

Helppo joogaharjoitus, liike 1: Sukhasana

Istu risti-istuntaan taitetun huovan päälle siten, että lantiosi on polvien yläpuolella. Voit myös istua tuolin päällä. Tunne istuinluut alustaa vasten. Kädet voivat levätä reisien päällä. Sulje silmät ja hengitä rauhallisesti sisään ja ulos vatsaan asti. Venytä samanaikaisesti rankaan pituutta. Ajattele, että kasvat kohti kattoa. Rentouta kaikki kasvojen lihakset. Hengitä omassa tahdissa muutaman minuutin ajan.

Lisää hengitykseen lopuksi vielä kädet mukaan. Tuo kädet sisäänhengityksellä kämmenet edellä sivukautta kohti kattoa. Ja palauta alas rauhallisesti uloshengityksellä. Toista 5-10 hengityksen verran.

Helppo joogaharjoitus, liike 2: Niskan pyöritys

Pysy istuvassa asennossa ja sulje silmäsi. Pyöritä kevyesti päätä leuka edellä. Aloita pienistä ympyröistä ja laajenna liikettä omien tuntemusten mukaan. Niska ja pää ovat herkkiä alueita, joten tee liikkeet hitaasti ja rauhallisesti. Toista omien tuntemusten mukaan 10-20 kierrosta.

Helppo joogaharjoitus, liike 3: Sivutaivutus istuma-asennossa

Tuo oikea käsi sisäänhengityksellä kämmen edellä kohti kattoa. Paina vasen käsi lattiaa vasten. Taivuta vartaloa vasemman käden avulla sivulle vartaloa samanaikaisesti pidentäen. Pidä asento muutaman hengityksen ajan ja palaa sen jälkeen takaisin keskelle. Toista 5-10 kertaa rauhallisesti molemmille puolille.

Helppo joogaharjoitus, liike 4: Vartalon kierto istuma-asennossa

Hengitä sisään ja pidennä ylävartaloasi. Uloshengityksellä kierrä ylävartaloasi vasemmalle. Asettele oikea kätesi polven ulkopuolelle tai reiden päälle. Tuo vasen käsi vartalon viereen tai taakse lattialle. Pidennä vartaloa 5 hengityksen verran. Palauta asento rauhallisesti ja toista toiselle puolelle.

Helppo joogaharjoitus, liike 5: Balasana

Istu lattialle jalkojen päälle. Tarvittaessa voit laittaa huovan tai bolsterin jalkojen väliin. Polvet voivat olla yhdessä tai erillään. Taivuta ylävartalo eteenpäin ja aseta pää mukavasti joko bolsterille, huovalle tai lattialle. Tuo kädet vartalon sivulle ja anna selän pyöristyä. Hengitä rauhallisesti asennossa muutaman minuutin ajan. Jos käänsit pään sivulle poski lattiaa vasten, muista puolivälissä vaihtaa pään asento toiseen suuntaan.

Helppo joogaharjoitus, liike 6: Savasana

Käy selinmakuulle lattialle ja sulje silmät. Voit laittaa bolsterin tai taitellun huovan polvien alle. Suorista kädet vartalon viereen hieman irti kyljistä kämmenet ylöspäin. Pidennä niska venyttämällä päälakea kauemmas kehosta. Vedä leukaa hieman kohti kaulaa ja aseta pään takaosa matolle. Laita tarvittaessa huopa pään alle. Rentouta leuka, anna suun avautua rennosti raolleen. Kieli lepää suussa. Anna hengityksen virrata vapaasti ja luonnollisena.

Lähteet: Uutispalvelu Duodecim, Neurology, Terveyskirjasto, UKK-instituutti, Wiley Online Libary, yoga journal, Yogobe

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Toimiiko ubikinoni migreenin hoidossa? Kysyimme asiaa lääkäriltä

Siirry lukemaan artikkelia, Toimiiko ubikinoni migreenin hoidossa? Kysyimme asiaa lääkäriltä

Kategoriasta Terveys

Riesana toistuva päänsärky? Näin erotat, onko kyseessä migreeni vai jännityspäänsärky

Siirry lukemaan artikkelia, Riesana toistuva päänsärky? Näin erotat, onko kyseessä migreeni vai jännityspäänsärky

Kategoriasta Terveys

Kärsitkö piilevästä migreenistä? Näin tunnistat migreenin oireet

Siirry lukemaan artikkelia, Kärsitkö piilevästä migreenistä? Näin tunnistat migreenin oireet

Kategoriasta Liikunta

Tämä helppo joogasarja rauhoittaa mielen ja houkuttelee unta – 9 kevyttä jooga-asentoa iltaan

Siirry lukemaan artikkelia, Tämä helppo joogasarja rauhoittaa mielen ja houkuttelee unta – 9 kevyttä jooga-asentoa iltaan

Kategoriasta Matkailu

Joogamatkalla Intiassa – löytyikö mielenrauha Gangesin rannalta?

