Kävelyvauhdilla on väliä – hidas kävelyvauhti voi kertoa aivoverenkiertohäiriön vaarasta

Hidas kävelyvauhti ennustaa kiihtyvää ikääntymistä ja terveysongelmia.

Ennusmerkkejä kävelyvauhdista voidaan nähdä jo kolmevuotiailla. Lapsilla erot älykkyysosamäärässä, kielen ymmärtämisessä, motorisissa ja emotionaalisissa taidoissa ja turhautumisen sietämisessä ennustavat heidän kävelynopeuttaan aikuisiällä.

Hitaasti kävelevät yli 65-vuotiaat alttiita aivoverenkiertohäiriöihille

Kävelyvauhtia on käytetty jo pitkään ikääntyneiden fyysisen kunnon mittarina. Uuden tutkimuksen mukaan hitaasti kävelevät yli 65-vuotiaat näyttäisivät myös sairastuvan aivoverenkiertohäiriöihin muita todennäköisemmin. Hitaasti kävelevät yli 65-vuotiaat sairastuivat 40 prosenttia todennäköisemmin aivoverenkiertohäiriöön kuusivuotisen seurantajakson aikana.

Koska aivot säätelevät ihmisen toimintaa, aivoverenkiertohäiriön aiheuttama vaurio vaikuttaa sairastuneen toimintakykyyn monella tapaa. Aivoverenkiertohäiriön seurauksena voi ilmetä esimerkiksi motorisia ja kielellisiä vaikeuksia. Lopulliset seuraukset ovat yksilöllisiä vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta riippuen.

Kävelyn hidastuminen on myös merkki suurentuneesta dementiariskistä.

Millainen kävelyvauhti on paras?

Kohtalaisesti kuormittava aerobinen liikunta, kuten kävely, säilyttää tai parantaa fyysistä ja aivojen toimintakykyä. Kävely ei siis ole pelkästään aloittelijoiden laji. Sen terveysvaikutukset ovat aikaisempia käsityksiä suuremmat.

Jos kävelyllä haluaa parantaa kuntoaan, liikunnan tulisi tuntua hieman rasittavalta ja vauhdin olla reipas. Sydämen syke on tällöin noin 65– 75 prosenttia maksimisykkeestä.

Nappaa talteen Annan valmis kävelyohjelma!

Kohtalaisesti kuormittava aerobinen liikunta, kuten kävely, säilyttää tai parantaa fyysistä ja aivojen toimintakykyä.

Toisaalta aloittelijan kannattaa muistaa, että jo kevyt ja lyhyinä jaksoina toteutettu liikuntakin tuottaa merkittäviä terveysvaikutuksia. Kävely pienentää merkittävästi useimpien yleisimpien sairauksien riskiä ja on hyödyksi niiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Kävely pienentää muun muassa sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien useita riskitekijöitä ja parantaa fyysistä suorituskykyä.

Kävely on myös merkittävässä roolissa painonhallinnassa. Kävelyn on havaittu vähentävän keski-ikäisillä naisilla painonnousua ja auttavan laihdutuksessa. Se pienentää myös tyypin 2. diabeteksen ja ainakin rinta-, paksusuoli- ja kohtusyöpien riskiä.

Kävelyvauhti ei ole kaikki kaikessa – tarkista myös kävelytekniikkasi

Hyvä tekniikka on kaiken perusta, niin myös kävelyn. Kun tekniikka on kohdillaan, terveyshyödytkin saa paremmin irti. Tarkista alla olevan muistilistan avulla tekniikkasi kuntoon ennen kuin astut ovesta ulos.

Ota hyvä ryhdikäs asento ojentamalla vartaloasi pitkäksi. Rentouta hartiat.
Siirrä katse eteenpäin pois kengännauhoista.
Tiivistä kevyesti keskivartaloasi ja vedä napaa ylöspäin.
Astu rullaava askel nostamalla jalkaa pakaran avulla. Työnnä askel loppuun asti rullaamalla kantapään yli varvastyöntöön.
Liike vie sinua eteenpäin, joten pidä huoli, ettei lantio keinu tai romahda sivulle.
Rytmitä jalkojen liikettä käsillä. Huomaa, että käsien liike tapahtuu olkapäissä ja rintarangassa, ei kyynärnivelessä käsiä rummuttamalla.

Lähteet: Uutispalvelu Duodecim, Stroke, EurekAlert!, Suomen Latu, Aivoliitto, PubMed.gov