Siirry lukemaan artikkelia, Joogamatkalla Intiassa – löytyikö mielenrauha Gangesin rannalta?

Kategoriasta Liikunta

Hartiat jumissa? Kokeile toimistojoogaa – katso tästä helpot ohjeet

Siirry lukemaan artikkelia, Hartiat jumissa? Kokeile toimistojoogaa – katso tästä helpot ohjeet

Pakko-oireinen häiriö on sitkeä sairaus. Moni kärsii oireidensa kanssa yksin ja kuvittelee, että pakko-oireista on mahdotonta päästä eroon. Hoitoon hakeutuminen kestää keskimäärin seitsemän vuotta.

Se on harmillista, sillä apua olisi saatavilla.

– Pakko-oireista häiriötä osataan nykyisin hoitaa aiempaa paremmin, sanoo HUSin IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.

Pakko-oire on ihmisen suojautumiskeino

Pakko-oireinen häiriö tarkoittaa sitä, että ihmisellä on pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja. Hän ymmärtää, että ne ovat järjettömiä, mutta hän ei saa ajatuksia mielestään eikä pysty katkaisemaan toimintojaan. Pakkoajatus voi olla esimerkiksi se, että pelkää tulipaloa. Tämän takia on aina palattava kotiin tarkistamaan, jäikö uuni päälle.

– Pakko-oireessa on kyse siitä, että kun ihminen kokee jonkin asian tai mielikuvan erityisen hankalaksi ja ahdistusta tuottavaksi, hän voi huomata jonkin toiminnan helpottavan oloaan. Hän voi alkaa huomaamattaan toistamaan sitä ja tulee keksineeksi oloaan helpottavan rituaalin, Stenberg selittää.

Tavallinen pakko-oire on toistuva käsienpesu.

– Pohjimmiltaan käsienpesu ei lähde siitä, että henkilö pelkää bakteereja, vaan hän huomaa jossakin yhteydessä, että käsienpesu toimintana jollakin tavalla helpottaa epämääräistä pahaa oloa. Käsienpesusta tulee maaginen rituaali, joka voimistuu nopeasti. Lisäksi taustalla saattaa olla samanaikaisia korostuneita ajatuksia vaikkapa puhtauden tärkeydestä, joka vielä kiihdyttää oireilua, Stenberg sanoo.

Käsienpesun yleisyys pakko-oireena voi liittyä siihen, että käsienpesu on evolutiivisesti järkevää: sillä tavalla voi suojautua esimerkiksi sairauksia vastaan. Pakko-oireinen sen sijaan suojautuu käsienpesulla nimeämätöntä sisäistä uhkaa vastaan. Pakko-oireen voi siis ymmärtää ihmisen psykologisena suojautumiskeinona.

Käsienpesu on yleinen pakko-oireinen häiriö.

Pakko-oireisella häiriöllä on neurobiologinen pohja

Väestöstä noin 2–3 prosenttia kärsii pakko-oireisesta häiriöstä. Se puhkeaa tyypillisimmillään nuorella aikuisiällä: keskimääräinen alkamisikä on 19,5 vuotta. Alle 10-vuotiailla pakko-oireinen häiriö on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Muuten pakko-oireista häiriötä esiintyy tasaisesti sekä miehillä että naisilla.

– Esiintyvyys (2–3 prosenttia) on kaikkialla maailmassa sama. Myös oireet ovat kaikkialla hyvin samanlaisia. Se kertoo siitä, että tämä on oikea sairaus, jolla on oikea neurobiologinen pohja. Kyse ei ole vain psyykkisestä ilmiöstä, Stenberg sanoo.

Suurin osa pakko-oireista kärsivistä on tavallisia, töissä käyviä ihmisiä.

– Joskus pakko-oireet voivat liittyä traumaattisiin kokemuksiin tai stressaaviin tilanteisiin, mutta pakko-oireinen häiriö ei ole erityisesti traumahäiriö.

Lue lisää: Hypokondria eli “luulosairaus“ voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä

Kognitiivisesta terapiasta on apua

Pakko-oireet voivat aiheuttaa lievää, kohtalaista tai vaikeaa haittaa. Lievinä oireet ovat satunnaisia ja henkilö pystyy vaikuttamaan niihin.

– Joku ottaa vaikka valokuvan uunista, niin ei tarvitse kääntyä takasin tarkistamaan, että se on sammutettu. Ja jollakulla saattaa olla oireita ennen tenttiä, mutta sen jälkeen ne katoavat.

Lievät pakko-oireet eivät ole varsinaisesti vielä sairaus, Stenberg painottaa. Niitä voi hoitaa esimerkiksi omahoito-ohjelmilla. Esimerkiksi voi siedättää itseään ahdistukselle niin, että kun on koskenut mielestään johonkin likaiseen ja kokee pakko-oireista käsienpesun tarvetta, odottaa tietyn ajan ennen kuin menee käsipesulle. Samalla voi huomata, että ahdistus laantuu ilman rituaalinomaista pesemistäkin. Mielenterveystalon omahoito-ohjelma pakko-oireiseen häiriöön on ilmainen.

Joskus henkilö saattaa kärsiä vain pakkoajatuksista. Pakkoajatukset voivat olla toistuvia epämiellyttäviä ajatuksia, joiden perusteella henkilö ajattelee esimerkiksi olevansa paha. Pakkoajatuksiin toimivat samat hoidot kuin pakko-oireisin ylipäätään. Lisäksi on hyvä miettiä, mikä on se pohjimmainen pelko, joka tilanteessa aktivoituu.

– Pakko-oireiseen häiriöön tepsii yleensä hyvin ainakin kognitiiviset terapiat. Terapiassa tutkitaan, mikä merkitys sillä ajatuksella on, ja rauhoitellaan, että ethän sinä ole paha, kaikkihan ajattelevat noin. Tällaisella keskusteluterapialla voi lievittää pakkoajatuksia, ja tiedän monia, joita se on auttanut.

Vaikeasta pakko-oireisesta häiriöstä aletaan puhua silloin, kun oireet alkavat hallita arkea. Pakkoajatuksia ja -toimintoja on oltava useampana päivänä vähintään kahden viikon ajan. Pahimmillaan häiriö invalidisoi.

– Jos oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa ja henkilö käy esimerkiksi kolmatta viikkoa tarkistelemassa, onko uuni päällä, niin lääkäri voi jo asettaa diagnoosin. Pahimmillaan tarkistelu on niin tiheää, että se estää jo normaalin elämän, kuten työssäkäynnin.

Vaikeaa pakko-oireista häiriötä hoidetaan kognitiivisella psykoterapialla, lääkityksellä ja altistushoidoilla.

– Psykoterapian on oltava riittävän pitkä, puhutaan vuodesta tai vuosista. Lyhytterapia ei yleensä auta. Toinen vaihtoehto on erittäin intensiivinen ja tiheä lyhyempi terapia.

– On tärkeää tutkia ideaa eli sitä, mitä potilaalle tarkoittaa, jos hän ei toimi pakko-oireen mukaisesti. Onko hän hunsvotti, kun koko talo palaa hänen huolimattoman toiminnan seurauksena? Tai onko hän saastuttaja, kun hän ei pese käsiään tarpeeksi?

Erityisen tärkeä hoitomuoto terapian ja lääkehoidon lisäksi on altistushoidot.

Altistushoidot ovat uusia hoitomuotoja

Pakko-oireinen häiriö kehittyy nimenomaan ahdistavan ajatuksen välttämiseksi rituaalin avulla. Rituaalia on koko ajan tehtävä enemmän ja enemmän, mutta lopulta mikään ei enää riitä.

– Altistushoidossa tämä noidankehä rikotaan. Ahdistuksen välttämisen sijaan opitaan päinvastoin asteittain kohtaamaan ahdistusta, jolloin siihen tottuu. Kun henkilö vähitellen tottuu ahdistusta tuottavaan tilanteeseen, erityisen merkityksen saanut ajatus vähenee ja noidankehä murtuu. Altistushoidon idea on nimenomaan estää ritualisoimista.

Käytännössä terapeutti lähtee pois hoitohuoneesta potilaan kanssa tilanteisiin, jotka ovat ahdistavia.

– Tarvitaan treenaamista. Jos henkilöä pelottaa koskea kraanaan, niin terapeutti on vieressä, kun hän sen tekee, ja juttelee henkilön kanssa vaikka viisi minuuttia ennen kuin tämä menee pesemään käsiä.

Stenbergin mukaan altistushoito on tärkeä hoitokeino vaikean pakko-oireisen häiriön hoidossa.

– Aikaisemmin pakko-oireista häiriöitä hoidettiin enemmän vain keskustelemalla, mutta nykyisin altistushoito on yleisempää.

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Altistaako koronapandemia bakteerikammolle? Asiantuntija: ”Näkymätön uhka on psyykkisesti haastava”

Siirry lukemaan artikkelia, Altistaako koronapandemia bakteerikammolle? Asiantuntija: ”Näkymätön uhka on psyykkisesti haastava”

Kategoriasta Itsetuntemus

Huomiohakuinen persoonallisuus – milloin piirre muuttuu persoonallisuushäiriöksi? Asiantuntija kertoo, millaista elämä on pakonomaisen huomiohakuisuuden kanssa

Siirry lukemaan artikkelia, Huomiohakuinen persoonallisuus – milloin piirre muuttuu persoonallisuushäiriöksi? Asiantuntija kertoo, millaista elämä on pakonomaisen huomiohakuisuuden kanssa

Kategoriasta Terveys

”Ajatus ei ole tosiasia” – unettomuudesta kärsivän kannattaa opetella ottamaan etäisyyttä yöllisiin huoliinsa

Siirry lukemaan artikkelia, ”Ajatus ei ole tosiasia” – unettomuudesta kärsivän kannattaa opetella ottamaan etäisyyttä yöllisiin huoliinsa

Hidas kävelyvauhti ennustaa kiihtyvää ikääntymistä ja terveysongelmia.

Ennusmerkkejä kävelyvauhdista voidaan nähdä jo kolmevuotiailla. Lapsilla erot älykkyysosamäärässä, kielen ymmärtämisessä, motorisissa ja emotionaalisissa taidoissa ja turhautumisen sietämisessä ennustavat heidän kävelynopeuttaan aikuisiällä.

Hitaasti kävelevät yli 65-vuotiaat alttiita aivoverenkiertohäiriöihille

Kävelyvauhtia on käytetty jo pitkään ikääntyneiden fyysisen kunnon mittarina. Uuden tutkimuksen mukaan hitaasti kävelevät yli 65-vuotiaat näyttäisivät myös sairastuvan aivoverenkiertohäiriöihin muita todennäköisemmin. Hitaasti kävelevät yli 65-vuotiaat sairastuivat 40 prosenttia todennäköisemmin aivoverenkiertohäiriöön kuusivuotisen seurantajakson aikana.

Koska aivot säätelevät ihmisen toimintaa, aivoverenkiertohäiriön aiheuttama vaurio vaikuttaa sairastuneen toimintakykyyn monella tapaa. Aivoverenkiertohäiriön seurauksena voi ilmetä esimerkiksi motorisia ja kielellisiä vaikeuksia. Lopulliset seuraukset ovat yksilöllisiä vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta riippuen.

Kävelyn hidastuminen on myös merkki suurentuneesta dementiariskistä.

Millainen kävelyvauhti on paras?

Kohtalaisesti kuormittava aerobinen liikunta, kuten kävely, säilyttää tai parantaa fyysistä ja aivojen toimintakykyä. Kävely ei siis ole pelkästään aloittelijoiden laji. Sen terveysvaikutukset ovat aikaisempia käsityksiä suuremmat.

Jos kävelyllä haluaa parantaa kuntoaan, liikunnan tulisi tuntua hieman rasittavalta ja vauhdin olla reipas. Sydämen syke on tällöin noin 65– 75 prosenttia maksimisykkeestä.

Nappaa talteen Annan valmis kävelyohjelma!

Kohtalaisesti kuormittava aerobinen liikunta, kuten kävely, säilyttää tai parantaa fyysistä ja aivojen toimintakykyä.

Toisaalta aloittelijan kannattaa muistaa, että jo kevyt ja lyhyinä jaksoina toteutettu liikuntakin tuottaa merkittäviä terveysvaikutuksia. Kävely pienentää merkittävästi useimpien yleisimpien sairauksien riskiä ja on hyödyksi niiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Kävely pienentää muun muassa sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien useita riskitekijöitä ja parantaa fyysistä suorituskykyä.

Kävely on myös merkittävässä roolissa painonhallinnassa. Kävelyn on havaittu vähentävän keski-ikäisillä naisilla painonnousua ja auttavan laihdutuksessa. Se pienentää myös tyypin 2. diabeteksen ja ainakin rinta-, paksusuoli- ja kohtusyöpien riskiä.

Kävelyvauhti ei ole kaikki kaikessa – tarkista myös kävelytekniikkasi

Hyvä tekniikka on kaiken perusta, niin myös kävelyn. Kun tekniikka on kohdillaan, terveyshyödytkin saa paremmin irti. Tarkista alla olevan muistilistan avulla tekniikkasi kuntoon ennen kuin astut ovesta ulos.

• Ota hyvä ryhdikäs asento ojentamalla vartaloasi pitkäksi. Rentouta hartiat.
• Siirrä katse eteenpäin pois kengännauhoista.
• Tiivistä kevyesti keskivartaloasi ja vedä napaa ylöspäin.
• Astu rullaava askel nostamalla jalkaa pakaran avulla. Työnnä askel loppuun asti rullaamalla kantapään yli varvastyöntöön.
• Liike vie sinua eteenpäin, joten pidä huoli, ettei lantio keinu tai romahda sivulle.
• Rytmitä jalkojen liikettä käsillä. Huomaa, että käsien liike tapahtuu olkapäissä ja rintarangassa, ei kyynärnivelessä käsiä rummuttamalla.

Lähteet: Uutispalvelu Duodecim, Stroke, EurekAlert!, Suomen Latu, Aivoliitto, PubMed.gov

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Voit saada tietämättäsi jopa satoja oireettomia aivoinfarkteja – näistä merkeistä kannattaa huolestua

Siirry lukemaan artikkelia, Voit saada tietämättäsi jopa satoja oireettomia aivoinfarkteja – näistä merkeistä kannattaa huolestua

Kategoriasta Liikunta

Kävely kohottaa kuntoa, kun kävelee oikein ja oikeanlaisessa maastossa – kokeile asiantuntijan laatimaa kävelyohjelmaa

Siirry lukemaan artikkelia, Kävely kohottaa kuntoa, kun kävelee oikein ja oikeanlaisessa maastossa – kokeile asiantuntijan laatimaa kävelyohjelmaa

Kategoriasta Liikunta

Olo kevyeksi kävelemällä! 5 tehokasta ja helppoa kävelytreeniä

Siirry lukemaan artikkelia, Olo kevyeksi kävelemällä! 5 tehokasta ja helppoa kävelytreeniä

Kategoriasta Liikunta

Askel kerrallaan! Kolme naista kertoo, miksi kävely on parasta liikuntaa

Siirry lukemaan artikkelia, Askel kerrallaan! Kolme naista kertoo, miksi kävely on parasta liikuntaa

Kategoriasta Terveys

Kävelemällä teet itsestäsi fiksumman: kävely parantaa oivalluskykyä

Siirry lukemaan artikkelia, Kävelemällä teet itsestäsi fiksumman: kävely parantaa oivalluskykyä

Kategoriasta Liikunta

Rasvanpolttokävely: näin poltat kävelemällä tehokkaasti rasvaa vyötäröltä

Siirry lukemaan artikkelia, Rasvanpolttokävely: näin poltat kävelemällä tehokkaasti rasvaa vyötäröltä

Emännän kyhmy on kansantajuinen nimitys kaula- ja rintaranganliitoskohdassa olevalle pehmytkudoskertymälle. Näöltään emännän kyhmy muistuttaa pattia, joka sijaitsee selän puolella yläselän ja niskan liitoskohdassa.

– Jos katsoo peilistä ryhtiä, emännän kyhmyn voi tunnistaa siitä, että pään asento painuu vähän eteen ja niskan ja yläselän liitoskohdassa on pehmeää kudosta, joka voi olla myös jännittynyttä. Rangan nikamat eivät tunnu kevyesti painellen läpi liitoskohdassa olevan sidekudoksen takia, sanoo Terveystalon fysiatrian erikoislääkäri Lotta Kuusinen.

Emännän kyhmy on seurausta huonosta ryhdistä ja yksitoikkoisesta kuormitukesta

Huono ryhti ja yksitoikkoinen kuormitus huonontavat rintarangan yläosan sekä rinta- ja kaularangan liitoskohdan liikkuvuutta. Kun kuormitus jatkuu pitkään, alkaa niskan seudulle kertyä sidekudosta eli pehmytkudoslisää, josta muodostuu ajan kanssa näkyvä patti.

Emännän kyhmyn synnyn yleisin syy onkin niska- ja hartiaseudulla pidemmän aikaa kestänyt toiminnan muutos.

– Emännän kyhmyä ei ole lääketieteellisesti tutkittu tarkkaan. Potilaista otetuissa kuvissa voidaan kuitenkin havaita rasvaista sidekudosta niskan alueella, Kuusinen sanoo.

Emännän kyhmyn oireet

Emännän kyhmyyn liitetään liuta oireita, jotka vaihtelevat yksilöstä riippuen. Patti ei välttämättä oireile mitenkään, jolloin se voi tuntua lähinnä kosmeettiselta haitalta.

Jos kyhmyyn liittyy kipuilua, kipu tuntuu yleensä patin alueella tai olkapäissä. Potilas voi myös tuntea jäykkyyttä kaularangan ylä- ja keskiosassa sekä rintarangan alueella. Jokin alue saattaa myös antaa liikaa periksi siitä syystä, että toisesta alueesta puuttuu liikkuvuutta.

Kyhmyä ei saa poistettua, mutta mahdollisia kipuja kannattaa hoitaa

Jo olemassa olevaa emännän kyhmyä ei pystytä poistamaan, mutta patin, niskan sekä yläselän kipuongelmia voidaan ja kannattaakin hoitaa.

Kuusinen sanoo, että emännän kyhmyn hoito on yksilöllistä ja usein fysioterapeuttista.

– Fysioterapeutti katsoo, onko ongelmassa kyse liikkuvuuden puuttumisesta eli jäykkyydestä vai antaako jokin alue liikaa periksi. Syy voi myös löytyä lihaksiston epätasapainosta tai kuormitusongelmasta, joka johtuu pitkäkestoisesta kuormituksesta.

Jokaisella emännän kyhmyn aiheuttamat ongelmat oireilevat yksilöllisesti. Fysioterapeutin vastaanotolla ammattilainen osaa katsoa, mistä niskaseudun kipuilu voi johtua.

Näin ehkäiset emännän kyhmyn muodostumista

Hyvä uutinen on se, että jokainen voi ehkäistä emännän kyhmyn muodostumista ja niskaseudun ongelmia omassa arjessaan.

Liiallista yksitoikkoista kuormitusta kannattaa välttää parhaansa mukaan. Yksitoikkoista kuormitusta voi aiheutua esimerkiksi toimistotyöstä tai muusta sellaisesta tekemisestä, jossa  kädet ovat jatkuvasti etuasennossa ja pää vähän etukumarassa.

Töissä kuormitusta voi vähentää parhaiten esimerkiksi taukojumpalla.

Jos töiden lisäksi on paljon niskaseutua samalla lailla kuormittavia harrastuksia, kuten esimerkiksi käsitöitä, kannattaa töitä ja harrastuksia tauottaa.

– Välillä on hyvä tehdä vastaliikettä, joka parantaa aineenvaihduntaa, Kuusinen sanoo.

Tauottamisen rinnalla tehokas keino ongelmien ehkäisyyn on monipuolinen liikunta. Liikunnan avulla voidaan lievittää useita niskaongelma ja treenaaminen lisää myös lihasominaisuuksia, joita tarvitaan pitkäkestoisen kuormituksen vastapariksi.

– Työelämän tai vapaa-ajan yksitoikkoista kuormitusta vastaan voi taistella liikkumalla monipuolisesti ja huolehtimalla rinta- ja kaularangan liittymän sekä koko niskarangan liikkuvuudesta ja lihaskunnosta, Kuusinen sanoo.

Tehokas lääke niska- ja hartiaseudun ongelmiin on huolehtia monipuolisesta liikunnasta ja työpäivien tauottamisesta.

Kategoriasta Liikunta

Niskat jumissa ja päätä särkee? Helppo kasvojumppa rentouttaa hartiajumit

Siirry lukemaan artikkelia, Niskat jumissa ja päätä särkee? Helppo kasvojumppa rentouttaa hartiajumit

Kategoriasta Liikunta

Liike on lääke! Näin taltutat niska- ja hartiajumit lääkkeettömästi – 4 liikkeen tehokas niska-hartiajumppa

Siirry lukemaan artikkelia, Liike on lääke! Näin taltutat niska- ja hartiajumit lääkkeettömästi – 4 liikkeen tehokas niska-hartiajumppa

Kategoriasta Terveys

Pää- tai niskakipuja? Tarkista tyynysi! Nukkumisasentosi ratkaisee, millainen tyyny sopii sinulle

Siirry lukemaan artikkelia, Pää- tai niskakipuja? Tarkista tyynysi! Nukkumisasentosi ratkaisee, millainen tyyny sopii sinulle

Apua, yhtäkkiä sellainen paistattelee silmäluomessa. Joku toinen saa sen ikävään paikkaan, jossa se hankaa vaatteita vasten. Joskus se kutisee niin vietävästi. Kutsumaton vieras on rasvaluomi.

Kysyimme Mehiläisen ihotautien ja ihoallergologian erikoislääkäri Risto Oksmanilta, mikä on rasvaluomi ja miten siitä pääsee eroon.

Miltä rasvaluomi näyttää?

Rasvaluomi on usein pinnalta karhea, joskus pintarasvainen ja joskus hyvin kuiva. Rasvaluomi voi olla vaalea, rusehtavansävyinen mutta myös ihan pikimusta. Musta rasvaluomi voi muistuttaa erehdyttävästi melanoomaa.

Perinnölliset syyt vaikuttavat siihen, miten pigmentaatio ihmisellä kehittyy. Jos altistuu paljon auringonvalolle, sekin saattaa tummentaa rasvaluomien väriä.

Rasvaluomi vaihtelee ulkonäöltään. Tässä se on tumma ja karheapintainen.

Kuka saa rasvaluomia?

Siihen vaikuttaa perimä. Rasvaluomet esiintyvät perheittäin ja suvuittain. Elintavoilla ei voi vaikuttaa siihen, tuleeko niitä vai ei. Esimerkiksi auringonottaminen saattaa vaikuttaa rasvaluomen väriin, mutta se ei vaikuta niiden määrään.

Lue lisää: Luomitarkastus tulee tehdä säännöllisesti

Miten ikä vaikuttaa niiden ilmaantuvuuteen?

Rasvaluomia rupeaa ilmantumaan 40 ikävuoden jälkeen. Nuoremmilla voi olla yksitäisiä rasvaluomia. Niitä alkaa kuitenkin ilmaantua joillekin hyvinkin paljon eläkeikää lähestyessä. Melkein jokaisella 75-vuotiaalla on ainakin yksi rasvaluomi. Siinä iässä ne ovat jo hyvin tavallisia.

Mihin rasvaluomia tyypillisesti tulee?

Rasvaluomia tulee selvästi eniten kylkiin ja selkään, mutta niitä voi olla myös vatsassa ja rinnassa. Niitä tulee myös kasvoihin, erityisesti kasvojen sivuosiin. Ei ole mitään selitystä sille, miksi niitä tulee näihin paikkoihin.

Miten rasvaluomen poisto kotikonstein tapahtuu?

Jos rasvaluomi on kuiva ja helpohkosti rapiseva, sitä voi liottaa lämpimässä vedessä ja raaputtaa pois kynnellä tai pienellä työkalulla, esimerkiksi veitsen kärjellä. Jos haluaa poistaa rasvaluomen kunnolla, sitä täytyy rapsuttaa niin, että sen pohjasta tulee vähän verta. Sen takia työkalu on hyvä etukäteen desinfioida käsidesillä tai kiehuvalla vedellä.

Milloin kannattaa mennä lääkäriin?

Yleisin syy tulla näyttämään rasvaluomia, on huoli. Moni miettii, onko kyseessä harmiton luomi vai melanooma. Jotkut tulevat lääkäriin, koska rasvaluomi on hankalassa paikassa, jossa se hankautuu rikki tai repeytyy, esimerkiksi taivepaikassa tai sellaisessa kohdassa, jossa vaatteet hankaavat sitä. Joskus rasvaluomi saattaa kutista. Aika moni tulee kosmeettisten syiden takia.

Miten luomen poistaminen tapahtuu lääkärissä?

Lääkäri voi poistaa rasvaluomen tai -luomia raaputtamalla. Pienen luomen poistoon ei välttämättä tarvita edes puudutusta, mutta aika usein kyseinen alue puudutetaan ja sitten raaputetaan luomi pois rengasveitsellä. Siihen ei mene montaakaan minuuttia. Yleensä luomen pohja vuotaa verta, joten päälle laitetaan sidos.

Lääkäri voi myös jäädyttää luomen, mikä on myös nopea toimenpide. Sen jälkeen odotetaan, että luomeen tulee rupi ja se tippuu pois. Odottaminen kestää viikon tai pari.

Hoitotoimenpide valitaan sen mukaan, mikä potilaalle sopii parhaiten. Myös lääkäri saattaa olla mieltynyt jompaankumpaan toimenpiteeseen.

Onko rasvaluomi vaikea poistaa silmäluomesta?

Silmäluomesta rasvaluomen poistaminen on teknisesti vähän vaativampaa, koska silmää pitää varoa ja silmäluomen iho on ohut. Mutta kyllä sen poistaminen sieltäkin onnistuu, ja rasvaluomi silmäluomessa on aika yleinen paikka.

Tulevatko rasvaluomet poistamisen jälkeen takaisin?

Kyllä niitä tulee. Karvatupon sisällä alkaa kasvaa solukkoa, ja näin ihomuutos alkaa kehittyä uudestaan. Puhutaan kuitenkin vuosista ennen kuin niitä alkaa taas tulla. Niitä ei kuitenkaan välttämättä tule enää yhtä paljon.

Mistä tietää, onko kyseessä rasvaluomi vai melanooma?

Jos rasvaluomi on musta, sitä on vaikea arvioida paljaalla silmällä. Jos iholla on paljon samanlaisia muutoksia, silloin on mitä todennäköisemmin kyse hyvälaatuisista muutoksista. Jos on kyse yksittäisestä, tummasta ja epämuotoisesta ihomuutoksesta, joka poikkeaa muusta ihon kartasta, silloin sitä kannattaa tulla näyttämään lääkärille.

Lue lisää: Lähes joka toinen melanooma saa alkunsa ruskeasta pigmenttiluomesta 

Kannattaako rasvaluomia poistatuttaa?

Ihotautilääkäreiden käsitykset tästä asiasta vaihtelevat. Jotkut ovat sitä mieltä, että niiden poistaminen on turhaa, koska niitä tulee koko ajan lisää. Itse edustan kantaa, että jos ne haittaavat jollain tavalla, ne kannattaa ottaa pois. Rasvaluomia saa kerralla poistettua aika paljonkin.

Kategoriasta Terveys

Mistä erottaa vaarallisen luomen?

Siirry lukemaan artikkelia, Mistä erottaa vaarallisen luomen?

Kategoriasta Terveys

Harmiton luomi vai melanooma? Hakeudu heti lääkäriin, jos ihosi oireilee näin

Siirry lukemaan artikkelia, Harmiton luomi vai melanooma? Hakeudu heti lääkäriin, jos ihosi oireilee näin

Kategoriasta Terveys

Johtuuko melanooma aina auringosta ja 4 muuta kysymystä melanoomasta

Siirry lukemaan artikkelia, Johtuuko melanooma aina auringosta ja 4 muuta kysymystä melanoomasta

Kategoriasta Julkkikset

Puolitoista kuukautta syöpätuloksia odottanut Antti Holma: ”Sain melanooman, vaikka en edes ota aurinkoa”

Siirry lukemaan artikkelia, Puolitoista kuukautta syöpätuloksia odottanut Antti Holma: ”Sain melanooman, vaikka en edes ota aurinkoa”

Kategoriasta Julkkikset

Ihosyöpä laittoi Antti Holman elämänarvot uusiksi: ”Haluan elää hieman holtittomammin”

Siirry lukemaan artikkelia, Ihosyöpä laittoi Antti Holman elämänarvot uusiksi: ”Haluan elää hieman holtittomammin”

Kategoriasta Julkkikset

Elina Kanerva sairastui ihosyöpään – kertoo nyt kokemastaan: ”Se pelästytti”

Siirry lukemaan artikkelia, Elina Kanerva sairastui ihosyöpään – kertoo nyt kokemastaan: ”Se pelästytti”